Suomalainen Freja Ulvestad Kärki hoitaa Norjan pahimpia kansallisia kriisejä – ”Emme ole palaamassa elämään, jonka tunsimme aiemmin” - Ulkomaat | HS.fi

Suomalainen Freja Ulvestad Kärki hoitaa Norjan pahimpia kansallisia kriisejä – ”Emme ole palaamassa elämään, jonka tunsimme aiemmin”

Pandemia aiheuttaa sairastumisen ja kuolemien lisäksi paljon epäsuoria seurauksia. Norjassa pandemian psykososiaalisesta seurannasta vastaa suomalainen Freja Ulvestad Kärki.

Freja Ulvestad Kärki vastaa Norjassa pandemian psykososiaalisten vaikutusten seurannasta.­

5.4. 2:00 | Päivitetty 5.4. 6:32

Tukholma

Kun vakava kriisi iskee, Norjassa asuvan suomalaisen puhelin soi.

Eräs kerta on piirtynyt mieleen kirkkaasti.

Freja Ulvestad Kärki oli miehensä kanssa kylpylälomalla Viron Haapsalussa, kun mies riensi hakemaan hänet television ääreen. Oslossa oli tapahtunut jotain.

Uutiset kertoivat pommi-iskusta Oslon keskustan hallintokorttelissa. Siellä Freja Ulvestad Kärkikin olisi saattanut olla, ellei olisi ollut lomalla.

Oli heinäkuun 22. päivä kymmenen vuotta sitten. Äärioikeistolainen terroristi tappoi Oslon keskustassa ja Utøyan saarella yhteensä 77 norjalaista. Se oli tuhoisin Norjan maaperällä rauhan aikana tapahtunut hyökkäys.

Seuraavana aamuna Ulvestad Kärjelle tuli pyyntö: voitko organisoida terrori-iskusta selviytyneiden ja iskun uhrien omaisten psykososiaalisen seurannan Norjassa?

Ulvestad Kärki oli juuri valmistelemassa Norjalle uutta kansallista opaskirjaa, joka antaa ohjeita kansallisissa katastrofeissa toimimiseen.

Hänen sähköpostissaan oli opaskirjasta versio, jonka hän viimeisteli kylpylässä lainakoneella julkaisukuntoon. Myöhemmin hän ryhtyi johtamaan terrori-iskun psykososiaalista seurantaa, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä. Seurannan myötä hän on tavannut kaikki Norjan terrori-iskusta selvinneet ja uhrien omaiset.

Freja Ulvestad Kärki työskentelee projektipäällikkönä Norjan terveyshallituksessa, jossa hänen vastuullaan on haavoittuvien ryhmien psykososiaalinen seuranta kriiseissä, suuronnettomuuksissa ja katastrofeissa.

Terrori-iskun jälkeen Norjassa katsottiin, että tällaiselle tehtävälle on erityinen tarve. Kriisin hoitoon rakennettiin ennakoiva malli: uhrien ei tarvitsi olla itse yhteydessä kriisipalveluihin, vaan jokaiselle perheelle annettiin kunnasta oma kontaktihenkilö, joka vastaa seurannasta.

Ja nyt Norjassa, kuten muuallakin, eletään keskellä ennennäkemätöntä kriisiä. Ihmisiä sairastuu ja kuolee. Rajoitukset kaventavat elämää ja aiheuttavat työttömyyttä. Kukaan ei tiedä, milloin pandemia on ohi.

Norja ja Ulvestad Kärki aloittivat koronaepidemian psykososiaalisen seurantatyön valmistelun helmikuussa 2020, jo ennen kuin WHO julisti epidemian pandemiaksi.

Kriisi vaikuttaa kaikkiin, mutta toisiin pahemmin kuin toisiin, Ulvestad Kärki sanoo.

”Suuri osa ihmisistä pystyy elämään hyvin. On ihmisiä, joiden arki on muuttunut vähemmän stressaavaksi. On saatu aikaa itselle ja perheelle. Eri ryhmien välillä on suuria eroja.”

”Pandemian takia olemme jatkuvassa valmiustilassa, mikä koettelee kestävyyttämme ja luo jatkuvaa stressiä ja ahdistusta, erityisesti tietenkin juuri haavoittuvissa ryhmissä”, Freja Ulvestad Kärki sanoo.­

He, jotka kärsivät eniten, ovat muutenkin haavoittuvimmassa asemassa.

”Ihmiset, joilla on psyykkisiä ongelmia, vanhukset, päihdeongelmaiset, kroonisesti sairaat, haavoittuvat lapset, nuoret ja perheet”, Ulvestad Kärki listaa.

Monissa Euroopan maissa on jo tilastoitu esimerkiksi perheväkivallan lisääntymistä, ja sama ilmiö näkyy nyt myös Norjassa. Myös psyykkisen terveyden ongelmat ovat lisääntymässä.

”Pandemian vaikutukset tulevat näkymään pitkään. Me emme ole enää palaamassa takaisin elämään, jonka tunsimme aiemmin. Esimerkiksi mielenterveyspalveluita tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, ainakin jonkin aikaa.”

Maaliskuun puolivälissä Norjassa kiristettiin rajoituksia äärimmilleen muuntoviruksen leviämisen estämiseksi. Pääkaupunki Oslo otti tiukimmat rajoitteet sitten viime vuoden maaliskuun yhteiskunnan sulun.

Päiväkodit suljettiin pääsiäisviikoksi, kodeissa saa vierailla korkeintaan kaksi ulkopuolista, kouluja siirtyi etäopetukseen. Alkoholin tarjoaminen ravintoloissa on kielletty, mukaan saa vain noutoruokaa ja erikoisliikkeet sulkivat ovensa.

Tartuntoja Norjassa on ollut yhteensä yli 98 000, ja kuolemia on kirjattu yli 670. Suomessa tartuntoja on yli 79 000, kuolemia 846. Luvut ovat sunnuntailta.

Ongelmien ehkäisyssä tärkeää on pitää erillään pandemiaan itseensä liittyvät seuraamukset sekä ongelmat, jotka johtuvat rajoituksista. Norjassa Ulvestad Kärjen johtama psykososiaalinen ryhmä tarjoaa viranomaisille tietoa päätöksenteon tueksi. Mukana on muun muassa psykologeja, päihdetutkijoita, lääkäreitä ja potilasjärjestöjä.

”Tässä tilanteessa on tärkeää tehdä sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmia”, Freja Ulvestad Kärki sanoo.

Lyhyellä aikavälillä keskeistä on ollut muun muassa herätellä kansalaisten kriisitietoisuutta, sitä, että ”kriisissä olemme vastuussa toisistamme”, Ulvestad Kärki kuvaa. On tehty yksinäisyyden torjuntaan tähtääviä kampanjoita, kuten Ring noen, soita jollekulle. Työssä on auttanut norjalaisen kulttuurin vahva talkoohenki, jota kutsutaan maassa sanalla dugnad.

”Tässä tilanteessa on myös kiinnostavaa havainnoida eri kansakuntien kriisitietoisuutta ja resilienssiä. Norjassa on vahva itseohjautuva kulttuuri, jossa itseen ja omiin ratkaisuihin luotetaan”, Ulvestad Kärki sanoo.

”Norjassa on muuten vallalla yleinen käsitys, että talkoohengen käsite olisi olemassa vain Norjassa ja olenkin pyrkinyt muistuttamaan, että sama osataan myös Suomessa.”

Freja Ulvestad Kärki asuu Norjan Sarpsborgissa, noin 90 kilometriä pääkaupunki Oslosta. ”Minulla on norjalainen perhe, mutta itse pysyn tietysti suomalaisena Norjassa.”­

Pitkällä tähtäimellä Ulvestad Kärki on työstämässä kansallista psykososiaalisen seurannan strategiaa, joka koskee pandemioita yleisesti, ei vain koronapandemiaa. Tässä suhteessa tärkeässä roolissa ovat Norjan kunnat.

Norjassa elää vahva tahto pitää koko maa asuttuna. Maassa on yli 350 kuntaa, joissa yli puolessa on vähemmän kuin 4 500 asukasta. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava oma psykologinsa, jolla on kriisin jälkihoidossa keskeinen asema.

”Pitkäkestoisessa kriisissä on luotava myös uusia yhteistyön malleja, miten jälkihoito järjestetään.”

Freja Ulvestad Kärki on asunut kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta. Pohjoismaiden kiertue alkoi vuonna 1986 Tukholmasta, jossa Ulvestad Kärki kouluttautui yliopistossa psykologiksi. Tukholmassa hän johti neuropsykologista tutkimusprojektia Karoliinisessa sairaalassa.

Välissä Ulvestad Kärki työskenteli ja jatkoi opintoja Norjassa, minkä jälkeen hän siirtyi Tanskan Kööpenhaminaan johtamaan Maailman Terveysjärjestön väkivallanehkäisytyötä. Sieltä hän palasi Norjaan.

Ulvestad Kärki kuvaa, että hänellä on ”pohjoismaisten yhteiskuntien tuntemuksen täysi oppimäärä”.

Hän on seurannut aktiivisesti, miten eri Pohjoismaat hoitavat koronakriisiä. Ruotsin koronakuolemia on Norjassa kauhisteltu, mutta Suomi on saanut osakseen ihailua. Ulvestad Kärki nostaa esille muun muassa Helsinki-Vantaan koronakoirat ja pandemian alkuvaiheessa toteutetun Uudenmaan sulun.

”Täällä se olisi ollut erikoinen ratkaisu, mutta sitä ihmeteltiin ja ihailtiin.”

Norja näyttäytyy Ulvestad Kärjelle itsenäisenä kansana, joka seisoo omien ratkaisujensa takana.

”Norja ei esimerkiksi ole mukana EU:ssa, ja täällä voidaan kulkea valtavirtaa vastaan. Ollaan oman tien kulkijoita, missä on omat vahvuutensa, vaikka toki halutaan tehdä yhteistyötä muiden kanssa.”

Ulvestad Kärjen mukaan Suomen kriisivalmiuteen vaikuttaa yhä sota-aika, toisin kuin Norjassa.

”Suomessa koetut sodat ovat yhä takaraivossa, ja niitä aktivoidaan jatkuvasti esimerkiksi elokuvilla. Sota ei pääse unohtumaan. Kansakunta voi saada sotakokemuksista vahvuutta, tai se voi vaikuttaa heikentävästi. Uskon, että Suomea se vahvistaa.”

Norjan suurin kansallinen tragedia on kymmenen vuoden takainen terrori-isku, jota tullaan muistelemaan tänä vuonna erityisen paljon. Ulvestad Kärjen mukaan menneistä kriiseistä voi ammentaa oppia, mutta ei ole mitenkään yksiselitteistä, että kriisit vahvistaisivat kansakuntaa.

”Terrori-isku ei unohdu, se on aina pinnan alla. Isolla osalla uhreista on pitkäkestoisia ongelmia, eihän kriisityö tule koskaan valmiiksi. On vaikea sanoa, onko terrori-isku vahvistanut kansakuntaa. Toki, kun on kokenut terrori-iskun, tietää, että se on mahdollinen. Aiemmin ajatuskin olisi ollut absurdi. Työ sen parissa on kerryttänyt paljon uutta osaamista ja tutkimusta kansallisista traumoista.”

Terrori-iskut ovat tragedioina toisenlaisia kuin esimerkiksi pandemia. Vaikka terrorin uhka olisi jatkuvasti olemassa, itse terrori-iskut ovat usein lyhytkestoisia, yleensä poliittisesti motivoituja ja kohdistuvat rajattuun tahoon tai tiettyihin ihmisiin. Työ traumojen ehkäisyssä ja hoidossa voi alkaa pian itse tapahtuman jälkeen. Jos iskujen tekijä ja teon motiivi tiedetään, se voi joidenkin tutkimusten mukaan vaikuttaa siihen, miten teon herättämät tuntemukset saadaan käsiteltyä.

”Teko on ikään kuin ymmärrettävissä”, Ulvestad Kärki sanoo.

Pandemia taas koskee meitä kaikkia, ja siihen liittyy vahva epätietoisuus sen kestosta ja vaikutuksista sekä yksittäisiin ihmisiin että yhteiskuntiin.

Pandemia on ollut yhteiskunnille kuin lakmustesti, joka paljastaa niiden arvot ja tärkeysjärjestyksen, Ulvestad Kärki sanoo.

”Olemme oppineet paljon siitä, kuinka yhteiskunnat järjestäytyvät, millaisia arvoja kunkin yhteiskunnan valitsema strategia paljastaa ja mitä ryhmiä nostetaan esiin riskiryhminä.”

Ulvestad Kärki uskoo, että näemme itsemme uudessa valossa, kun pandemia vähitellen kukistuu.

”Uskon, että ajattelemme myös uusia ajatuksia sen suhteen, mikä on tärkeää, minkä lisäksi tiedämme, että tällainen, koko kansaa koskettava kriisi on mahdollinen. Kaikki tämä saattaa, parhaassa tapauksessa, vahvistaa kriisivalmiuttamme ja vastustuskykyä.”

Kuka?

Freja Ulvestad Kärki työskentelee projektipäällikkönä Norjan terveyshallituksessa.

Varttui Vantaalla, asuu Norjan Sarpsborgissa perheensä kanssa.

Psykologin koulutus Tukholman yliopistosta. Erikoistui opinnoissaan Norjassa neljään psykologian osa-alueeseen. Opiskelee lisäksi työn ohessa kansainvälisen kriisinjohdon maisteriohjelmassa Oslon kauppakorkeakoulussa.

Työskennellyt Ruotsissa Karoliinisen sairaalan neuropsykologisen tutkimusprojektin johdossa ja Norjassa lastenpsykiatrian klinikan perheosaston perustajana. Tanskassa Ulvestad Kärki työskenteli Maailman Terveysjärjestössä väkivallanehkäisytyössä.

Kirjoittanut tutkimuskirjallisuutta ja tietokirjan Ei kenenkään sukua – tie suomenmaalaisesta suomalaiseksi (2017).

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat