Nykyihmisten ja neandertalilaisten pariutuminen on ollut tiedettyä yleisempää, tutkimus voi mullistaa käsityksen muuttoliikkeiden historiasta - Ulkomaat | HS.fi

Nykyihmisten ja neandertalilaisten pariutuminen on ollut tiedettyä yleisempää, tutkimus voi mullistaa käsityksen muuttoliikkeiden historiasta

Pariutuminen homo sapiensin kanssa saattaa selittää ainakin osin, miksi neandertalinihmiset katosivat. Toisaalta myös muuttoliikkeet ovat saattaneet olla tuhoisia, ehdottaa uusi tutkimus.

Rekonstruktiokuva siitä, miltä neandertalinihminen on näyttänyt. Rekonstruktio on tehty aiemmin tehtyjen hautalöytöjen perusteella.­

8.4. 20:41

Noin 45 000 vuotta sitten eläneistä ihmisistä on saatu eristettyä dna:ta, joka paljastaa uutta tietoa ensimmäisistä eurooppalaisista nykyihmisistä. Löytöä kuvaillaan mullistavaksi, ja se osoittaa miten yleistä neandertalinihmisten ja homo sapiens -ihmisten risteytyminen on ollut.

Jäänteet löytyivät luolasta Bulgariasta läheltä Dryanovon kaupunkia. Kolmen 45 000 vuotta sitten eläneen miehen luu- ja hammasjäänteistä saatiin kartoitettua heidän genominsa. Lisäksi kartoitettiin genomi samoilla seuduilla noin 35 000 vuotta sitten eläneen naisen jäänteistä.

Nykyihminen eli homo sapiens syntyi tiettävästi noin 300 000 vuotta sitten Afrikassa ja ryhtyi vaeltamaan sieltä ympäri maapallon. Toisinaan he kohtasivat neandertalinihmisiä, joita asui jo Euraasiassa. Bulgarian Bacho Kiro -luolasta löytyneet miehet ovat tiettävästi vanhimmat homo sapiens -lajin edustajat, jotka Euroopasta on pystytty tähän mennessä varmuudella tunnistamaan.

Bacho Kiron luolasta Bulgariassa löytynyt 45 000 vuotta vanha miehelle kuulunut poskihammas.­

Bacho Kiron miesten geeneistä kolmesta prosentista 3,8 prosenttiin oli neandertalinihmisen geenejä. Heillä on ollut neandertalilaisia esi-isiä viisi, kuusi tai seitsemän sukupolvea ennen heidän omaa elinaikaansa, sanoi geenitutkija Mateja Hajdinjak Lontoon Francis Crick -instituutista. Hajdinjak johti tutkimusta, joka julkaistiin keskiviikkona tiedelehti Naturessa.

Neandertalinihmiset katosivat noin 40 000 vuotta sitten. Homo sapiensin ja neandertalilaisten on tiedetty aiemminkin pariutuneen keskenään, mutta näiden kahden lajin välistä dynamiikkaa heidän elinaikoinaan ei ole juuri tunnettu. Uudet dna-löydöt osoittavat, että keskenään pariutuminen on ollut yleisempää kuin aiemmin on tiedetty, sanoo Saksassa toimivan Max Planck -evoluutioantropologian instituutin tutkija Svante Pääbo. Myös Pääbo oli mukana Bacho Kiron luolasta löytyneiden jäänteiden tutkimisessa

”On mahdollista, että neandertalit katosivat juuri siksi, että ne sekoittuivat suurempiin nykyihmisten ryhmiin. Tuo saattaa olla vain osasyy, mutta tutkimus tukee sitä mahdollisuutta”, Pääbo sanoi uutistoimisto Reutersille.

Bacho Kiro -luolasta löytyneiden miesten jälkeläisiä elää myös nykyään. Tutkijat kuitenkin yllättyivät siitä, että geenien perusteella jälkeläisiä ei löydy Euroopasta, vaan Itä-Aasiasta ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista. Luultavasti siis ainakin osa Bulgariassa 45 000 vuotta sitten eläneiden ihmisten jälkeläisistä on jossain vaiheessa lähtenyt vaeltamaan.

Bacho Kiron ihmisten jäänteitä tutkineen ryhmän päätutkija Mateja Hajdinjakin mukaan heidän tutkimuksensa muuttaa käsitystä ihmisten muuttoliikkeiden historiasta.

”Euroopan ensimmäisten ihmisten historia on voinut olla myrskyisä. Siihen on voinut liittyä populaatioiden vaihdoksia”, Hajdinjak sanoi.

Arviota tukee se, että Bacho Kiron luolan seudulta löydettiin myös 35 000 vuotta sitten eläneen naisen jäänteet. Tämä nainen ei ollut geeniensä perusteella sukua aiemmin seudulla eläneille miehille.

Reutersin mukaan myös toinen Euroopan nykyihmisten historiaan liittyvä tuore tutkimus tukee havaintoa muuttoliikkeistä. Tiedejulkaisu Nature Ecology & Evolutionissa julkaistussa tutkimuksessa oli tutkittu dna:ta Tšekistä Prahan läheltä löytyneestä homo sapiens -naisen kallosta. Nainen on saattanut elää niinkin kauan kuin 45 000 vuotta sitten, mutta ajoitus ei ole varma.

Naisen geenejä tutkineen ryhmän mukaan tälläkin naisella oli noin kolme prosenttia neandertalinihmisen geenejä. Ryhmän löydökset viittaavat siihen, että naisella on ollut tumma iho ja tummat silmät. Tutkimusryhmää johtaneen Max Planck -instituutin tutkija Kay Prüferin mukaan tämän naisen geneettisiä jälkeläisiä ei kuitenkaan löydy nykymaailmasta.

Bacho Kiron luolassa tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 2012. Tutkimuksessa nyt dna-analysoidut 45 000 vuotta vanhat nykyihmisten jäänteet löytyivät tuolloin.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat