Taleban vähensi pommi-iskujaan, mutta terroristien tähtäin tarkentui yksittäisiin naisiin: 25-vuotias toimittaja pelkää joka kerta, kun auto pysähtyy ruuhkassa - Ulkomaat | HS.fi

Taleban vähensi pommi-iskujaan, mutta terroristien tähtäin tarkentui yksittäisiin naisiin: 25-vuotias toimittaja pelkää joka kerta, kun auto pysähtyy ruuhkassa

”Ehkä seuraavaksi on minun vuoroni”, toimittaja Masooma Sultani sanoo.

Sukulaisia ammutun naistoimittajan ruumiin ympärillä sairaalassa Jalalabadin kaupungissa Afganistanissa maaliskuun alussa.­

14.4. 2:00 | Päivitetty 14.4. 7:33

Hyytävä ääniviesti kilahti alkuvuodesta monen kabulilaisen toimittajan puhelimeen.

Äänessä oli ääri-islamistisen Taleban-järjestön edustaja, joka arvosteli kahta kansainvälistä mediataloa ryhmään liittyvästä uutisoinnista. Toinen näistä oli 25-vuotiaan, juuri äidiksi tulleen Setayeshin työnantaja. (Hän ei voi esiintyä oikealla nimellään työnantajansa turvallisuussääntöjen vuoksi.)

”Joka kerta, kun olen jumissa liikenneruuhkassa, mietin, että mitä jos joku kiinnittää magneettisen pommin autooni”, hän kertoo puhelimitse Kabulista.

Tilanne on pahentunut entisestään: muutama viikko sitten hänen työnantajansa päätti, että kanavan naispuoliset toimittajat eivät saa enää poistua kotoaan töiden vuoksi.

Päätös tehtiin, kun Jalalabadin kaupungissa oli murhattu paikallisen tv-kanavan kolme naispuolista työntekijää maaliskuun alussa. Joulukuussa saman kanavan naispuolinen ankkuri oli ammuttu kuoliaaksi.

Miehet kantoivat ammutun naistoimittajan ruumisarkkua Jalalabadissa maaliskuun alussa.­

Miehiä rukoili ammutun naistoimittajan ruumisarkun äärellä Jalalabadissa maaliskuun alussa.­

Naistoimittajien murhat ovat osa iskujen sarjaa, jossa terroristiryhmät ovat ottaneet kohteeksi kansalaisaktivisteja, poliitikkoja ja toimittajia.

Setayeshia tilanne hirvittää.

”Nyt minulla on joku, joka on täysin riippuvainen minusta. Jos itse päätyisin kohteeksi, pettäisin [lapseni]”, hän sanoo.

Väkivalta Afganistanissa on vain yleistynyt sen jälkeen, kun Taleban aloitti suorat rauhanneuvottelut maan hallituksen kanssa syyskuussa.

Taleban hallitsi maata vuodesta 1996, kunnes Yhdysvallat syöksi sen vallasta vuonna 2001. Tämä pitkän sotimisen vaihe on kestänyt nyt 20 vuotta. Rauhaan tähtäävän sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen on määrä vetäytyä maasta toukokuussa, mutta presidentti Joe Biden on sanonut, että aikataulussa pysyminen tulee olemaan vaikeaa.

”Sen jälkeen, kun Taleban ja Yhdysvallat allekirjoittivat [helmikuussa 2020] sopimuksen pommi-iskujen vähentämisestä, taktiikat ovat muuttuneet. Siitä lähtien kohdennetut hyökkäykset varsinkin toimittajia kohtaan yleistyivät heti”, sanoo Ehsan Qane, tutkimusjärjestö Afghanistan Analysts Networkin tutkija.

Taho hyökkäysten takana ei kuitenkaan ole täysin selvillä, sillä tapauksia ei ole tutkittu. Vaikka hallitus syyttää Talebania, järjestö on kiistänyt osallisuutensa. Jihadistijärjestö Isis on ottanut vastuun joistain hyökkäyksistä, kuten Jalalabadin murhista.

”Uskon, että tässä on kyse eri toimijoiden yhdistelmästä: Isis, Taleban, [Talebaniin kytkeytyvä aseryhmä] Haqqani-verkosto ja mahdollisesti myös rikollisjärjestöt”, Qane sanoo.

Toimittaja Setayesh ei ole varma syyllisistä, mutta naisiin kohdistuneet hyökkäykset ovat hänen ja monen muun toimittajan mielestä melko selvästi Talebanin käsialaa.

”Tästä näkee heidän ajattelutapansa. He eivät halua naisten lähtevän kotoa ja työskentelevän kodin ulkopuolella”, hän sanoo.

Talebanilla olisi Qanen mukaan ideologinen syy hyökkäyksiin: Se haluaa viedä julkisen tilan naisilta.

Talebanin valtakaudella naiset eivät saaneet käydä koulussa tai töissä. Vuoden 2001 jälkeen tämä muuttui ja media-ala alkoi kasvaa, mutta naistoimittajia on edelleen vähän Afganistanissa.

Näistäkin harvoista naisista melkein 20 prosenttia on jättänyt työnsä, arvioi media-alaa seuraava Afghan Journalists Safety Committee. Syynä ovat olleet hyökkäykset, sosiaalisessa mediassa levitetyt tappolistat ja uhkailut.

Setayesh ei ole harkinnut lopputiliä, mutta monet hänen kollegoistaan paikallisissa mediataloissa ovat jättäneet työnsä. Yksi vaihtoi alaa vaatesuunnitteluun, toinen pakeni uhkien vuoksi Ranskaan.

”Mielestäni hän teki oikein. Oma henki on tärkeämpi kuin mitkään uutiset”, Setayesh sanoo.

Afghan Journalists Safety Committeen perusti vuonna 2010 Susanna Inkinen, joka oli muuttanut maahan kolme vuotta aiemmin International Media Support -järjestön töihin.

Inkinen on huomannut, että yhä useammat afganistanilaiset toimittajat yrittävät saada turvapaikkaa ulkomailta.

Hyökkäykset ovat vaikuttaneet lehdistönvapauteen varsinkin alueilla, joissa terroristiryhmät ovat olleet hyvin aktiivisia.

”Itsesensuuri on lisääntynyt hyvin voimakkaasti – ei pelkästään naisiin tai tasa-arvoon liittyvissä aiheissa. Oman turvallisuuden vuoksi myös miestoimittajat lakkaavat kirjoittamasta tietyistä aiheista”, Inkinen sanoo.

Itsesensuurin myöntää muun muassa Maryam Mehtar, joka työskentelee Salam Watandar -radiokanavan toimittajana.

”Huonontuva turvallisuustilanne ja uhat ovat pakottaneet minut olemaan erityisen varovainen, ja itse asiassa joissain tapauksissa olen päätynyt sensuroimaan itseäni. Pelkään luottaa ihmisiin”, hän sanoo.

Maryam Mehtar­

Jotkut Mehtarin kollegoista ovat tälläkin hetkellä vakavien uhkien kohteena, varsinkin maakunnissa.

”Hallitus on pettänyt meidät ja tavallisen kansan turvallisuuden suhteen.”

Susanna Inkisen mielestä Afganistanin heikolla hallituksella ei ole paljon mahdollisuuksia puuttua yllätyksellisiin iskuihin. Taleban on asiantuntijoiden mukaan nyt voimakkaampi kuin koskaan vuoden 2001 jälkeen. Se hallitsee arviolta 19:ää prosenttia maan alueista, kun taas hallituksen kontrollissa on noin 33 prosenttia. Loppujen alueiden hallinnasta kamppaillaan.

”Lähtisin siitä liikkeelle, että turvallisuus alkaa itsestä [toimittajista]. Mitä paremmat riskianalyysikyvyt toimittajilla on, sitä kautta tapahtuu muutos mediataloissakin. Turvallisuus on muutakin kuin turvaliivit ja kypärä.”

Yksikään turvakoulutus ei voi tuoda sataprosenttista turvallisuutta, Inkinen painottaa.

Esimerkkinä hän käyttää Elyas Daeeta, Radio Azadin toimittajaa, jonka surmasi autoon kiinnitetty pommi Helmandin maakunnassa viime marraskuussa. Hän oli ottanut osaa Inkisen järjestön ensimmäiseen turvallisuuskoulutukseen vuonna 2008.

”Hän oli ihminen, joka oli tähän saakka selvinnyt kaikennäköisistä iskuista ja ollut hirveän tarkka omasta turvallisuudestaan. Tarina ei siellä kerro, kuinka on mahdollista, että sinä päivänä hän ei tarkistanut autoaan”, Inkinen ihmettelee.

Masooma Sultani, joka on työskennellyt freelance-toimittajana viisi vuotta, uskoo terroristien löytävän aina keinot.

”Voimme vain itse huolehtia turvallisuudestamme”, hän sanoo.

Masooma Sultani­

Joka päivä liikkuessaan kaupungilla Sultani pelkää jonkun seuraavan häntä.

”Ehkä seuraavaksi on minun vuoroni”, hän sanoo. Silti hän ei ole ajatellut jättävänsä ammattiaan.

”Ei. Miksi? Jos minä tai joku muu jättää tämän työn, se ei ole ratkaisu.”

Jotkut mediatalot ovat nyt irtisanoneet naistoimittajia vedoten turvallisuussyihin.

”Mutta kyllä isommissa mediataloissa on ymmärretty, että naiset nousevat kapinaan, jos naistoimittajia ei näy televisiossa, eli täysin heistä ei voida luopua”, Inkinen sanoo.

Oli Taleban hyökkäysten takana tai ei, järjestön pääsy takaisin valtaan vaikuttaisi Inkisen mukaan paljon mediaan ja naisten asemaan yhteiskunnassa.

Lue myös: ”Olemme sitoutuneet naisten koulutukseen ja työntekoon”, sanoo Dohan loistohotellissa asuva Talebanin rauhanneuvottelija HS:n haastattelussa

Naistoimittajat kuitenkin ovat toiveikkaita, että näin ei pääse käymään.

”Toivon, että ennen sopimuksen allekirjoittamista varmistetaan, että ei vain naisten mutta kaikkien oikeudet demokratiaan, sananvapauteen, koulutukseen ja työskentelyyn taataan. Muuten rauha, joka ei ota huomioon meidän oikeuksiamme, ei ole vakaa ja tulee lyyhistymään kasaan”, Setayesh sanoo.

Hän ei usko, että Talebanille annettaisiin kovin paljon valtaa rauhanneuvottelujen onnistuessa.

Sultani on samaa mieltä.

”Ehkä rauhanneuvottelujen jälkeen Afganistanissa tulee olemaan joitain muutoksia, mutta emme tule palaamaan Talebanin aikaan. Afganistanilaiset naiset eivät tule pysymään hiljaa”, hän sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat