Kuva Meksikon koronavirustilanteesta romahti viime viikolla kertaheitolla, kun viranomaiset korjasivat virukseen liittyviä kuolinlukuja. Kuolleita saattaakin olla 60 prosenttia enemmän kuin aiemmin oli ilmoitettu, noin 300 000. Tähän asti virallinen luku on ollut alle 200 000.
Uusilla luvuilla 126 miljoonan asukkaan Meksiko hyppäisi tilastoissa heti Yhdysvaltojen taakse maaksi, jossa on kuollut yhteensä eniten ihmisiä. Meksiko ohitti jopa Brasilian, jossa asuu 211 miljoonaa ihmistä – joskin tilanne Brasiliassa pahenee kiihtyvällä vauhdilla.
Mutta miten 100 000 koronakuolemaa voi jäädä huomaamatta?
Tilastointi on puutteellista monessa maassa, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mika Salminen.
”Kuolinsyytilastojen tarkkuudessa on jättimäisiä eroja eri maiden välillä”, Salminen sanoo.
”Käytännössä jotenkuten vertailukelpoisia ovat lähinnä OECD-maiden luvut. Monessa kehittyvässä maassa kuolinsyy jää epäselväksi.”
Meksikon tarkennettu kuolemien määrä on laskettu ylikuolleisuuden perusteella, eli vertaamalla kuolleiden määrää ennustettuun tavanomaiseen kuolleiden määrään. Näin laskemalla saadaan aikaan todennäköinen arvio koronaviruksen osuudesta kuolemiin myös silloin, kun virusta ei ole kunnolla testattu tai tilastoitu.
Meksikon tilastohyppy ei ihmetytä Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosenttia Florencia Quesada Avendañoa.
”Pandemian alusta asti on ollut selvää, että tartuntoja ja kuolemia on paljon, mutta niitä ei rekisteröidä ja lasketa oikein”, hän sanoo.
Meksikossa kuten monessa muussa Keski- ja Etelä-Amerikan maassa yhteiskunta on Suomeen verrattuna hyvin ”epävirallinen”, hän selittää. Tilastoihin ei ole luottaminen, kun suuri osa kansasta elää virallisten järjestelmien ulkopuolella.
Quesada Avendaño uskoo, että sama tilastointiongelma tulee vielä esiin ympäri Amerikkoja, ja kuva koronakuolemista synkkenee.
Kritiikki Meksikon tautitilanteesta kohdistuu vahvasti presidentti Andrés Manuel López Obradoriin, joka tunnetaan nimiensä ensimmäisistä kirjaimista muodostuvalla Amlo-lempinimellä. Muun muassa brittilehti The Guardian muistuttaa vasemmistolaisen populistipresidentin keveästä suhtautumisesta pandemiaan.
Häntä on verrattu Yhdysvaltoja pandemian ensimmäisen vuoden ajan johtaneeseen Donald Trumpiin ja tämän hengenheimolaiseen, Brasilian presidenttiin Jair Bolsonaroon. Verrokit ovat poliittisesti oikealla laidalla, mutta kolmikkoa voi sanoa yhdistävän haluttomuus tiukkoihin rajoituksiin.
”Myös Amlo on vähätellyt pandemiaa poliittisista syistä”, Quesada Avendaño sanoo.
López Obrador ei ole esimerkiksi suostunut ottamaan koronarokotetta. Työväen puolustajana mielellään esiintyvän presidentin on myös poliittisesti vaikeaa asettaa rajoituksia, jotka estäisivät työntekoa. Tosin Quesada Avendañon mukaan tiukat liikkumisrajoitukset tuskin olisivat toimineet Meksikossa, vaikka niitä olisi asetettu.
Kun ei ole virallista työsuhdetta, ei ole myöskään sosiaaliturvaa, ja harva jää kotiin ilman korvausta.
”Amlo tietää, että Meksikossa valtaosa työsuhteista on epävirallisia. Ei hallitus voi sulkea taloutta, vaikka tahtoisi”, Quesada Avendaño sanoo.
”Tällaisessa pandemiassa apu ei pääse perille, koska ihmisistä ei ole kunnon rekisterejä. Jos jäät kotiin, kuolet nälkään.”
Kaikki eivät tietenkään kärsi. Selviytyminen Meksikon korona-arjessa riippuu pitkälti siitä, mihin sosiaaliluokkaan kuuluu, Quesada Avendaño sanoo.
Hänen veljensä opettaa suuressa yliopistossa Meksikon Moreliassa. Veli on sitä ylempää keskiluokkaa, joka on voinut siirtyä etätöihin.
Opiskelijoiden luokkaerot kuitenkin kärjistyivät pandemiassa, sillä kaikki eivät pysty sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Meksikon tilastokeskus arvioi raportissaan, että yli 5 000 000 alle 30-vuotiasta joutui jäämään pois opinnoista pandemian takia. Osa jäi hoitamaan sairastuneita sukulaisia, osa jäi ilman tuloja ja osalla ei ollut mahdollisuutta tai välineitä opiskella etänä.
”Köyhissä perheissä tämä voi olla sukupolven mittainen takaisku, kun lapset luopuvat opinnoista”, Quesada Avendaño sanoo.
Lopulta kaikki on Meksikossakin kiinni terveydenhuollon kantokyvystä. Kun sairaalat ovat täynnä, eivät hoitoon mahdu hyväosaisetkaan. Meksikossa on jo käynnissä hapen pimeät markkinat, Quesada Avendaño sanoo.
Sairaalojen painetta nostaa entisestään merkittävä lihavuus- ja diabetesongelma. Yli 70 prosenttia meksikolaisista on ylipainoisia, ja luku kasvaa nopeasti. Lihavuus ja diabetes ovat vakavan covid-19-taudin riskitekijöitä.
”Ehkä veljellenikään ei olisi sairaalassa paikkaa, jos hän sairastuisi.”
Oikaisu 9.4.2021 kello 13.59: Meksikon asukasluku on 126 miljoonaa, ei 127 miljoonaa kuten jutussa aiemmin luki.