Kreikka ei unohda Distomon verilöylyä, Saksalta vaaditaan edelleen 289 miljardin euron sotakorvauksia - Ulkomaat | HS.fi

Kreikka ei unohda Distomon verilöylyä, Saksalta vaaditaan edelleen 289 miljardin euron sotakorvauksia

Saksalaismiehityksen raakalaismaisuudesta ei ole epäselvyyttä, mutta nyky-Saksa on torjunut vaatimukset korvauksista.

Saksan lentokoneet pommittivat Kreetaa toukokuun alussa 1941. Hyökkäys Kreikkaan oli alkanut 6. huhtikuuta.­

7.4. 2:00 | Päivitetty 7.4. 6:46

Vaatimus on mittava: 289 miljardia euroa. Niin Kreikan parlamentin valiokunta on laskenut. Sen verran Saksan pitäisi maksaa Kreikalle sotakorvauksia toisen maailmansodan miehityksestä.

Summa on ajankohtainen, koska aamuyöllä tiistaina tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun natsi-Saksa käynnisti suurhyökkäyksen Balkanilla.

Huhtikuun 1941 kuudennen päivän hyökkäyksen kohteina olivat Jugoslavia ja Kreikka.

”Kello 5.15 lähtien tänä aamuna on Saksan armeija hyökännyt sotavoimiamme vastaan”, Kreikan radiossa kerrottiin seuraavan aamun Helsingin Sanomien mukaan. ”Joukkomme puolustavat isänmaan kamaraa.”

Helsingin Sanomat uutisoi 7.4.1941 Saksan hyökkäyksestä Jugoslaviaan ja Kreikkaan.­

Saksa yritti härskisti väittää, että kyseessä oli puolustuksellinen toimenpide Britannian armeijaa vastaan ja rauhan puolesta.

HS referoi noottia eli tiedonantoa, jonka Saksa oli jättänyt Kreikalle: ”Kaikkien Europan valtioiden yhteisten etujen mukaista on pitää Englanti poissa mannermaalta, se on varmin takuu Europan rauhasta.”

Saksan hyökkäystä seurasi miehitys, joka pääosin jatkui syksyyn 1944 saakka.

Vuosipäivän aattona Kreikan ulkoministeriö vahvisti, ettei sotakorvausvaatimuksista ole luovuttu.

”Vaatimukset ovat voimassa ja niitä ajetaan kaikin keinoin”, sanoi ulkoministeriön tiedottaja Alexandros Papaioannou saksalaiselle uutistoimisto DPA:lle. ”Neuvotteluilla [korvauksista] olisi suotuisa vaikutus kreikkalais-saksalaisten suhteiden kehittämiseen edelleen.”

Kreikan virallisesta kannasta uutisoivat lukuisat saksalaismediat, muun muassa Saksan yleisradion Tagesschau-uutislähetys sekä Süddeutsche Zeitung-lehti.

Saksan hallitus on liittokansleri Angela Merkeliä myöten toistuvasti torjunut kreikkalaisvaateet kohteliain sanakääntein mutta selvästi.

Eriäviä näkemyksiä Saksassa ovat esittäneet vihreät ja vasemmistopuolue Die Linke.

Maaliskuun lopulla Saksan liittopäivillä käytiin keskustelu lähestyvän muistopäivän johdosta, ja liittopäivien varapuhemies Claudia Roth tuomitsi Saksan penseän suhtautumisen Kreikkaa kohtaan.

”Minua hävettää, koska eurooppalaisten kumppanien kanssa ei toimita noin”, Roth sanoi, mutta ei kuitenkaan asettunut yksiselitteisesti tukemaan sotakorvauksien maksamista. Roth on Saksan tunnetuimpia pitkän linjan vihreitä poliitikkoja.

Nyky-Saksan näkökulmasta ongelma on siinä, että miljardikorvaukset yhdelle Euroopan valtiolle johtaisivat helposti vaatimuksiin monilta muilta. Natsi-Saksan sotarikokset olivat sekä luonteeltaan että mittakaavaltaan niin pöyristyttäviä.

Kreikankaan osalta miehityksen raakalaismaisuudesta ei ole epäselvyyttä.

Sodassa kuoli kymmeniätuhansia kreikkalaissiviilejä. Saksan armeija Wehrmacht ja SS-joukot ryhtyivät toistuvasti joukkomurhiin, joilla kostettiin kreikkalaisten partisaanien tekemiä iskuja.

Tunnetuin verilöyly oli Distomon joukkomurha kesäkuussa 1944. SS-sotilaat kiersivät Distomon pikkukylässä ovelta ovelle ja murhasivat 218 siviiliä – myös vauvoja.

Kreikassa natsi-Saksan hirmuteot ovat olleet paitsi historian kipukohta myös sisäpolitiikan polttoainetta.

Kun Kreikan johtaviin änkyränationalisteihin kuuluva Panos Kammenos vuonna 2012 perusti uuden Itsenäiset kreikkalaiset -puolueen, hän piti perustamispuheen Distomossa.

Ainakin 2010-luvun alussa Kammenos käytti Saksasta toistuvasti ilmausta ”neljäs valtakunta”. Vuosikymmenen lopussa hän oli monta vuotta Kreikan puolustusministerinä.

”Saksa aikoo alistaa Euroopan orjuuteen, mihin se ei kyennyt ensimmäisessä tai toisessa maailmansodassa”, Kammenos julisti joulukuussa 2013.

Nyky-Saksan ja natsi-Saksan retorinen koplaaminen sai käyttövoimaa vuonna 2010 kärjistyneestä eurokriisistä, joka vei etenkin Kreikan talouskurimukseen.

Saksa oli silloisen valtiovarainministerinsä Wolfgang Schäublen johdolla Euroopan johtavia talouskurin kannattajia. Muut EU-maat ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF luotottivat Kreikkaa tiukoilla ehdoilla, joihin kuuluivat rankat leikkaukset.

Kriisin tukalimpina vuosina Kreikan mediassa puhuttiin Saksasta kuin miehittäjästä, ja Merkel ja Schäuble puettiin lukuisissa tökeröissä pilapiirroksissa natsiunivormuun.

Kreikan syvä talousahdinko antoi uutta pontta sotakorvausvaatimuksille, ja kreikkalaisten laskelmissa korvaukset olivat sattumalta samaa suuruusluokkaa kuin Kreikan saama satojen miljardien eurojen kansainvälinen rahoitus.

Kreikkalaisjohtajat ovat vuosien varrella nostaneet korvausasiaa esiin niin virallisissa kuin epävirallisissa yhteyksissä, mutta Saksa ei ole lämmennyt.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat