Mieskuoro ylisti Iranin ydinohjelmaa, mutta seuraavana päivänä räjähti: Lisääkö Israel painetta käynnissä oleviin ydinsopimuksen neuvotteluihin? - Ulkomaat | HS.fi

Mieskuoro ylisti Iranin ydinohjelmaa, mutta seuraavana päivänä räjähti: Lisääkö Israel painetta käynnissä oleviin ydinsopimuksen neuvotteluihin?

Irania vaivaava sabotaasien sarja jatkui sunnuntaina, kun Natanzin ydinrikastamolla räjähti. Häirintä saattoi tulla hankalaan aikaan, kun Yhdysvallat ja Iran yrittävät neuvotella ydinohjelmaa rajoittavaan sopimukseen palaamisesta.

Iranin presidentille Hassan Ruhanille esiteltiin maan ydinohjelmaan liittyvää osaamista Teheranissa sunnuntaina.­

12.4. 16:01

Israelin toiminta tai ainakin epäilyt siitä saattavat synnyttää paineita käynnissä oleville neuvotteluille siitä, saadaanko Iranin ydinohjelmaa rajoittava sopimus takaisin voimaan.

Viime viikon tiistaina iranilaisessa laivassa räjähti. Suolavesi virtasi MV Savizin konehuoneeseen. Alus oli ollut ankkuroituna Punaisellamerellä Jemenin lähellä, ja sen kyydissä oli väitetysti Iranin vallankumouskaartin joukkoja. Virallinen selitys alukselle ja sen sijainnille on merirosvojen vastaiset toimet. Epävirallinen selitys taas on se, että Iran varustaa Jemenissä sotaa käyviä huthi-kapinallisia.

Tiistainen kerta ei ollut ensimmäinen, kun iranilaisten alusten kimppuun hyökättiin. Mutta ainakaan tiettävästi merirosvot eivät käy pinnan alla kiinnittämässä magneetilla aluksen kylkeen vedenalaista miinaa. Näin MV Savizille kuulemma kävi, vallankumouskaartia lähellä oleva iranilainen Tasnim-uutistoimisto kertoi AP:n mukaan.

The New York Times lainasi MV Savizin tapauksen aikaan nimettömiä amerikkalaisia tiedustelulähteitä: niiden mukaan Israelin tiedustelu oli ilmoittanut amerikkalaisille kollegoilleen tehneensä tiistaisen iskun. Israelin puolustusministeri Benny Gantz ei myöntänyt eikä kiistänyt, mutta painotti AP:n mukaan, että Israel puolustaa itseään.

Samoihin aikoihin Iranin edustajat neuvottelivat Itävallan Wienissä Yhdysvaltain kanssa Venäjän, Kiinan, Britannian, Ranskan ja Saksan välityksellä omaa uraanintuotantoaan rajoittavan kansainvälisen sopimuksen saattamisesta uudelleen voimaan.

Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump laittoi Barack Obaman kaudella vuonna 2015 neuvotellun sopimuksen jäihin, koska Trumpin mukaan Iran rikkoi sopimusta koko ajan. Sopimus ehti olla voimassa vain vuoteen 2018 saakka, kun Trump jo palautti Iranin-vastaiset ydinpakotteet voimaan.

Sunnuntaina iranilaisessa Natanzin uraaninrikastamossa räjähti. Räjähdys aiheutti tuhoa, joka saattaa viivästyttää Iranin ydinohjelman tavoitteita jopa yhdeksällä kuukaudella. Tästäkin asiasta kertoi The New York Times ja sen nimettömät lähteet.

Sunnuntainen räjähdys ei ollut vahinko sen enempää kuin miina iranilaislaivan kyljessä. Uraaninrikastamon räjähdystä kutsuttiin oikopäätä kyberhyökkäykseksi, mutta esimerkiksi The New York Timesin lähteet sanoivat, että kyse oli aivan tavallisista räjähteistä

Satelliittikuva näyttää Iranin Natanz-ydinrikastamon. Se sijaitsee Isfahanissa Iranissa. Kuva on lokakuulta 2020.­

Oli syy kumpi tahansa, kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta kun uraaninrikastamoa sabotoidaan. Viime kesänä Irania vaivasi räjähdysten sarja. Yksi räjähdyksistä tapahtui Natanzissa ja vaurioitti rakenteilla olleita sentrifugeja pahasti.

Sabotaasit muodostavat jatkumon, jonka alkujuuret ulottuvat jo yli kymmenen vuoden taakse. Jatkumo voi selittää myös sitä, miksi amerikkalaisilla tiedustelulähteillä vaikuttaa olevan niin paljon kerrottavaa The New York Timesille. Vuonna 2010 nimittäin paljastui Natanzin uraaninrikastamon sentrifugit rikkinäisiksi ylikuumentanut kyberase nimeltä Stuxnet. Stuxnetin kehittivät Yhdysvallat ja Israel yhdessä.

Sunnuntaina Iranin ulkoministeri Javad Sharif syytti viimeisimmästä räjähdyksestä ”siionisteja” vannoen kostoa, ja Iranin ydinenergiajärjestön johtaja puhui ”ydinterrorismista”. Suomeksi tämä tarkoittaa, että Israelin pahamaineinen ulkomaantiedustelu Mossad rikkoi Iranin mukaan vaikka mitä lakeja sabotoidessaan Iranin uraaninrikastamoa.

Israel ei ole myöntänyt asiaa, mutta ei kiistänytkään. Näin Israel toimii aina, myös viime marraskuussa, kun Iranin ydinohjelman pääarkkitehti Mohsen Fakhrizadeh murhattiin ja Iran syytti tapauksesta Israelia ja Yhdysvaltoja.

Israel ei ole peitellyt inhoaan Iranin ydinohjelmaa kohtaan. Vaikka Israelilla on tiettävästi ydinaseita itselläänkin, se näkee Iranin arkkivihollisena. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ei ole säästellyt sanojaan Irania suomiessaan.

”Meidän täytyy toimia Iranin fanaattista hallintoa vastaan, sitä joka yksinkertaisesti uhkaa pyyhkiä meidät pois maan päältä. Me tulemme aina puolustamaan itseämme niitä vastaan jotka pyrkivät tappamaan meidät”, Netanjahu sanoi Jerusalem Post -lehden mukaan puhuessaan johtamalleen Likud-puolueelle tiistaina.

Iranin ydinohjelman pääarkkitehti Mohsen Fakhrizadeh ammuttiin autoonsa vuonna 2020.­

Israel ei ole ydinsopimuksen osapuoli. Pääosapuolet ovat Iran ja Yhdysvallat, ja nyt katseet kohdistuvat Yhdysvaltain uuteen presidenttiin Joe Bideniin. Iran haluaisi talouttaan rasittavista pakotteista eroon, ja Yhdysvaltain presidentinhallinnossa on tahtotila palata tilanteeseen, jossa sopimuksesta ainakin neuvotellaan.

Mutta ainakin Israelin pääministeri Netanjahu oli tiistaina nihkeänä.

”Me emme voi palata takaisin siihen vaaralliseen ydinsopimukseen, koska ydinasevalta Iran on uhka [Israelin] olemassaololle ja erittäin suuri turvallisuusuhka koko maailmalle”, Netanjahu sanoi tiistaina Likudille puhuessaan.

Toisaalta myös Iran osaa isotella. Kun neuvotteluissa vedettiin viikonloppuna henkeä, vietti Iran lauantaina kansallista ydinenergiapäivää. Juhlan kunniaksi presidentti Hassan Ruhani tutustui Natanzin sentrifugeihin, joilla uraania rikastetaan entistä tehokkaammin. BBC:n toimittaja jakoi Twitterissä Iranin television lähettämää videota, jossa mieskuoro esiintyy Natanzin ydinrikastamossa. Kauaa eivät sentrifugit ehtineet pyöriä ja rikastaa, kun sunnuntaina räjähti.

Kun neuvottelut Iranin ydinohjelmasta jatkuvat, Yhdysvallat on kahden tulen välissä. Israelin pääministerin Netanjahun retoriikka on vaativaa, mutta suostuuko Iran noudattamaan sopimuksen puitteita? Vai kuuluuko liittolaisuuteen toimintamalli, joka tunnetaan hyvän ja pahan poliisin taktiikkana? Siinä kaksi kuulustelijaa tähtää tunnustukseen, yhteiseen päämäärään yhteistä kohdetta vastaan, mutta toinen on mukava ja toinen inhottava.

Sunnuntaina Israelin puolustusministeri Benjamin Gantz vakuutti Israelin yhteistyökykyä Yhdysvaltojen kanssa ydinsopimuksen saavuttamisen hyväksi. Gantz muisti kuitenkin mainita, että Israel puolustaa itseään, kertoi Middle East Monitor.

Israelin puolustusministeri Benny Gantzin ja Israelin päämisteri Benjamin Netanyahun kuvat vaalijulisteessa helmikuussa 2020.­

Iranilaisille ydinohjelma on muutakin kuin ydinsotaa: se on ydinenergiaa ja omaa tieteellistä kehitystyötä. Siitä tunnetaan kansallista ylpeyttä. Siksi sille on oma juhlapäivänsä, ja siksi mieskuoro esiintyy juhlavasti sentrifugien välissä.

Iranissa Presidentti Ruhani ja ulkoministeri Sharif edustavat maltillisempia voimia. Konservatiivisempia ovat esimerkiksi huomattavaa valtaa käyttävä vallankumouskaarti, jonka tehtävänä on suojata Iranin islamilaista valtiojärjestystä. Esimerkiksi tammikuussa vallankumouskaartin johtaja, kenraalimajuri Hossein Salami sanoi Al Arabiyan mukaan, että koko ydinsopimus on turha.

Salamin epäluuloa tuskin vähentää se, että on kulunut vasta reilu vuosi siitä kun Yhdysvaltain asevoimat surmasi hänen alaisensa, tiedustelujoukko Qudsin komentajan Qassim Suleimanin lennokki-iskulla.

Mikäli Joe Bidenin hallinto haluaa saavuttaa tuloksia ja parhaassa tapauksessa Iranin noudattamaan edes jonkinlaista ydinsopimusta, sillä on paljon tekemistä Donald Trumpin tekemien ratkaisujen tasoittelussa.

Maanantaina ainakin EU kiirehti tuomitsemaan kaikki mahdolliset yritykset häiritä sopimusneuvotteluja, joiden on tarkoitus jatkua Itävallassa alkaneella viikolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat