Zolote, Ukraina
Luotien äänet keskeyttivät palloleikin tyttären kanssa, juuri tässä kotitalon edessä, kertoo Inna Anatoljevna, 27.
Hän ei tarkoita laukauksia vaan yläpuolelta kuuluneita suhahduksia. Luodit lensivät läheltä. Hän painautui viisivuotiaan Karolinan kanssa puutarhan suojiin.
Se oli kaksi päivää sitten. Nyt Karolina heittelee styroksista leikkilentokonetta samalla paikalla, hiekkatiellä, jonka piennar puskee kevätnurmea.
Ampuja tuskin tähtäsi leikkiviä tytärtä ja äitiä. He vain sattuvat asumaan kahden tulen välissä, Zoloten kunnassa Luhanskin alueella. Perheen talolta katsoen ylämäessä on Ukrainan armeijan tähystyspaikka, laakson vastalaidalla Venäjän tukemat kapinalliset.
”Olimme ehtineet tottua hiljaisuuteen. Se muuttui noin kuukausi sitten”, sanoo Inna Anatoljevna, joka haluaa muiden zolotelaisten tavoin esiintyä etu- ja isännimellään.
”Aiemmin ammuttiin ehkä kerran viikossa, nyt joka päivä.”
Inna Anatoljevna panee lisää hiiltä kamiinaan keittiössä, joka on myös wc ja suihkuhuone.
Maailma on arvaillut viime viikot Venäjän presidentin Vladimir Putinin motiiveja.
Venäjä on tuonut kymmeniätuhansia sotilaitaan lisää Ukrainan pohjois- ja itärajan tuntumaan sekä Krimin niemimaalle, jonka Venäjä riisti Ukrainalta keväällä 2014. Venäjän mukaan joukkojen siirrot liittyvät sotaharjoituksiin, joiden perusteena on ”Naton uhkaava sotilaallinen toiminta”.
Itä-Ukrainassa maisemaa hallitsee lukemattomien hiilikaivosten verkosto ja niiden valtavat kuonakasat, terikonit. Monet terikoneista ovat pieniä ihmisen tekemiä vuoria, toiset muistuttavat pyramideja.
Venäjän presidentinhallinnon varajohtaja, Ukraina-asioista vastaava Dmitri Kozak, uhkasi viime viikolla koko Ukrainaa ”lopun alulla”. Hän varoitti Venäjän olevan valmis puolustamaan kansalaisiaan Itä-Ukrainan kapinallisalueilla. Venäjä on jakanut niiden asukkaille satojatuhansia Venäjän passeja.
Pelkona on jopa suursota, jollainen voisi syttyä vahinkojen ja vastatoimien kierteenä, vaikkei Venäjä sitä lopulta tahtoisikaan.
Lue myös: HS-analyysi: Suursodan uhka Ukrainassa saattaa olla sumuverho Putinin arkisille tavoitteille
Kiristyneestä ilmapiiristä on kärsitty toistaiseksi eniten täällä niin sanotun tulitaukolinjan tuntumassa, jossa oli vielä talvella rauhallisempaa kuin kertaakaan vuonna 2014 alkaneen Itä-Ukrainan sodan aikana.
Ukrainan sotilaita on alkanut kuolla taas enemmän, tänä vuonna jo lähes 30. Vastapuoli ei tiedota kaatuneistaan yhtä täsmällisesti.
Zolotessakin ammuttiin yksi Ukrainan sotilas viime viikolla.
”Viimeksi täällä ammuttiin tunti sitten. Joskus se kestää 40 minuuttia, joskus puolitoista tuntia”, Inna Anatoljevna sanoo.
”Iltaisin pysymme sisällä, koska yleensä ammutaan iltaisin.”
Miksi juuri silloin? Zoloten asukkailla on oma teoriansa: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tarkkailijat kirjaavat tulitaukorikkomuksia päiväpainotteisesti. Kun valvova silmä katsoo toiseen suuntaan, tulitus alkaa.
HS:n noin kolmetuntisen vierailun aikana torstaina iltapäivällä kuului vain yksi tykinlaukaus, kaakosta eli Venäjän tukemien kapinallisten suunnasta.
Zoloten kunta koostuu viidestä kylästä, jotka on nimetty numeroimalla. Niistä Zolote-5 on kapinallisten – niin sanotun Luhanskin kansantasavallan –puolella. Kumpikin puoli on hyvin venäjänkielistä.
Tämä raitti on Zolote-4:n laitamilla. Hiekkatien varrella, rinnankorkuisten aitojen suojissa, on kymmenkunta vaatimatonta, suomalaisittain mökkimäistä taloa, joiden pihat ja kasvimaat ovat piilossa talojen takana. Ne ovat olleet koko sodan ajan Ukrainan hallinnassa.
Tie nousee taloilta mutkitellen pienelle kukkulalle. Sinne ei parane kävellä muuten vain, koska kukkulalla joutuu Venäjän tukemien kapinallisten tarkka-ampujien nähtäville. Silti sen takana on vielä noin kymmenen perheen kodit.
Siellä asui nainen, joka vuonna 2017 kuoli ikkunan läpi tulleesta luodista katsoessaan televisiota.
”Käyn kukkulan takana vain töiden vaatiessa”, sanoo Inna Anatoljevna, joka auttaa seudun vanhuksia puolalaisen avustusjärjestön palkkaamana.
Zolotelaiset kertovat, että noin kolme viikkoa sitten samassa kylässä, eri tien varressa, miehen kohtaloksi koitui käynti ulkohuussissa. Pihaan oli ammuttu miina, jonka ansalangan hän laukaisi kävellessään. Hänet vietiin sairaalaan tunnin matkan päähän, mutta perillä hänet todettiin kuolleeksi.
Natalija Viktorovna kauhoo kulhoon kaalikeittoa, jota Ukrainassa kutsutaan borssiksi, vaikka siinä ei olisi punajuurta.
Zolote on toinen kahdesta niin sanotusta vetäytymisalueesta, joilla kummankin puolen joukot etääntyivät tulitaukolinjasta toissa talvena.
Inna Anatoljevna kertoo muuttaneensa tänne, vanhempiensa Anatoli Grigorjevitšin, 54, ja Natalija Viktorovnan, 49, luo, koska hänen asuntonsa läheisessä Pervomaiskin pikkukaupungissa tuhoutui tykityksessä sodan alkuvaiheessa.
Samalla keskeytyivät tekniikan alan opinnot. Isoveli Ivan jäi kapinallisten hallussa olevaan Pervomaiskiin opettamaan automekaniikkaa.
He eivät ole tavanneet kahteen vuoteen. Ukraina sulki tulitaukolinjan kaikki viisi ylityspaikkaa maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian takia, eivätkä kapinalliset ole suostuneet avaamaan niitä uudelleen paria poikkeusta lukuun ottamatta.
Venäjän tukemille kapinallisille siis näyttäisi syystä tai toisesta sopivan tilanne, jossa koronavirus muutti vuotavan rajalinjan valtakunnanrajaa muistuttavaksi oikeaksi rajaksi.
Alla Aleksandrovna, 72, johdattaa talonsa takasivulle, joka avautuu kapinallisalueelle päin. Savesta ja heinistä rakennettu seinä on melkein romahtanut talon sisälle, hänen mukaansa tykistön ammuksen voimasta aiemmin sodan aikana. Vaurioitunutta kohtaa on paikattu polyuretaanivaahdolla.
”Pelkään asua yksin. Joudun pakenemaan joka päivä kellariin”, eläkeläisleski sanoo.
Alla Aleksandrovna on syntynyt tässä talossa, mutta se jäi tarpeettomana säiden armoille hänen vanhempiensa kuoltua. Sitten sota sai hänet pakenemaan Inna Anatoljevnan tavoin Pervomaiskista.
Viisivuotias Karolina ajaa potkulaudallaan Zolotessa, jonka kylien välistä kulkee Itä-Ukrainan sodan niin sanottu tulitaukolinja. Hän suuntaa kuvassa kohti kukkulaa, jonka laelta on suora näköyhteys kapinallisten asemiin.
Tilannearviota varten pitää soittaa asiantuntijalle.
Ukrainalaistutkija Maksym Jakovljev johtaa School for Policy Analysis -ajatushautomoa Kiovassa. Hän kertoo videopuhelussa pitävänsä hyvin mahdollisena, että Venäjä tuo lisää sotilaitaan kapinallisalueille ja tekee Donetskin ja Luhanskin niin sanotuista kansantasavalloista ”kaksi uutta Transnistriaa”.
Transnistrian konflikti Moldovassa on pysynyt jäätyneenä, ja Venäjän sotilaat ovat olleet siellä jo miltei 30 vuotta.
”Venäjä ei liitä kapinallisalueita valtioonsa. Se ei ole sen intresseissä”, Jakovljev sanoo.
Ratkaisematon tilanne Itä-Ukrainassa pitää Ukrainan kaukana EU:n ja Naton jäsenyydestä. Venäjän lietsoma suuremman sodan uhka voi jopa lisätä lännessä toiveita, että Ukraina suostuisi kipeisiin kompromisseihin konfliktin lopettamiseksi.
”Lännen on valitettavasti paljon helpompi painostaa Ukrainaa kuin Venäjää.”
Zoloten kyläläisten mielissä Venäjän presidentti Vladimir Putin vaikuttaa olevan suorastaan pelkoa herättävä hahmo. Kukaan ei halua puhua hänestä tai arvioida, miksi Venäjä nyt näin uhittelee.
Kaikki tuntuvat kuitenkin uskovan, että tulitaukolinja, käytännössä melkein valtionraja, ei hevillä katoa naapurista.
”Tilanne oli sentään pahempi vuonna 2014. Sitä paitsi liikenneonnettomuuksissa ja hiilikaivoksissa kuolee enemmän ihmisiä kuin tässä sodassa”, sanoo kaivosmies Roman, 55.
Hänen vaimonsa Tanja, 54, kieltää tiukasti puhumasta yhtään enempää politiikkaa. Tanja antaa vieraille matkaan kymmenen munaa kotipihan kanalasta.
Leskirouva Alla Aleksandrovnan taloa Zolotessa on paikattu polyuretaanivaahdolla, koska tykinammuksen räjähdys oli romahduttaa seinän sisään aiemmin sodan aikana.
Alla Aleksandrovna sanoo, ettei puhu politiikkaa, koska ei halua joutua vankilaan. Sen hän kuitenkin toteaa, ettei ole nähnyt venäläisiä vaan uskoo linjan takana olevan ampujina vain paikallisia.
”En tiedä mitään. Katson vain tv:tä.”
Hänen antennillaan näkyy ainoastaan Venäjän televisio. Ilmeisesti signaali on vahvempi siltä suunnalta. Häneen ei siis ole vaikuttanut se, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kielsi hiljattain kolmen Venäjän-mielisen ukrainalaiskanavan toiminnan.
Sota sai Romanin jättämään työnsä hiilikaivoksella ja muuttamaan vaimonsa kanssa edesmenneiden vanhempiensa taloon Zoloteen. ”Täällä meillä on maata. Tulemme sillä toimeen”, sanoo Roman, joka ruokkii kanojaan valkosipulilla vitamiinien tähden.
Inna Anatoljevnan vanhempien talossa on satelliittilautanen. Isä Anatoli Grigorjevitš katsoo sekä ukrainalaisia että venäläisiä tv-kanavia.
Hiilikaivosmies kertoo mielipiteensä Ukrainan ja Venäjän kiehuvista suhteista kaalikeiton ääressä.
”Kaikki osapuolet valehtelevat. Politiikassa on kyse vain rahasta.”
Kaivosmies Anatoli Grigorjevitš ei luota Ukrainan eikä Venäjän johtoon.
Itä-Ukrainan maasto on pääosin tasaista aukeutta.