Britannian uskottavuus ilmastokokouksen isäntänä horjuu: Englantiin puuhattiin jopa uutta hiilikaivosta - Ulkomaat | HS.fi

Britannian uskottavuus ilmastokokouksen isäntänä horjuu: Englantiin puuhattiin jopa uutta hiilikaivosta

Britannian konservatiivihallitus aikoo leikata kehitysapuaan, vaikka kerää lisää ilmastorahoitusta muilta.

Koira isäntineen kävelyllä lähellä Whitehavenia Luoteis-Englannin rannikolla. Alueelle oli määrä avata uusi hiilikaivos.­

31.3. 2:00 | Päivitetty 31.3. 6:43

Lontoo

Britannia isännöi marraskuussa YK:n isoa ilmastokokousta, mutta nyt järjestäjien oma maine ja uskottavuus isäntinä horjuu: pääministeri Boris Johnsonin konservatiivihallitus aikoo leikata rajusti kehitysapua.

Leikkaukset iskisivät köyhiin ja epävakaisiin alueisiin, kuten Saheliin, Syyriaan ja Etelä-Sudaniin. Sahelin alue menettäisi jopa 93 prosenttia avustuksistaan, raportoi riippumaton poliittinen verkkosivusto Open Democracy.

Nälkää näkevän Jemenin saama apu puolittuu.

Jemenissä vallitsee humanitäärinen kriisi, sisällissota ja nälänhätä. Kodeistaan panneita ihmisiä on kolmisen miljoonaa. Kuvassa pikkutyttö perheen teltan edessä lähellä Sanaan kaupunkia maaliskuussa.­

Leikkaukset kohdistuisivat myös brittiyliopistojen kansainväliseen yhteistyöhön kuten kehitysmaiden omien tutkijoiden kouluttamiseen.

”[Kehitysavun] leikkaaminen on kamala päätös, joka syö [Britannian] uskottavuutta”, Maailman luonnonvarain instituutin WRI:n johtaja Manish Bapna sanoi maaliskuussa.

Bapna puhui EU:n Britannian-suurlähetystön ja Aspen UK:n ilmastoaiheisessa Zoom-tilaisuudessa.

Köyhät ja kuivat maat kärsivät ilmastonmuutoksesta aivan erityisesti. Vaikka Britannia suuntaa yhä erityiseen ilmastorahoitukseen noin 14 miljardia euroa vuosina 2021–2025, pidetään kehitysavun leikkausta tärkeän ilmastokokouksen kynnyksellä vääränä signaalina muille rahoittajille.

Britannia on kuulunut tähän asti niihin harvoihin rikkaisiin maihin, jotka ovat antaneet kehitysapuun YK:n toivomat 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Pandemian velkaannuttama Britannia aikoo kuitenkin leikata tänä vuonna kehitysapua väliaikaisesti 0,7 prosentista 0,5 prosenttiin. Suomi antaa tänä vuonna kehitysyhteistyöhön 0,52 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kehitysapuleikkauksia vastustavat mielenosoittajat asettivat nukkeja Britannian valtiovarainministeriön portaille viime marraskuussa.­

Johnsonin hallitus on vääntänyt leikkauksista kättä sekä opposition että omien eli konservatiivipuolueen kapinallistenkin kanssa.

”Kehitysapu pitää palauttaa entiselle tasolleen, tai muuten globaali Britannia tekee mahalaskun jo ensimmäisellä esteellä, ja kansainvälinen maineemme on mennyttä”, parlamentin ympäristövaliokuntaa johtava konservatiivikansanedustaja Neil Parish kirjoitti viime viikolla.

Pääministeri Johnson on ottanut asiaan toisen näkökulman.

”Uskon, että tämän maan asukkaiden mielestä hallituksen prioriteetit ovat oikeassa järjestyksessä”, Johnson sanoi alahuoneessa maaliskuun alussa.

Pääministeri Boris Johnson johti helmikuussa YK:n turvallisuusneuvoston ilmasto- ja turvallisuusistuntoa etänä brittiulkoministeriön Lontoon-toimistolta käsin.­

Ilmastoisäntien ja -emäntien harkintakyvyn on asettanut kyseenalaiseen valoon myös se, että Luoteis-Englantiin kaavailtiin vielä aivan äskettäin uutta hiilikaivosta.

Alueviranomaiset ovat puoltaneet kaivoksen avaamista Whitehaveniin Cumbrian kreivikuntaan. Lähellä sijaitsee myös Sellafieldin ydinvoimala ja ydinjätteen käsittelylaitos.

Johnsonin hallitus pysäytti kaivoshankkeen maaliskuun alussa. Syyksi ilmoitettiin jatkotutkinta.

BBC:n mukaan hallitus huolestui brittisuurlähettiläiden raporteista, joiden mukaan kaivoshanke alkoi rapauttaa Britannian mainetta maailmalla.

Ilmastokokouksen tavoite on painaa kasvihuonekaasupäästöt alas. Uuden hiilikaivoksen avaaminen lisäisi olennaisesti hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastoasioissa Britannia lukeutuu kuitenkin edelläkävijöihin. Brittiparlamentti hyväksyi vuoden 2019 kesällä lain, jonka mukaan kasvihuonekaasujen päästöt pitää vetää laskennalliseen nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteena on siis niin sanottu nettonolla. Mahdolliset päästöt pitää kompensoida poistamalla ilmasta sama määrä haitallisia aineita.

Walesin parlamentti hyväksyi vuoden 2050 nettonollatavoitteen maaliskuussa. Skotlanti on sitoutunut nettonollaan jo 2045.

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg osallistui mielenosoitukseen Bristolissa helmikuussa 2020.­

Britannian ensimmäinen ilmastolaki hyväksyttiin vuonna 2008. Se oli lajissaan historiallinen: ensimmäistä kertaa valtio asetti itselleen sitovat tavoitteet vähentää päästöjään.

Glasgow’ssa marraskuun alussa pidettävä YK:n suuri ilmastokokous COP26 piti alun perin järjestää jo viime vuonna. Pandemian takia kokousta lykättiin vuodella.

Pandemia on tuonut myös lisäongelmia. Koronatoimet ovat velkaannuttaneet teollisuusmaat.

”Luottamus kehitysmaissa on heikko. [Rikkailta mailta] löytyi paljon rahaa pandemian torjuntaan, mutta nyt rahaa ei löydykään [ilmastonmuutoksen] sopeutumistoimiin”, WRI:n Bapna sanoi.

Britannian hallituksessa ilmastokokouksesta vastaa entinen talous- ja energiaministeri Alok Sharma. COP26-ministeriys on kokopäivätyö, kun Sharma yrittää pumpata eri mailta rahallisia ja juridisia lisäsitoumuksia.

Britannian entinen talous- ja energiaministeri Alok Sharma on nyt kokopäiväinen COP26-puheenjohtaja. Hän istuu yhä myös Boris Johnsonin hallituksessa. Kuvassa Sharma lähdössä pääministerin virka-asunnolta maaliskuun puolivälissä.­

”On selvää, että [rikkaiden maiden] pitää täyttää sitoumuksensa kerätä 100 miljardia dollaria [85 miljardia euroa] vuodessa kansainvälisiin ilmastotoimiin”, Sharma sanoi Latinalaisen Amerikan kehityspankin kokouksessa viime viikolla.

Britannia kerää ilmastorahaa valtioiden lisäksi myös yksityisiltä lahjoittajilta.

Pääministeri Johnsonin työtä ilmastokokouksen ylimpänä isäntänä helpottaa kuitenkin se, että Yhdysvaltain nykyjohto on sitoutunut ilmastotoimiin.

Presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat tammikuussa takaisin Pariisin ilmastosopimuksen piiriin. Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksessa sovittiin, että maapallon keskilämpötilan nousu täytyy pitää selvästi alle kahdessa asteessa, ja mieluummin alle 1,5 asteessa.

Nykytoimet eivät kuitenkaan riitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästöjä pitäisi leikata enemmän ja nopeammin, ja sopeuttamistoimia tehostaa.

Moni on ehtinyt jo ihmetellä, miksi Glasgow’n kokousta pitää ylipäätään järjestää perinteisenä kokouksena. Korona-aikanahan etäkokoukset ovat tulleet kaikille tutuiksi.

Perinteisen kokouksen puolesta puhuu kuitenkin demokraattisuus. Jos ilmastopäätökset hoidellaan etänä puheenjohtajan ja muiden vahvojen valtioiden vetämänä, voivat pienemmät ja köyhemmät tuntea itsensä syrjäytetyiksi.

Aivan Pariisin kokouksen kaltaista megatapahtumaa Glasgow’hin pääsee tuskin marraskuussa kehkeytymään. Tämä voi pahimmassa tapauksessa lässäyttää lopputuleman.

COP26-kokouksen puheenjohtajana Britannian täytyy huolehtia siitä, että omat tavoitteet ovat kunnossa.

Nettonollan saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä on teknisesti mahdollista, mutta kallista. Vuositasolla hinnan arvioidaan olevan 50–70 miljardia puntaa eli noin 60–82 miljardia euroa.

Ilmastonmuutos uhkaa pahentaa Britannian tulvia. Kuvassa mies tulvaveden peittämällä kadulla Yorkin kaupungissa Pohjois-Englannissa tammikuussa.­

Konservatiivihallitus on ollut haluton kertomaan äänestäjille, paljonko ilmastotoimet tulevat maksamaan. Jo esimerkiksi asuntojen lämmityksen muuttaminen päästöttömäksi tulee vaatimaan pitkän pennin.

Viime vuonna Britannian hiilidioksidipäästöt laskivat 13 prosenttia ja olivat alimmillaan lähes 150 vuoteen. Vuoden 2050 nettonollaan Britannia on kuitenkin vasta puolimatkassa, The Times raportoi.

Koira isäntineen kävelyllä lähellä Whitehavenia Luoteis-Englannin rannikolla. Alueelle oli määrä avata uusi hiilikaivos.­

Ilmastokokous järjestetään marraskuussa Skotlannissa

Pandemian takia viime vuonna lykätty YK:n COP26-ilmastokokous järjestetään marraskuussa Glasgow’ssa Skotlannissa. Britannian puheenjohtaja-apuna toimii Italia.

Tavoitteena on tiukentaa ja tehostaa sitoumuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Britannia on sitoutunut lain tasolla nettonollaan eli ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Skotlanti on aikoo saavuttaa tavoitteen jo 2045.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä sekä hiilinegatiivisuutta pian sen jälkeen.

EU:n huippukokous sopi joulukuussa, että unioni on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 päästötasosta pitää vähentää 55 prosenttia.

Suomen ilmastolaki on parhaillaan uudistettavana. Myös EU uudistaa ilmastolainsäädäntöään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat