”Katkaisemme viimeiset siteemme neuvosto­menneisyyteen” – Viro irtautuu Venäjän sähköverkosta - Ulkomaat | HS.fi

”Katkaisemme viimeiset siteemme neuvosto­menneisyyteen” – Viro irtautuu Venäjän sähköverkosta

Baltian maat ovat irtautumassa Venäjän sähköverkosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Jättiurakka on hyvässä vauhdissa, kertoo Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin toimitusjohtaja Taavi Veskimägi.

Uusi Harku-Lihula-Sindi -suurjännitelinja halkoo Viron läntisiä maakuntia. Linjan voimajohdoissa kulkee 330 ja 110 kilovoltin jännitetasot.­

11.4. 2:00 | Päivitetty 12.4. 11:35

Tallinna/Risti

Marimetsa-Õmman luonnonsuojelualueen laidalla Tallinnasta 70 kilometriä lounaaseen törröttää tienristeyksessä ruosteenpunainen terästolppa. Se ei kuitenkaan ole mikä tahansa tolppa, vaan se on Soorebane, eli suokettu.

Vuonna 2020 pystytetyn Soorebasen symbolinen tehtävä on katsella suoalueiden yli, ikään kuin suojellakseen siellä asuvia eliöitä.

Sen konkreettinen tehtävä on kuitenkin toimia uuden 176 kilometriä pitkän, Tallinnasta Pärnuun ulottuvan suurjännitelinjan nurkkamastona. Se on osa laajempaa Viron ja Latvian yhdistävää voimalinjaa.

Ennen kaikkea Soorebane ja sen kannattelema voimalinja varmistaa, että sähkö virtaa Virossa pian ilman Venäjääkin.

Maston ovat suunnitelleet arkkitehdit Sille Pihlak ja Siim Tuksam. Jännitelinjan taas on rakentanut suomalaisen Enersensen virolainen tytäryhtiö yhdessä saksalaisen Leonhard Weissin virolaisen tytäryhtiön kanssa. Sähkö alkoi kulkea linjalla muutama kuukausi sitten.

”Kun uusia linjoja vedetään, puita kaatuu ja maisema muuttuu. Jotain esteettistä pitää siis myös antaa takaisin yhteiskunnalle”, sanoo Enersensen hankintajohtaja Jaan Tiigi.

Abstrakteja olentoja muistuttavia design-mastoja nousee myöhemmin myös Itä-Viroon, missä jännitelinjojen uudistustyöt alkavat syksyllä. Ne ovat pieni mutta näkyvä osa Baltian maiden suunnitelmaa irtautua Venäjän sähköverkosta vuoden 2025 loppuun mennessä.

Viron, Latvian ja Liettuan sähköverkot ovat yhä osa neuvostoaikoina rakennettua voimajärjestelmää, joka kattaa Valko-Venäjän, Venäjän sekä Baltian maat.

Venäjä säätelee sähköverkon taajuutta. Taajuuden avulla hallitaan sähköverkon vakautta.

Käytännössä Venäjä siis kontrolloi sitä, miten sähkö virtaa Baltiassa, kertoo Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin toimitusjohtaja Taavi Veskimägi.

”Haluamme päästä eroon tällaisesta riippuvuudesta, sillä nykyisessä geopoliittisessa ilmapiirissä tällainen riippuvuus on hyvin vaarallinen”, Veskimägi sanoo.

”Ilman sähköä ei ole mitään.”

Energiapolitiikka ei ole arvoneutraalia. Siksi Baltian maat haluavat operoida energiajärjestelmää sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka jakavat samat arvot, Veskimägi selittää.

Alkuvuodesta 2026 Baltian maat synkronoidaan Manner-Euroopan sähköverkon taajuudelle, joka ulottuu sen jälkeen Gibraltarilta Narvaan. Veskimägi kertoo, että hän itse olisi toivonut Baltian maiden yhdistyvän Pohjoismaiseen yhteiskäyttöverkkoon, mutta kompromissi Latvian ja Liettuan kanssa johti toiseen ratkaisuun.

Eleringin johtaja Taavi Veskimägi. Kuva on otettu vuonna 2019.­

Baltian maiden uudelleenitsenäistymisestä on noin kolmekymmentä vuotta aikaa. Yhteinen sähköverkko Venäjän kanssa on yksi viimeisistä merkittävistä infrastruktuurisista napanuorista menneisyyteen.

Toinen merkittävä käynnissä oleva infrastruktuurinen muutos koskee Baltian katkonaista rautatieverkostoa, joka sekin on itänaapurin vallan alaisuuden peruja. Rail Baltica -hankkeen myötä junat kulkevat pian Baltiasta Euroopan suuntaan. Hanke sai juuri lisärahoitusta EU:lta. Rautatien arvioidaan valmistuvan vuonna 2026.

Veskimägin mukaan sähköverkosta irtautuminen on jälleen yksi askel samalla janalla Euroopan unioniin ja Natoon liittymisten kanssa. Se on matkaa idästä kohti länttä.

”Kun katkaisemme voimalinjat Narva-joen yli, katkaisemme myös symbolisesti viimeiset siteemme neuvostomenneisyyteen”, Veskimägi sanoo.

Baltian maiden päätös liittyä Euroopan sähköverkkoon on aiheuttanut toimenpiteitä myös Venäjän puolella.

Itämeren rannalla Puolan ja Liettuan puristuksissa sijaitseva Kaliningrad oli ennen riippuvainen Baltian läpi kulkevista linjoista. Venäjä rakennutti Kaliningradiin uusia voimaloita, ja alueen kykyä itsenäiseen toimintaan on testattu onnistuneesti. Myös Valko-Venäjän yhteydet katkaistaan, ja maahan onkin juuri valmistunut uusi ydinvoimala.

Tekniseltä kannalta projekti on edennyt kaikkien osapuolten osalta hyvässä hengessä, Veskimägi sanoo.

”Molemmat osapuolet hyväksyvät tämän eron, ja yhteistyö teknisellä tasolla on ollut rakentavaa.”

Kokonaisuudessaan desynkronoinnin budjetti on 1,65 miljardia euroa. Tästä noin 75 prosenttia katetaan EU-tuilla. Kyse on mittavimmasta Verkkojen Eurooppa -ohjelman eli CEF:n myöntämästä rahoitustuesta.

Tähän mennessä kolme neljästä rahoituskierroksesta on mennyt juuri kuten maat ovat toivoneetkin. Koronapandemiakaan ei ole hidastanut projektin etenemistä.

Suurin yksittäinen urakka on Harmony Link -nimisen merikaapelin rakentaminen Liettuasta Puolaan. Sen rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2023.

Lisäksi Baltian maissa uudistetaan voimalinjoja ja rakennetaan synkronikompensaattoreita, jotka varmistavat vakaan sähkönsiirron.

Uudet voimalinjat kulkevat pohjois-etelä-suunnassa, toisin kuin vanha neuvostoverkosto, joka kulki lännestä itään. Uudet linjat yhdistävät Baltian maat ja Pohjoismaat entistä tehokkaammin toisiinsa.

Jotkut pätkät linjoista ovat täysin uusia, kuten Soorebasen kautta kulkeva Harku-Lihula-Sindi-linja. Enimmäkseen uudet linjat kuitenkin kulkevat vanhojen voimalinjojen käytävillä, eli lisähakkuita uusia käytäviä varten ei juuri tarvita.

Osa vanhoista voimalinjoista jopa poistetaan käytöstä. Uusi verkosto on siis kilometreissä lyhyempi kuin vanha. Voimalinjojen käytäviksi lunastetut maat palautuvat takaisin maanomistajille.

”He voivat sitten metsittää nämä käytävät uudestaan, tai tehdä maillaan mitä tykkäävät”, Veskimägi sanoo.

Osa linjojen rakennus- ja kunnostustöistä on jo tehty. Seuraavat rakennusprojektit alkavat syksyllä.

Enersensen hankintajohtaja Jaan Tiigi ja voimalinjoista vastaava rakennuspäällikkö Ott Sillukse esittelivät uutta Harku-Lihula-Sindi -linjaa.­

Valtava työ ei juuri vaikuta tavallisten ihmisten elämään. Lopulta vaihdon sähköverkosta toiseen tulisi tapahtua niin, että kukaan ei huomaa mitään.

Baltian maat valmistautuvat myös toimimaan itsenäisenä ”saarena” ennen Manner-Euroopan verkkoon liittymistä vuoden 2026. Se tarkoittaa sitä, että tarvittaessa Viro, Latvia ja Liettua voisivat operoida keskenään synkronoitua sähköverkkoa.

Syy on jälleen geopolitiikassa eli epävarmoissa naapurisuhteissa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Manner-Euroopan verkkoon liittymiseen on vielä viisi vuotta aikaa, ja sellaisessa aikaikkunassa ehtii tapahtua kaikenlaista.

”Riski on, että geopoliittiset jännitteet alueellamme voivat laukaista suunnittelemattoman irtautumisen Venäjän verkosta, joka ei ole meistä kiinni. Riski on hyvin pieni, mutta se on silti olemassa, ja siksi meidän täytyy varautua siihen.”

Veskimägin mukaan Baltian maiden kyky ”saarena” toimimiseen kasvaa päivä päivältä. ”Väitän, että vaikka tällainen tilanne tulisi vastaan huomenna, olisimme jo nyt valmiita.”

Projektia on perusteltu myös ympäristöjalanjäljellä. Venäjän energiatuotanto ei ole läpinäkyvää, eikä sen päästöistä ole luotettavaa tietoa saatavilla.

Halpa energia kuitenkin kiinnostaa Euroopassa. Noin 70 prosenttia Suomenkin energiatuonnista on peräisin Venäjältä.

Kun Baltia irtautuu Venäjän verkosta, loppuu maiden osalta myös sähkön kauppa Venäjän kanssa. Se taas voi kannustaa reilumpaan kilpailuun ja investointeihin, Veskimägi sanoo.

”Tällä hetkellä investoijat jarruttelevat, koska he joutuvat kilpailemaan venäläisten voimaloiden kanssa, jotka eivät osallistu päästökauppaan, eivät sitoudu ympäristöstandardeihin, ja jotka siten tuottavat myös energiaa halvemmalla kuin Euroopan voimalat.”

Baltian maiden energia on yhä vahvasti kiinni fossiilisissa lähteissä, kuten öljyliuskeessa, maakaasussa ja öljyssä.

Ratkaisu löytyy aurinkovoimaloista, bioenergialaitoksista ja Itämeren ulapalta, sekä vahvemmista yhteyksistä länteen, Veskimägi sanoo.

Viro ja Latvia ovat jo sopineet merituulivoimapuiston rakentamisesta. Lisäksi Itämeren alueen EU-valtiot allekirjoittivat vuoden 2020 lopulla Baltic Offshore Grid Initiative -hankkeen aiejulistuksen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhteisiä tuulivoiman tuotantoalueita.

Siksi uusi voimalinjakin on rakennettu Viron länsirannikolle, missä uusiutuvan energian suurin potentiaali lepää.

”Uusi linja antaa meidän tulevaisuudessa tuoda paljon enemmän vaihtelevaa aurinko- ja tuulivoimaa länsirannikolta ja Viron saarilta. Tämä auttaa liikkumaan meitä ilmastoneutraaliin suuntaan.”

Oikaisu 12.4. kello 11:32: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Baltian maihin rakennetaan synkronisia lauhduttumia. Oikea termi on synkronikompensaattori.

Soorebane voitti kantaverkkoyhtiö Eleringin ja Viron arkkitehtiliiton vuonna 2016 julkistaman suunnittelukilpailun. Se on 45 metriä pitkä ja painaa 38 tonnia, ja sen elinkaaren on arvioitu kestävän ainakin 50 vuotta.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat