EU on maailman suurimpia trooppisen metsäkadon aiheuttajia, kertoo WWF:n tuore raportti – nyt unioni yrittää kieltää metsiä tuhoavien tuotteiden myynnin - Ulkomaat | HS.fi

EU on maailman suurimpia trooppisen metsäkadon aiheuttajia, kertoo WWF:n tuore raportti – nyt unioni yrittää kieltää metsiä tuhoavien tuotteiden myynnin

Yritysten vapaaehtoiset sitoumukset eivät ole onnistuneet pysäyttämään maailmanlaajuista metsäkatoa, sanoo ympäristöjärjestö WWF.

Palmuöljyplantaasi poltetun metsän reunassa Indonesiassa syyskuussa 2019.­

14.4. 2:00 | Päivitetty 14.4. 6:21

EU-maiden kulutus aiheuttaa Kiinan jälkeen toiseksi eniten trooppista metsäkatoa maailmassa, kertoo ympäristöjärjestö WWF keskiviikkona julkaistussa raportissaan.

Raportin tiedot yltävät vuoteen 2017, jolloin EU aiheutti 16 prosenttia ja Kiina 24 prosenttia kansainvälisen kaupan aikaansaamasta metsäkadosta. Väkilukuun suhteutettuna eurooppalaiset aiheuttivat selvästi kiinalaisia enemmän trooppista metsäkatoa.

”Tämä on tuorein arvio tilanteesta”, kertoo WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula.

”Viime vuosien aikana metsiensuojelun tila on vielä huonontunut Brasiliassa ja soijan hankinnoissa on tapahtunut muutoksia, mutta tarkkaa kokonaiskuvaa nykyhetkestä on vaikea antaa.”

WWF haluaa luoda raportillaan painetta nimenomaan EU:ssa, joka on luvannut puuttua aiheuttamaansa metsäkatoon. Komissiossa valmistellaan parhaillaan lakiehdotusta, joka puuttuisi metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myymiseen EU:ssa.

Tämä laki on WWF:n mielestä saatava läpi.

”EU:n tavoitteena on metsäkadon pysäyttäminen, eivätkä vapaaehtoiset sitoumukset ole tuottaneet tulosta. Tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä”, Nikula sanoo.

”Se myös tasoittaisi pelikenttää vastuullisten toimijoiden eduksi. Nyt metsäkatotuotteet voivat vetää hintoja epäreiluin keinoin alas.”

Metsäkato on päästöjen kannalta merkittävä pulma, toteaa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Kanninen. Hän on mukana EU-komission tilaamassa taustaselvityksessä, joka liittyy uuden lain valmisteluun.

”EU todella haluaa nyt puuttua eurooppalaisen kulutuksen vaikutukseen metsäkadossa. Olen kuullut näitä puheita viimeiset 15 vuotta, mutta nyt ne tulevat konkreettisiksi”, hän sanoo.

Nykyisellään vastuu on jätetty lähinnä sen maan harteille, jonka alueella metsää tuhotaan.

Esimerkiksi Amazonin sademetsän tuhosta syytetään helposti Brasiliaa, vaikka merkittävä osa tropiikin metsäkadosta on seurausta kansainvälisestä kysynnästä. Brasiliassa kasvatetaan vientiin paljon lihakarjaa ja soijaa, jolla puolestaan ruokitaan karjaa muualla maailmassa. Indonesiassa metsät raivataan maailmanmarkkinoille öljyä tuottavien palmuviljelysten alta, Länsi-Afrikassa taas kaakaotiloiksi suklaateollisuuden tarpeisiin.

EU:hun ostetaan metsäkatotuotteista erityisesti eläinrehuksi tarkoitettua soijaa, palmuöljyä, naudanlihaa, puutuotteita, kahvia ja kaakaota.

Päästöt näiden tuotteiden taustalla voivat kertautua valtaviksi. Sademetsän kaatamisesta ja polttamisesta syntyy jo itsessään merkittävät päästöt, mutta samalla menetetään hiilinielu, kun metsä ei enää sido itseensä hiiltä ilmasta.

Vaikka poltetun tilalle istuttaisi uutta metsää, sen kasvattamiseen menee hyvin pitkä aika, jopa satoja vuosia. Siinä ajassa vierestä ehditään pahimmassa tapauksessa polttaa moninkertaisesti lisää metsää.

”Kaataminen ja istuttaminen eivät ole yhteismitallisia tekoja. Sademetsän kadon välittömät päästöt pitäisi kertoa kuudella, jotta mukaan lasketaan pitkäaikainen nielun menetys”, Kanninen sanoo.

Kannisen mielestä EU:ssa mennään ainakin oikeaan suuntaan, kun syyttävän sormen sijaan keskitytään omaan rooliin.

”Isoin juttu tässä on ymmärtää, miten nämä asiat ovat nivoutuneet toisiinsa.”

Komission tavoite on, ettei metsäkatoa aiheuttavia tuotteita voisi enää myydä EU-maissa.

Se voisi tarkoittaa esimerkiksi lakia, jonka mukaan maahantuojan pitää varmistaa tuotteen alkuperä rangaistuksen uhalla. Näin säädellään jo nykyisin laittomasti hakatun puun tuontia Eurooppaan, Kanninen sanoo.

”Oikeuteen joutuu maahantuoja, ei se, joka on hakannut metsän.”

Nykyisellään viranomaisten on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkasti, mitkä tuotteet mistäkin maasta aiheuttavat metsäkatoa. Kannisen mukaan yksi ratkaisu olisi kehittää merkittävimmille metsäkatotuotteille samantyyppinen jäljitysjärjestelmä kuin viinille.

”Kuluttaja näkee viinipullosta suoraan, miltä tilalta se on tullut. Tulevaisuudessa kun menet kauppaan, saat saman tiedon vaikka lihasta.”

Tuontia ja vientiä täytyy myös alkaa tilastoida tarkemmin. Nykyisellään tilastoissa näyttää siltä, että Hollanti on vastuussa suuresta osasta EU:n aiheuttamaa metsäkatoa, vaikka todellisuudessa tuotteet vain saapuvat useisiin EU-maihin Rotterdamin sataman kautta, Kanninen sanoo.

Metsäkatotuotteiden kieltäminen on poliittisesti vaikea hanke. Tuottajamaat kuten Indonesia ovat jo ilmaisseet huolensa EU:n boikottilistalle joutumisesta. Brasiliaa on yritetty pitkään painostaa suojelemaan sademetsää kauppasopimus­neuvottelujen kautta, tuloksetta.

EU-maiden vaikutusvalta maailmassa on lopulta rajallinen, jos ne eivät saa houkuteltua muita isoja pelureita oman linjansa taakse. Parhaassa tapauksessa Yhdysvallat tai jopa Kiina kuitenkin seuraisi EU:n esimerkkiä, ja tuotanto muuttuisi, Kanninen sanoo.

”Silloin tuottajat alkaisivat miettiä, että jos nykyisiä tuotteita ei voi markkinoida, pitää toimia toisin.”

Oikaisu 14.4. kello 14.03: Markku Kannisen titteli muutettu metsätieteen professorista emeritusprofessoriksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat