56 000 asukkaan Grönlannissa järjestettiin vaalit, joilla on todennäköisesti mittavia vaikutuksia koko globaalille kaivosteollisuudelle - Ulkomaat | HS.fi

56 000 asukkaan Grönlannissa järjestettiin vaalit, joilla on todennäköisesti mittavia vaikutuksia koko globaalille kaivosteollisuudelle

Tiistain vaalit voitti vihervasemmistolainen oppositiopuolue, jonka tavoitteena on ollut estää mittava kansainvälinen kaivoshanke. Saaren hallitus kaatui kaivoskiistan takia aiemmin tänä vuonna.

Vaalit voittanut oppositiopuolue IA juhli poikkeuksellista menestystään Grönlannissa tiistaina.­

7.4. 16:23

Grönlannissa tiistaina pidetyt parlamenttivaalit voitti vihervasemmistolainen oppositiopuolue Inuit Ataqatigiit (IA). Puolue sai vaaleissa 37 prosenttia äänistä. Oppositiopuolue voitti sosiaalidemokraattisen Siumutin, joka on ollut vallassa lähes keskeytyksettä koko Grönlannin autonomian ajan vuodesta 1979. Siumut keräsi vaaleissa 29 prosenttia äänistä.

Grönlannin parlamentissa on 31 yksi paikkaa, joista IA sai vaaleissa 12. Siumut menetti yhden paikan pudoten kymmeneen.

Vaalien tärkeimmäksi kysymykseksi muodostui suuren mineraalikaivoksen kohtalo. Kvanefjeldin kaivoshankkeella on globaalia merkitystä, sillä siellä louhittaisiin uraania sekä harvinaisia mineraaleja, joita käytetään esimerkiksi elektroniikassa ja aseteollisuudessa. Kaivosalue sijaitsee Grönlannin eteläkärjessä lähellä Narsarsuaqin kylää.

Oppositiossa ollessaan IA vastusti kaivosta ympäristösyihin vedoten. IA ja monet paikalliset asukkaat ovat olleet huolissaan kaivoksen ympäristövaikutuksista ja mahdollisesta radioaktiivisesta saasteesta. Nykyinen hallituspuolue Siumut on taas kannattanut hanketta vedoten satoihin uusiin työpaikkoihin ja positiivisiin talousvaikutuksiin.

Kiistat kaivoksen tulevaisuudesta johtivat Grönlannin hallituksen kaatumiseen aiemmin tänä vuonna.

”Kansa on puhunut”, IA:n puheenjohtaja Mute Egede kommentoi voittoa uutistoimisto Reutersille. Egede vakuuttaa tanskalaisen yleisradioyhtiö DR:n haastattelussa, että kaivosta ei tule.

Kaivoshankkeen kaataminen voi olla IA:lle haastavaa. Australialainen kaivosyhtiö on käyttänyt hankkeeseen jo yli 100 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria ja hankkinut tarvittavaa jalostusteknologiaa.

Reutersin haastatteleman asiantuntijan mukaan IA:n voi olla vaikea kaataa kaivoshanke ja samalla selittää maailmalle, että Grönlanti on edelleen houkutteleva kaivosalue ja avoin uudelle liiketoiminnalle.

Kvanefjeldin kaivoshanke on merkittävä koko maailman kaivosteollisuudelle, minkä takia 56 000 asukkaan autonomisen saaren vaaleja on seurattu tarkasti ulkomailla. Suunnitellun kaivoksen alueen omistaa Greenland Minerals, jolla on kytköksiä Kiinaan. Yhtiö kertoo sivuillaan, että kaivoksesta voisi tulla länsimaiden merkittävin harvinaisten mineraalien tuottaja.

Grönlanti ja sen luonnonvarat kiinnostavat Kiinaa, jolla on jo kaivossopimuksia Grönlannin kanssa. Ajatushautomo PRPI:n marraskuussa julkaistun raportin mukaan harvinaisten mineraalien kysyntä tulee jatkamaan kasvuaan.

Raportin mukaan länsimaiden tulisi vähentää riippuvuuttaan Kiinasta, jolla on alalla lähes monopolimainen asema tiettyjen mineraalien osalta. Mineraalit ovat tärkeitä esimerkiksi puolustus- ja turvallisuussektoreille sekä teknologiateollisuudelle.

Kaivoshankkeen kohtalolla on vaikutusta myös Grönlannin suhteeseen emämaahansa Tanskaan. Tanskalle kuuluva Grönlanti on ollut autonominen alue vuodesta 1979. Vuonna 2008 saaren asukkaat äänestivät itsehallinnon laajenemisesta. Nyt saarta kiinnostaa itsenäistyminen.

Grönlannin itsenäistymisestä on puhuttu jo vuosia. Epävarmaa on enää lähinnä vain milloin se tapahtuu. Suurin syy itsenäistymiselle on kansallisidentiteetti, sillä grönlantilaiset eivät pidä itseään tanskalaisina.

Tanska on ilmoittanut tukevansa itsenäistymistä, jos asiasta päätetään kansanäänestyksellä ja saari pärjäisi taloudellisesti ilman tukea. Ja juuri taloudellisesta näkökulmasta kaivoshankkeen toteutuminen kasvattaisi Grönlannin taloudellista omavaraisuutta ja veisi maata askeleen lähemmäs mahdollista itsenäistymistä.

Tällä hetkellä Tanskan vuotuinen tuki Grönlannille on lähes 500 miljoonaa euroa. Summa kattaa saaren vuosibudjetista noin kolmanneksen.

Grönlanti on muutoinkin ollut viime vuosina kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Vuonna 2019 Yhdysvaltojen silloinen presidentti Donald Trump kertoi Yhdysvaltojen olevan kiinnostunut ostamaan saaren. Tanska torjui ajatuksen absurdina.

Grönlanti on keskeinen myös ilmastonmuutoksen kannalta. Saaren jäätiköt vaikuttavat sulaessaan merkittävästi rannikkoalueisiin ja saariin muualla maailmassa. Asemastaan huolimatta Grönlanti ei ole liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen. Uutistoimisto AFP:n mukaan syy tähän olisi juuri Kvanefjeldin kaivoshanke, jota Pariisin sopimus ei sallisi. Vaalit voittanut IA on vannonut liittävänsä Grönlannin sopimukseen, jos puolue pääsee valtaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat