Brasilian metsäpalojen jälkeen vuoden 2020 piti olla käännekohta, mutta sademetsien kato kiihtyi: Viime vuonna sademetsiä tuhoutui Hollannin kokoinen alue - Ulkomaat | HS.fi

Brasilian metsäpalojen jälkeen vuoden 2020 piti olla käännekohta, mutta sademetsien kato kiihtyi: Viime vuonna sademetsiä tuhoutui Hollannin kokoinen alue

Indonesia ja Malesia ovat myönteisiä esimerkkejä siitä, kuinka metsien tuhoutumista voidaan vähentää oikealla politiikalla. Brasilia puolestaan osoittaa, miten nopeasti maa voi romuttaa metsänsuojeluohjelmansa.

Metsäpalot riehuivat Rondônian osavaltiossa Brasiliassa syyskuussa 2019.­

31.3. 17:12

Tropiikki menetti viime vuonna 12,2 miljoonaa hehtaaria metsäpeitteestään. Yksin tropiikin primaarisia sademetsistä tuhoutui 4,2 miljoonaa hehtaaria eli Hollannin pinta-alaa vastaava alue.

Koskemattomia metsiä hävisi 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Kyse oli jo toisesta perättäisestä vuodesta, kun trooppisten aarniometsien tuhoutuminen kiihtyi.

Luvut selviävät Marylandin yliopiston uudesta datasta. Ne ovat nähtävissä avoimen lähdekoodin Global Forest Watch -verkkosovelluksessa, joka seuraa maailman metsien tuhoa lähes reaaliajassa. Data kattaa ainoastaan ihmisen toimien tai luonnonolojen vuoksi hävinneen metsäpeitteen. Se ei huomioi uutta kasvua, eikä näin edusta metsäpeitteen pinta-alan nettomuutosta.

Vuodesta 2020 toivottiin käännekohtaa maailman metsien suojelulle, sen jälkeen kun Brasilian vuoden 2019 sademetsäpalot olivat keränneet laajaa kansainvälistä huomiota. Huomio ei ole kuitenkaan saanut metsän tuhoutumisen tahtia hiipumaan.

Samalla kun metsien tuhoutuminen on kiihtynyt, metsiä puolustavia ympäristöaktivisteja on tapettu yhä enemmän.

Maailman luonnonvarainstituutin (WRI) vanhempi tutkija Frances Seymour vaatii, että hallitukset ottavat metsien tuhoutumisen vuoden 2021 ilmasto- ja biodiversiteettikokousten agendalle. Esimerkiksi Britannian Glasgow’ssa järjestetään marraskuussa YK:n 26. ilmastokokous.

Trooppiset aarniosademetsät ovat erityisen tärkeitä ilmastolle, sillä niiden puut muodostavat merkittävän hiilinielun. Hollannin kokoisen sademetsäalueen tuhoutuminen aiheuttaa yhtä paljon päästöjä kuin 570 miljoonaa autoa vuodessa.

Ilmastovaikutusten lisäksi sademetsillä on monia muita merkittäviä ominaisuuksia. Sademetsien suojelu on tärkeä osa biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden, suojelua. Noin puolet kaikista maanpäällisistä kasvi- ja eläinlajeista asustaa sademetsissä.

Lisäksi sademetsät vaikuttavat alueiden sademääriin. Esimerkiksi Kongon sademetsä on merkittävin sateiden lähde Afrikan Sahelin alueella. Tutkimusten mukaan ilma tuottaa kaksinkertaisen sademäärän kuljettuaan trooppisen kasvuston yli.

Kuivuuden heikentämät viljelymahdollisuudet ovat yksi keskeisistä syistä Sahelin alueen nykyisiin levottomuuksiin ja terrorismiin. Sademetsien tuhoutuminen vaikuttaa siis välillisesti moniin humanitaarisiin kriiseihin, eikä ainoastaan sademetsissä asuvien alkuperäiskansojen vuoksi.

Garamban metsää Kongon demokraattisessa tasavallassa Ylä-Uelen maakunnassa.­

Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa trooppista metsää tuhotaan etenkin kulutushyödykkeiden tuotannon vuoksi.

Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja, ja Kaakkois-Aasiassa metsät ovatkin saaneet väistyä palmuöljytuotannon tieltä.

Brasiliassa on keskitytty etenkin liha- ja soijatuotantoon. Metsiä on poltettu laidunalueiksi karjalle.

Afrikassa suurin ongelma on taas kaskiviljely. Kyse ei ole yleensä suurista tuotantomääristä, vaan yksittäisistä maanviljelijöistä.

Ihmisten aiheuttamien tuhojen lisäksi sään ääri-ilmiöillä on yhä suurempi vaikutus metsiin. Esimerkiksi Australiasta hävisi vuonna 2020 yhdeksän kertaa enemmän metsää kuin vuonna 2018 johtuen vuosien 2019–2020 taitteen laajoista metsäpaloista. Keski-Amerikassa metsiä niittivät vuonna 2020 esimerkiksi tuhoisat hirmumyrskyt.

Sademetsä on luonnostaan niin kostea, ettei sen pitäisi juuri syttyä palamaan. Suurin osa sademetsien paloista onkin ollut ihmisten sytyttämiä, mutta usein hallinnasta karanneita. Yleensä nämä palot ovat koskeneet lähinnä metsien liepeitä. Viime vuosina tilanne on muuttunut.

”Vuoden 2020 datan pahaenteisin merkki on se, kuinka useissa tapauksissa metsät kärsivät sään ääriolosuhteista”, kirjoittaa Frances Seymour.

”Amazonin sademetsässä paloja syttyy nyt myös metsien sisällä eikä vain reunoilla. Jopa kosteikot palavat!”

Ylivoimaisesti eniten koskematonta, trooppista metsää tuhoutui nimenomaan Brasiliassa. Pelkästään viime vuonna Brasilia menetti 1,7 miljoonaa hehtaaria koskemattomasta metsäpeitteestään, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Brasilian jälkeen eniten metsää tuhoutui Kongossa, jossa sijaitsee maailman toiseksi suurin sademetsä. Vaikka Kongossa metsää hupeni alle kolmasosa Brasiliaan nähden, on määrä merkittävä, erityisesti kun se on saatu aikaan lähinnä yksityisten viljelijöiden toimesta. Vuonna 2018 Marylandin yliopisto julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan Kongon sademetsä saattaa kadota nykytahdilla kokonaan vuoteen 2100 mennessä.

Metsäpalo riehui Amazonasin osavaltiossa Brasilian luoteisosassa elokuussa 2020.­

Brasilian ja Kongon jälkeen eniten trooppista koskematonta metsää tuhoutui järjestyksessä Boliviassa, Indonesiassa, Perussa, Kolumbiassa, Kamerunissa, Laosissa, Malesiassa, Meksikossa ja Kambodžassa.

Vaikka yleinen suunta on huono, vuoden 2020 luvuissa on myös toivoa: ne osoittavat, että metsäkatoon voi vaikuttaa politiikalla. Myönteisimmät esimerkit tästä ovat Kaakkois-Aasian Indonesia ja Malesia. Kummassakin metsien häviäminen on vähentynyt jo neljänä perättäisenä vuonna.

Indonesia oli vielä vuonna 2019 maa, jossa tuhoutui maailman kolmanneksi eniten trooppista koskematonta metsää. Viime vuonna sen sijoitus putosi neljänneksi.

Hiiltynyttä metsää Keski-Kalimantanin provinssissa Borneon saarella Indonesiassa.­

Taustalla ovat Indonesian ympäristö- ja metsätalousministeriön suojelutoimet. Vuonna 2015 Indonesiaa ravistelivat valtavat metsäpalot.

Suuri ympäristö- ja ilmastokatastrofi sai ministeriön toimimaan. Ministeriö lisäsi metsäpalojen valvontaa ja ennaltaehkäisyä. Se kielsi uusien palmuöljyplantaasien perustamisen väliaikaisesti. Koskemattomiin metsiin palmuöljyplantaasien pystyttäminen kiellettiin pysyvästi.

Samalla Indonesiassa tehtiin maa- ja metsätalous uudistuksia, jotka vähensivät köyhyyttä ja kannustivat kestävään maankäyttöön.

Vaikka viime vuosien kehitys Indonesiassa on ollut myönteistä, asiantuntijat muistuttavat, että uusi romahdus voi tapahtua nopeastikin. Vaikuttavia tekijöitä ovat niin markkinoiden kysyntä kuin poliittiset jatkotoimetkin. Esimerkiksi koronaviruspandemia saattaa lisätä painetta laittaa talous ympäristön ja ilmaston edelle.

Brasilia on näyttänyt, kuinka nopeasti toimiva metsänsuojeluohjelma voidaan purkaa. Brasiliaa vuosina 2003–2011 hallinnut työväenpuolueen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva vastasi Amazonin sademetsien tuhoutumiseen laajoilla poliittisilla toimilla. Seurauksena metsäkato väheni merkittävästi 2000–2010-lukujen taitteessa.

Sittemmin monista toimivista suojelutoimista on kuitenkin luovuttu, ja vuonna 2016 trooppisten metsien tuho kääntyi taas selvään nousuun.

Tällä hetkellä kunnianhimoinen metsänsuojelu näyttää kaukaiselta. Vuodesta 2019 maata johtanut presidentti Jair Bolsonaro näkee sademetsät ensisijaisesti tulolähteenä ja metsiä tuhoavat viljelijät ja karjatuottajat äänestäjinä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat