Maailmalla pandemiatilanne vain pahenee, mutta professori ei silti näe syytä epätoivoon: ”Ei tästä loputonta rumbaa tule” - Ulkomaat | HS.fi

Maailmalla pandemiatilanne vain pahenee, mutta professori ei silti näe syytä epätoivoon: ”Ei tästä loputonta rumbaa tule”

Professori Vapalahden mukaan paluu entisen kaltaiseen elämään tulee kestämään pitkään.

Esimerkiksi Ranskassa koronatartuntatilanne on erityisen paha asukaslukuun suhteutettuna. Covid-19-tautiin vakavasti sairastunutta hoidettiin keskiviikkona sairaalassa Pierre-Bénitessä lähellä Lyonia.­

9.4. 2:00 | Päivitetty 9.4. 6:12

Suomessa on viime päivinä käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka koronaepidemian vuoksi asetettuja rajoituksia voitaisiin purkaa. Maailmalla pandemia ei kuitenkaan näytä helpottavan, päinvastoin.

Raportoitujen koronavirustartuntojen määrä koko maailmassa on kasvanut tasaista tahtia helmikuun puolivälistä lähtien, ja asukaslukuun suhteutettuna tilanne on erityisen paha useissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa. Johns Hopkins -yliopiston seurannan mukaan keskiviikkona raportoitiin koko maailmassa yli 684 000 uutta tartuntaa, eli luku on samaa suuruusluokkaa kuin joulukuun alussa.

Koronakuolemia on epidemian alusta lähtien kertynyt lähes kolme miljoonaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen arvioi torstaiaamun tiedotustilaisuudessa, että todellisten kuolemien määrä on kuolinsyytilastoinnin erojen ja diagnostiikan puutteiden vuoksi suurempi.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Maailman terveysjärjestön WHO:n ilmoittamat tartuntamäärät ovat luultavasti ”melkoinen aliarvio” oikeista luvuista.

”Hyvin tiedetään, että monen maan vaalea kartan väri ei vastaa todellisuutta”, Salminen sanoo.

”Globaali tilanne on viime aikoina heikentynyt, ja Euroopan osuus pandemiasta on melko suuri”, sanoo puolestaan Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

”On syytä olettaa, että rokotukset antavat kohtalaista suojaa”, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.­

”Lukujen perusteella näyttää, että monessa maassa ollaan menossa kohti kolmatta aaltoa tai miksi sitä halutaan sanoa. Eli tilanne on päällä.”

Vapalahti muistuttaa, että Euroopan korkeat ilmaantuvuusluvut johtuvat osittain hyvästä diagnostiikasta, mutta kaikkea se ei selitä. Pandemian kehittyminen riippuu hänen mukaansa virusmuunnosten leviämisestä ja rokotustahdista. Mitään pandemian huippua ei välttämättä ole nähty.

”Varianttien leviäminen ja hidas rokotustahti suurimmassa osassa maailmaa merkitsevät, että tilanne voi pahentua monissa maissa. Toki epidemia on vaarallisempi sellaisissa maissa, kuten Euroopan maissa ja Japanissa, joissa vanhusväestön osuus on suuri. ”

”Yhdysvalloissa tartunnoista 40 prosenttia tulee viidestä osavaltiosta, kun muissa osavaltioissa tartuntojen määrä on laskussa. Selitys on virusvarianttien leviäminen, joka käänsi Euroopan tilanteen vuodenvaihteesta alkaen heikommaksi.”

”Suomessa kevään viruskannat tuhottiin, mutta uudet tulivat tilalle syksyllä, ja brittivariantista muodostui sitten keskeinen tekijä. Nyt Etelä-Afrikan variantin osuus tartunnoista on yli 20 prosenttia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Ne ovat tulleet, vaikka rajoja on yritetty tilkitä.”

Ovatko suomalaiset puheet rajoitusten purkamisesta ja exit-strategioista toisin sanoen turhia?

”Hyvähän niistä on puhua”, Vapalahti sanoo. ”Jos maratonilla siinä 30 kilometrin kohdalla alkaa olla maitohapoilla, niin kyllä se auttaa, jos stadionin torni näkyy jo. Maali on hyvä olla näkyvissä, muttei pidä hirttäytyä siihen, että jonain tiettynä päivänä tapahtuu niin tai näin.”

”Mihin viruksen evoluutio sitten menee, siitä ei ole varmuutta. Mutta ei toisaalta mitään maailmanlopun mutaatiota ole odotettavissa. On syytä olettaa, että rokotukset antavat kohtalaista suojaa vaarallisen taudin varalle, joten sitä [rokottamista] on syytä tehdä, eikä siitä loputonta rumbaa tule.”

”Maailmassa on yli seitsemän miljardia ihmistä, joten on vaikea uskoa, että tauti juurittaisiin täältä rokottamalla”, Vapalahti arvioi. ”Mutta ei se täysin mahdotonta ole.”

”Todennäköinen skenaario kuitenkin on, että virus jää pyörimään keskuuteemme. Silloin vaihtoehdot ovat, että ihminen saa joko rokotteen ensin tai taudin ensin. Tai taudin kahdesti. Millä aikataululla tämä tapahtuu, on toinen juttu.”

Tartuntatautien historiasta voi etsiä viitteitä siitä, kuinka koronapandemia kehittyy. Kansainvälien matkustamisen räjähdysmäinen kasvu teki tosin kaikista vertailuista ontuvia.

”Tuhkarokko levisi samalla lailla ihmiseen eläimistä yli tuhat vuotta sitten. Nykyisin ajatellaan, että se kuuluu ihmiselle kuten esimerkiksi isorokkokin”, Vapalahti pohtii. ”Nämä taudit ovat aikanaan levinneet nopeasti ihmisyhteisöissä, mutta mantereet eivät tienneet toisistaan ennen löytöretkiä. Isorokko ja tuhkarokko vietiin Euroopasta Amerikkaan, josta taas saatiin kuppa ja koirien penikkatauti tänne.”

”Mustasta surmasta [1300-luvulla] on kohtalaista dataa. Se levisi rottapopulaation mukana, ja siinäkin leviämisessä kesti vuosia. Isorokosta saavutettiin voitto sen jälkeen, kun keksittiin rokot. Mutta meni 200 vuotta ennen kuin projekti saatiin päätökseen.”

Tuoreempi ja tyypiltään samanlainen kuin koronapandemia on Kiinasta alkunsa saanut vuosien 2003–2004 sars-epidemia, joka saatiin nopeasti kuriin. Työtä tosin helpotti, että sars tarttui vain oireita saaneiden ihmisten välityksellä.

”Ja kiinalaisten matkustaminen maailmalla oli vielä 20 vuotta sitten 4–6 kertaa vähäisempää kuin nykyisin”, Vapalahti huomauttaa.

Professori ei silti pidä mahdottomana, etteikö WHO voisi vuoden tai kahden kuluttua ilmoittaa, että pahin on ohi.

”Ennen kaikkea matkustamisen paluu entiseen tulee kestämään. On maita, kuten Kiina, Australia ja Uusi-Seelanti, joissa ei ole montaa ihmistä rokotettu. Ihmisillä on taipumusta yliarvioida lyhyellä tähtäimellä, että joku muutos voisi tapahtua nopeasti. Ja aliarvioida, kuinka asiat pitkällä tähtäimellä muuttuvat.”

THL:n Mika Salminen sanoo samaa.

”Vaikka jonkinlainen exit-strategia eli ulospääsy poikkeusoloista on suunnitteilla niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa, ei maailmalla matkustaminen nykyisen kehityksen valossa palaa normaaliin ihan heti.”

Koronatartuntojen todellinen määrä on todennäköisesti tiedossa olevia lukuja suurempi, arvioi Mika Salminen THL:stä.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat