Kiina kaavailee Tiibetiin ”superpatoa”, jonka rinnalla jopa jättimäinen Kolmen rotkon pato olisi pikkuinen - Ulkomaat | HS.fi

Kiina kaavailee Tiibetiin ”superpatoa”, jonka rinnalla jopa jättimäinen Kolmen rotkon pato olisi pikkuinen

Himalajan juurelle suunniteltu patohanke olisi uhka ympäristölle ja herättäisi taatusti vastarintaa Brahmaputrajoen alajuoksulla Intiassa ja Bangladeshissä

Kolmen rotkon pato Jangtsejoen laaksossa. Kuva on vuodelta 2006.­

11.4. 17:41

Kiina suunnittelee Himalajan juurelle Tiibetiin ”superpatoa”, joka jättäisi varjoonsa jopa maailman suurimman vesivoimalan eli Kolmen rotkon padon.

Uusi hanke herättää syvää huolta niin ympäristönsuojelijoiden parissa kuin naapurimaassa Intiassa, kertoo uutistoimisto AFP.

Megahanke kahlitsisi Brahmaputrajokea itäisessä Tiibetissä hieman ennen kuin joki virtaa Intian puolelle. Brahmaputra on Intialle ja Bangladeshille kriittinen vedenlähde. Tiibetiksi joki on nimeltään Jarlung Tsangpo.

Jättimäisen patohankkeen yksityiskohdista ei paljon tiedetä. Aikataulua tai budjettia ei ole julkistettu, mutta hanke sisältyy Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmaan, joka nimellisesti hyväksyttiin Kiinan kansankongressin kokoontuessa maaliskuussa.

Oikeasti kansankongressi ei hyväksy itsenäisesti yhtään mitään. Tosiasialliset päätökset Kiinassa tekee kommunistipuolue.

Tiibetin jättiläispadon kaavailtaisiin tuottavan sähköä jopa kolme kertaa enemmän kuin Kolmen rotkon padon, jonka rakentaminen alkoi 1990-luvulla ja joka valmistui kokonaisuudessaan viime vuosikymmenellä. Sen tieltä joutui väistymään noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

Kolmen rotkon padon vesivoimala on nykyisellään maailman suurin ja tuottaa osapuilleen saman verran sähköä kuin mitä koko Suomi kuluttaa.

Vaikka itäisessä Tiibetissä ei olla tiettävästi vielä iskemässä kuokkaa maahan, hankkeeseen suhtaudutaan Etelä-Aasiassa vakavasti. Kiinalla on taipumus toteuttaa jättihankkeitaan eikä jättää niitä pelkäksi sanahelinäksi.

Viime lokakuussa Tiibetin aluehallinto allekirjoitti ”strategisen kumppanuussopimuksen” Power Chinan kanssa, kertoo AFP. Power China on valtiollinen rakennusyhtiö, joka on erikoistunut vesivoimahankkeisiin.

Jos patohanke etenee, Kiina perustelee sitä todennäköisesti vesivoiman ympäristöystävällisyydellä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

Vastustusta on odotettavissa, jos ei Kiinan hallitsemassa Tiibetissä niin ulkomailla.

”Superpadon kokoisen padon rakentaminen on todennäköisesti erittäin huono idea monestakin syystä”, sanoo AFP:n haastattelema ohjelmajohtaja Brian Eyler yhdysvaltalaisesta Stimson Center -tutkimuslaitoksesta.

Eyler toteaa, että kaavailtu patoalue tunnetaan maanjäristysalttiudesta ja ainutlaatuisesta elonkirjostaan. Jättiläispadolla olisi lukuisia haitallisia vaikutuksia, jotka ulottuisivat Brahmaputran alajuoksulle asti.

Padon poliittiset ulottuvuudet olisivat niin ikään valtavia.

Kiina miehitti Tiibetin 1950-luvulla ja pitää alueella kovaa kuria.

”Noilla [kaavaillun patohankkeen] alueilla on erittäin rikas tiibetiläinen kulttuuriperintö”, sanoo AFP:n haastattelema tiibetiläisasiantuntija Tempa Gyaltsen Zamlha, joka työskentelee Tiibetin maanpakolaishallitukseen kytkeytyvässä Tibet Policy -instituutissa Intian Dharamsalassa.

”Minkä tahansa padon rakentaminen aiheuttaisi ekologista tuhoa ja alueen osien jäämistä veden alle”, Tempa Gyaltsen sanoo.

”Monien paikallisten asukkaiden pitäisi jättää esivanhempiensa kodit.”

Tiibetin pato olisi varmasti omiaan myös kiristämään Kiinan ja Intian välejä. Aasian jätit ovat muutenkin toistuvasti kalistelleet sapeleitaan.

Kiina pystyy sijaintinsa turvin merkittävässä määrin hallitsemaan Etelä- ja Kaakkois-Aasian vedensaantia. Mekongjoen alajuoksun maissa tämä tiedetään jo entuudestaan, kuten HS kertoi taannoisessa laajassa artikkelissaan.

Lue lisää: Yläjuoksun herrat – padon isäntä päättää, kenelle vesi virtaa.

Niinpä Intia on huolissaan Tiibetin mahdollisesta ”superpadosta”.

”Intia joutuu kohtaamaan Kiinan aluevaatimuksiin liittyviä aggressioita Himalajalla, aluevesiloukkauksia takapihallaan [Intian valtamerellä] ja nyt vielä vesisotia”, intialainen politiikan tutkija Brahma Chellaney totesi vuodenvaihteessa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat