Venäjä pelaa uhkapeliä Ukrainan rajalla, ja siihen sisältyy suuri riski, arvioivat tutkijat - Ulkomaat | HS.fi

Venäjä pelaa uhkapeliä Ukrainan rajalla, ja siihen sisältyy suuri riski, arvioivat tutkijat

Sotilaallisella voimannäytöllä Venäjä pyrkii parantamaan asemiaan Ukrainan ja lännen suhteen, mutta samalla syntyy uusia ongelmia.

Ukrainalainen sotilas kävelemässä juoksuhaudassa keskiviikkona Horlivkan kaupungin lähellä Donetskin alueella Itä-Ukrainassa.­

16.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 7:19

Venäjä on ladannut tänä keväänä Ukrainan rajalle huomattavan paljon sotilaallista voimaa ja samalla poliittisia odotuksia.

”Kyseessä on aika iso peli”, sanoo ohjelmajohtaja Arkadi Moshes Ulkopoliittisesta instituutista.

Venäjä on siirtänyt maalis–huhtikuussa joukkojaan Ukrainan itä- ja pohjoisrajalle sekä miehittämälleen Krimille. Tämä on saanut Ukrainan kiirehtimään Nato-jäsenyyttään ja lännen esittämään huolestuneita kannanottoja.

Venäjä on ilmoittanut, että kyse on Naton aiheuttaman sotilaallisen uhan vuoksi järjestetystä suuresta sotaharjoituksesta.

Moshesin mukaan Venäjän toimien takaa löytyy tukku ulko- ja sisäpoliittisia syitä, joihin se haluaa vaikuttaa näyttämällä voimaansa. Venäjä haluaa vaikuttaa Ukrainaan ja länteen sekä mahdollisesti viedä huomiota pois lähestyvistä duumanvaaleista ja niihin liittyvästä protestiliikehdinnästä.

”Venäjä haluaa osoittaa Ukrainalle, miten paljon vahvempi se on sotilaallisesti. Venäjällä on arsenaalia, jolla painostaa Ukrainaa myönnytyksiin muun muassa Minskin rauhanprosessissa, ja maa odottaa sen myöntävän separatistialueille perustuslaillisen erityisaseman”, Moshes sanoo.

Ohjelmajohtaja Arkadi Moshes Ulkopoliittisesta instituutista­

Ukrainan viimeaikainen kehitys ylipäätään ei ole ollut Venäjän mieleen.

”Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä on tullut selvästi patrioottisempi kuin ennen, ja Ukrainan turvallisuus- ja puolustusneuvosto on ryhtynyt tekemään maan venäläismielisten voimien kannalta hyvin epämiellyttäviä päätöksiä”, Moshes kuvailee.

Venäjä yrittää sotilaallisella pullistelulla lähettää Ukrainan hallitukselle viestin, että sen tulisi muuttaa sisäpolitiikkaansa. Lisäksi se haluaa vaikuttaa Krimin pahenevaan vesipulaan. Ukraina on sulkenut alueelle johtavan vesikanavan.

Länttäkään ei ole unohdettu. Sotilaallisen paineen ajoittaminen Ukrainan rajalle juuri tänä keväänä liittyy osin vallanvaihtoon Yhdysvalloissa.

”Moskova haluaa näyttää lännelle, että jos se lisää Venäjän taloudellista painostusta Aleksei Navalnyin tapauksen vuoksi, se voi toimia häijysti Ukrainan suhteen.”

Everstiluutnantti, Venäjä-tutkimusryhmän johtaja Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää Venäjän toimia Ukrainan rajalla tänä keväänä poikkeuksellisina. Hän on seurannut Itä-Ukrainan sotaa seitsemän vuoden ajan sekä Suomesta että Venäjältä.

Venäjä-tutkimusryhmän johtaja Simo Pesu­

”Venäjä on tuonut joukkonsa Ukrainan rajalle todella avoimesti, mikä kertoo sen haluavan, että Ukraina tunnistaa Venäjän halun muuttaa tilannetta oman etunsa mukaisesti.”

Venäjällä on ollut Ukrainan rajalla jo entuudestaan armeijaa ja suuri sotilasorganisaatio, joka Pesun mukaan tarvittaessa riittäisi Ukrainan asevoiman lyömiseen Itä-Ukrainassa.

Nyt Venäjä on asevoimiensa talvikoulutuskauden päätteeksi tuonut poikkeuksellisesti lisävoimaa Ukrainan rajalle ja Krimin alueelle, vaikka siihen ei olisi sotaharjoituksen näkökulmasta mitään erityistä syytä.

”Jos halutaan uhata sotilaallisella voimalla, on uhan ja sotilaallisen voiman oltava todellista. Venäjä on tuonut rajalle ylivoimaisen sotilaallisen voiman, jota se pystyy käyttämään hyvin lyhyellä valmisteluajalla”, Pesu sanoo.

”Venäjä luo näin itselleen mahdollisuuden parantaa omia asemiaan, mutta samalla se luo uusia ongelmia. Nähtäväksi jää, millaisia. Kun tapahtuu toimi, tulee vastatoimi ennemmin tai myöhemmin.”

Venäjä turvautuu tavoitteidensa saavuttamiseksi sotilaalliseen voimannäyttöön ja -käyttöön, koska se on osoittautunut lähihistoriassa tehokkaaksi.

”Venäjä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittänyt hyvin järjestelmällisesti asevoimaansa ja saanut sen avulla ratkaistua poliittisia ongelmia, joten ei ole nähtävissä syytä, miksi maa ei jatkaisi sen käyttöä”, Pesu sanoo.

Ukrainalainen sotilas vartioimassa lähellä Marinkan pikkukaupunkia Donetskin alueella Itä-Ukrainassa.­

Venäjä puuttui vuonna 2014 asiaan, kun Ukraina oli vähentämässä yhteistyötä Venäjän kanssa ja kytkeytymässä länteen, mutta Venäjä keskeytti kehityksen. Venäjä puuttui asevoimin tilanteisiin myös Syyriassa ja Georgiassa.

”Itä-Ukrainassa Venäjä on jatkanut vuodesta 2015 matalan intensiteetin sotaa, mikä tekee Ukrainasta kelvottoman kumppanin lännelle”, Pesu huomauttaa.

Ukrainan suhteen Venäjällä ei olekaan juuri muita vaikutuskeinoja kuin sotilaallisen voiman näyttö, Moshes sanoo. Raha ja ukrainalaisten poliitikkojen korruptoiminen on toinen keino, mutta se ei ole riittävä.

”Kun Moskova on ryhtynyt käyttämään sotilaallista voimaa tai edes uhkaamaan sillä, se on yleensä pystynyt saamaan jonkinlaisia myönnytyksiä Ukrainalta.”

Vielä on epäselvää, jäävätkö Venäjän toimet voimannäytöksi vai eskaloituvatko ne hyökkäykseksi. Yhdysvallat ilmoitti torstaina uusista pakotteista Venäjälle, minkä Moshes pelkää kärjistävän tilannetta, mutta paljon riippuu sanktioiden laadusta.

Vain muutamaa päivää aikaisemmin Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit Vladimir Putin ja Joe Biden olivat keskustelleet puhelimitse ja oli myös väläytelty heidän tapaamistaan.

Moshes toivoo, että Venäjän toimet Ukrainan rajalla pysyvät diplomaattisena pelinä, jossa Venäjä esittelee sotilaallista valmiuttaan ja saa mahdollisesti joitain myönnytyksiä Ukrainalta ja länneltä.

”Tilanteen eskaloituminen olisi riski kaikille, mukaan lukien Venäjälle. Siinä saattaisi tulla uhreja ja lännen vastaus olisi paljon suurempi kuin seitsemän vuotta sitten.”

Moshes uskoo, että suurempi eskaloituminen on mahdollista välttää, jos länsi osoittaa samanaikaisesti lujuutta ja valmiutta keskusteluun.

”On selvää, että tilanne säilyy ennalta arvaamattomana, eivätkä riskit ole pieniä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat