Ruotsin koronatilanne jatkuu vaikeana: Päivittäin raportoidaan tuhansista uusista tartunnoista, maanantaina teho­hoidossa oli 392 ihmistä - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsin koronatilanne jatkuu vaikeana: Päivittäin raportoidaan tuhansista uusista tartunnoista, maanantaina teho­hoidossa oli 392 ihmistä

”Erityisesti nyt korona-aikana on alettu puhua, että maan pitää olla paremmin valmistautunut kaikenlaisiin kriiseihin”, sanoo ministeri Jouni Laaksonen Suomen Tukholman-suurlähetystöstä

Ruotsin valtionepidemiologin Anders Tegnellin mukaan maan koronatilanne näyttää vaikealta vielä lähiviikkoina, mutta se voisi lähteä sen jälkeen kehittymään parempaan suuntaan. Tegnell kuvattu tiedotustilaisuudessa lokakuussa 2020.­

12.4. 11:33 | Päivitetty 12.4. 14:19

Ruotsin koronatilanne on ollut epidemian ajan huomattavan synkkä Suomeen verrattuna. Nyt päivittäin raportoidaan tuhansista uusista koronatapauksista, kun Suomessa puhutaan sadoista.

Maanantaina Ruotsissa oli tehohoidossa 392 ihmistä, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin toisen aallon aikana, kertoo uutistoimisto Reuters. Ensimmäisen aallon aikana viime keväänä tehohoidossa oli enimmillään 558 potilasta. Edellinen toisen aallon ennätyslukema oli tammikuulta, kun tehohoidossa oli 389 ihmistä.

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell luonnehtiikin maan koronatilannetta edelleen hyvin vakavaksi.

”Tartuntalukumme ovat korkeat ja tapauksia on tullut lisää”, hän sanoo.

Tegnellin mukaan koronatilanne näyttää vaikealta vielä lähiviikkoina, mutta se voisi lähteä sen jälkeen kehittymään parempaan suuntaan.

Sairaanhoidossa kuormitukset eivät ole vielä aivan yhtä hankalat kuin ennen joulua, mutta alkavat lähentyä samaa tasoa, Tegnell arvioi STT:lle.

Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa ja Ruotsin hieman yli 10 miljoonaa. Suomessa on ilmoitettuja koronatapauksia runsaat 80 000. Ruotsissa tautitapauksia on vahvistettu kutakuinkin kymmenkertaisesti eli noin 860 000. Tautiin liitettyjä kuolemia on Suomessa raportoitu noin 870 ja Ruotsissa noin 13 600.

Aivan kuten suomalaiset, ruotsalaisetkin alkavat saada tarpeekseen koronasta.

”Meidän tulkintamme on, että ihmiset ovat väsyneitä”, Tegnell sanoo.

Sosiaalisten kontaktien kaventuminen ja erilaiset varotoimet, kuten etäisyyksien pitäminen, kyllästyttävät kansalaisia.

”Ihmisten pitäisi ottaa henkilökohtaista vastuuta siitä, että he noudattavat terveysturvallisuusohjeita. Se on hyvin tärkeää”, peräänkuuluttaa Tegnell.

Hän huomauttaa, että tartunnat leviävät paikoissa, joihin yhteiskunnan valvonta ei ulotu. Tartuntoja syntyy paljon perheissä, yksityisissä tapaamisissa ja sosiaalisissa kohtaamisissa.

Ruotsin koronakeskustelussa on paljon samaa kuin Suomessa, arvioi ministeri Jouni Laaksonen Suomen Tukholman-suurlähetystöstä.

Julkisessa keskustelussa esitetäänkin eriäviä näkemyksiä, tulisiko rajoituksia kiristää entisestään vai höllentää, mahdollistaa paremmin ihmisten liikkuminen tai miten talouden ja elinkeinoelämän intressit tulisi ottaa huomioon.

Laaksonen näkee, että rajoitusten purkamisen aika on siinä vaiheessa, kun tautitilanne hellittää ja maan terveydenhuolto kantaa.

Hän toteaa, että Ruotsi on selvästi kiristänyt pandemian vastaisia toimiaan. Esimerkiksi ravintoloiden aukioloa on rajoitettu ja yli kahdeksan hengen julkiset kokoontumiset on kielletty.

”Yleinen kriisi- ja koronatietoisuus on koko ajan ollut nousussa. Enemmän ja enemmän käytetään suusuojia ja korostetaan, että pitäisi jos vain mahdollista tehdä etätöitä ja minimoida liikkumista”, sanoo Laaksonen.

Koronaepidemia on Laaksosen mielestään havahduttanut ruotsalaiset kriisitietoisuuteen ja ymmärrykseen esimerkiksi toimivasta huoltovarmuudesta.

”Erityisesti nyt koronakriisin aikana on alettu puhua, että maan pitää olla paremmin valmistautunut kaikenlaisiin kriiseihin. Se tarkoittaa vahvaa huoltovarmuutta ja myös vahvaa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä. Jos jotain positiivista pitää tästä kriisistä löytää, se on ainakin, että maa valmistautuu varmemmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin.”

Laaksonen katsoo, että Ruotsissa ei vielä ole valmiutta arvioida maan koronastrategian ja toimien onnistumista tai epäonnistumista.

”Se jää nähtäväksi sitten myöhemmin”, hän sanoo.

”Kiinnostavaa on, miten tämä vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. On varmasti peiliin katsomisen aika, että mitä voitaisiin tehdä paremmin ja enemmän yhdessä. Tämä keskustelu varmasti käydään, kun pahimman kriisin yli päästään.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat