Kiina rakensi viime vuonna enemmän hiilivoimaa kuin koko muu maailma sai sitä vähennettyä – ”Vuonna 2030 maailmassa voi olla yli tuhat hiilivoimalaa liikaa” - Ulkomaat | HS.fi

Kiina rakensi viime vuonna enemmän hiilivoimaa kuin koko muu maailma sai sitä vähennettyä – ”Vuonna 2030 maailmassa voi olla yli tuhat hiilivoimalaa liikaa”

Monet teollisuusmaat ovat luvanneet hankkiutua eroon hiilivoimasta, mutta käytännössä kehitys on liian hidasta.

Työmies seisoi uuden hiilivoimalan rakennustyömaan edessä lähellä Qingyangin kaupunkia Kiinassa syyskuussa 2020.­

18.4. 2:00 | Päivitetty 18.4. 11:14

Uutta hiilivoimaa otettiin viime vuonna maailmanlaajuisesti käyttöön enemmän kuin vanhaa saatiin ajettua alas, selviää tuoreesta hiilivoiman tilannetta seuraavasta Boom And Bust 2021 -raportista.

Silmiinpistävää raportissa on, että negatiivinen kehitys on lähes yksistään Kiinan vika. Se rakensi pandemiavuonna huiman 38 gigawatin edestä uuttaa hiilivoimaa, kun vähennyksiä tehtiin muualla maailmassa yhteensä 37,8 gigawatin edestä.

Ehdoton valtaosa maailman uusista hiilivoimaloista on Kiinassa, minkä lisäksi Kiina myös rahoittaa hiilivoimaloita muissa maissa. Jos Kiinaa ei laskettaisi mukaan, hiilivoiman kokonaismäärä olisi vähentynyt.

”Kiinassa on taas tullut merkittävä hiilivoiman lisäys verrattuna suunniteltuun”, toteaa raportissa mukana ollut Centre for Research on Energy and Clean Airin johtava analyytikko Lauri Myllyvirta.

”Lisäys ylittää reilusti vanhentuneen ja suljetun kapasiteetin, eli Kiinan hiilivoimakapasiteetti nousi merkittävästi.”

Muualla maailmassa hiilivoima on laskussa, vaikka hiilineutraaliutta ei tällä tahdilla saavuteta luvatussa ajassa missään. EU tähtää nettopäästöjensä nollaamiseen vuoteen 2050 mennessä, Kiina vuoteen 2060 mennessä. Moni maa on asettanut tätä kunnianhimoisempia tavoitteita.

Yhdysvallat vähensi hiilivoimaa viime vuonna 11,3 gigawattia ja EU-maat 10,1 gigawattia. Myös Britanniassa suljettiin voimaloita. Useimmissa kehittyvissä maissakin vähennettiin käyttöön otetun hiilivoiman määrää, ja esimerkiksi Filippiinit, Bangladesh, Pakistan ja Vietnam luopuivat suuresta määrästä suunniteltuja hiilivoimahankkeita.

”Energiatarvetta katetaan yhä enemmän tuuli- ja aurinkoenergialla. Uusiutuvat energialähteet ovat jo nyt kilpailukykyisiä, olisivat Kiinassakin”, Myllyvirta sanoo.

Miksi Kiina sitten kiihdyttää toiseen suuntaan?

Raportin mukaan Kiina vastasi koronaviruspandemian aiheuttamaan talouskurimukseen höllentämällä säätelyä ja aloittamalla kasan uusia hiilivoimalahankkeita.

”Kaikki mahdolliset rakennusprojektit laitettiin liikkeelle. Se näkyi heti, kun valtionvirastot avautuivat koronasulun jälkeen maaliskuussa. Näitä lupia uusille hiilivoimaloille alkoi tulla nopeassa tahdissa”, Myllyvirta kertoo.

Jo ennen pandemian tuomaa lisää Kiinalla oli suunnitteilla merkittävä määrä uutta hiilivoimaa.

Aikanaan ennen vuoden 2008 finanssikriisiä Kiinan hiilivoiman rakentamista ajoi vientibuumi eli ulkomainen kysyntä, mutta nykyisin sen taustalla on pääasiassa kotimainen kulutus ja rakentaminen.

 ”On syytä optimismiin. Xi Jinping määrittelee, mikä on Kiinassa tärkeää.”

1,3 miljardia asukasta vaatii paljon energiaa, mutta mikään pakko Kiinan ei olisi hiilivoimaa rakentaa. Esimerkiksi Intiassa asuu lähes yhtä paljon ihmisiä, mutta siellä rakennettiin viime vuonna vain 2 gigawattia uutta hiilivoimaa ja toisaalta suuri määrä aurinko- ja tuulivoimaa.

”Kun puhutaan väkiluvusta, helposti häviää käsitys siitä, miten energiaintensiivinen Kiinan talousmalli on”, Myllyvirta selittää.

”Jos verrataan, kuinka paljon Kiina käyttää energiaa verrattuna muihin saman bruttokansantuotetason kehittyviin maihin, siinä on dramaattinen ero.”

Hiilivoimaraportista löytyy myös hyviä uutisia.

Kenties yllättäen Yhdysvalloissa luovuttiin Donald Trumpin presidenttikaudella suuremmasta määrästä hiilivoimaa kuin hänen edeltäjänsä Barack Obaman kaudella, vaikka Trump puolusti hiiliteollisuutta suureen ääneen.

Myllyvirran mukaan Obamalla oli kuitenkin osansa Trumpin kauden luvuissa, sillä juuri Obaman tekemät uudistukset asettivat Yhdysvallat hiilestä luopumisen tielle luomalla työpaikkoja uusiutuvan energian tuotantoon.

”Trumpin hallinto ei pystynyt purkamaan uudistuksia, kun niiden pohjalta on luotu kokonainen teollisuudenala ja sinne työpaikkoja. Nyt Biden jatkaa tätä työtä infrastruktuuripaketillaan.”

Biden haluaa käyttää kaksi biljoonaa dollaria vihreään jälleenrakennukseen. Poliittisesti myös Bidenin pakettia on vaikea tyrmätä, sillä se lupaa suuren määrän tukea ja työpaikkoja.

”Yhdysvalloissa on kauan pelätty tehdä isoja julkisia investointeja, mutta nyt siihen ollaan valmiita.”

Myllyvirta on positiivisesti yllättynyt myös Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean viime vuoden poliittisista päätöksistä tavoitella hiilineutraaliutta, vaikka käytännön tavoitteisiin onkin vielä pitkä matka.

Tehdas peittyi savusumuun Fushunin kaupungissa Kiinassa vuonna 2015. Osasyyllinen Kiinan savusumuongelmiin on juuri hiilen polttaminen.­

Kiinan sisäinen keskustelu hiilestä muuttui hänen mukaansa viime vuoden aikana totaalisesti. Presidentti Xi Jinping on määritellyt hiilineutraaliuden tärkeäksi tavoitteeksi ja painottanut tätä viestiä koko kommunistisen puolueen johdolle. Tämä voi hyvin johtaa siihen, että Kiinan alueet alkavat kilpailla kohti tuota tavoitetta, Myllyvirta sanoo.

”Se ei todellakaan ole se, mitä tällä hetkellä tapahtuu, mutta on syytä optimismiin. Xi Jinping määrittelee, mikä on Kiinassa tärkeää.”

Miltä sitten näyttää tulevaisuus näiden lukujen valossa?

Myllyvirta arvioi raportissa hiilivoiman tulevaisuutta lisäämällä nykytilanteeseen suunnitteilla olevat hiilivoimalahankkeet ja vähentämällä ne voimalat, joiden käyttöikä tulee täyteen tai jotka on muuten päätetty ajaa alas.

Yhdysvalloissa hiilivoimaa ajavat alas ennen kaikkea alan yritykset itse, EU:ssa taas poliittiset päätökset, Myllyvirta summaa.

”Olemme menneet edellisistä ennusteista parempaan suuntaan, koska kehittyneissä maissa on saatu aikaan päätöksiä ajaa alas hiilivoimaa ja kehitysmaat ovat peruneet voimalasuunnitelmia.”

Kehitys on kuitenkin auttamatta liian hidasta, ei pelkästään Kiinassa vaan kaikkialla. Ennustegraafeissa kaikki skenaariot jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitellusta 1,5 asteen lämpenemiseen johtavasta tasosta.

Jos maat mielivät pysyä edes omissa hiilineutraalisuustavoitteissaan, Kiinassa, muissa kehitysmaissa ja teollisuusmaissa pitäisi nyt kaikissa saada uudet päätökset satojen hiilivoimaloiden sulkemisesta tai uusien hankkeiden perumisesta.

”Nykykehityksellä vuonna 2030 maailmassa voi olla yli tuhat hiilivoimalaa liikaa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat