Tuomiota George Floydin kuolemasta odotetaan tällä viikolla, suora lähetys loppu­puheen­vuoroista käynnissä - Ulkomaat | HS.fi

Tuomiota George Floydin kuolemasta odotetaan tällä viikolla, suora lähetys loppu­puheen­vuoroista käynnissä

Valamiehistö päättää, oliko poliisi Derek Chauvin syyllinen George Floydin kuolemaan. Minneapolisissa valmistaudutaan mielenosoituksiin ja levottomuuksiin.

19.4. 2:00 | Päivitetty 19.4. 17:09

Washington

Yksi Yhdysvaltain lähihistorian seuratuimmista oikeudenkäynneistä on tulossa päätökseensä. George Floydin kuolemasta syytetyn Derek Chauvinin oikeudenkäynti etenee maanantaina loppupuheenvuoroihin. Niiden jälkeen maallikoista koostuva valamiehistö vetäytyy miettimään tuomiota.

Oikeudenkäynnissä päätetään yhden miehen kohtalosta, mutta miljoonien mielestä tuomiolla on lopulta amerikkalainen yhteiskunta ja sen oikeusjärjestelmä.

George Floydille vaadittiin oikeutta mielenosoituksessa poliisiväkivaltaa vastaan Minneapolisissa Minnesotassa 9. päivä huhtikuuta.­

Video Floydin toukokuisesta kuolemasta synnytti maailmanlaajuiseksi levinneen protestiliikkeen, jossa vaadittiin oikeutta rasismin ja poliisiväkivallan uhreille. Mielenosoitukset herättivät myös voimakkaan vastareaktion, ja entinen presidentti Donald Trump hyökkäsi voimakkaasti mielenosoittajia ja heidän vaatimuksiaan vastaan.

Yhdysvallat odottaa nyt henkeään pidättäen, kumpi joukko saa toivomaansa oikeutta ja mitä tuomiosta seuraa. HS vastaa tässä jutussa keskeisiin kysymyksiin oikeudenkäynnistä ja sen merkityksestä.

Entinen poliisi Derek Chauvin kertoi torstaina, ettei aio todistaa oikeudenkäynnissään.­

Mistä Derek Chauvinia syytetään?

Minneapolisissa 19 vuotta poliisina työskennellyt Chauvin piti pidätystilanteessa polveaan Floydin niskan päällä noin yhdeksän minuutin ajan. Floyd oli käsiraudoissa, huusi kivusta ja sanoi, ettei saa henkeä, kunnes menetti tajuntansa. Chauvin ei nostanut polveaan eikä elvyttänyt Floydia, vaikka hänen kollegansa sanoi Floydin pulssin kadonneen ja sivustakatsojat huusivat häntä lopettamaan.

Floydia yritettiin myöhemmin elvyttää, mutta hän ei tullut tajuihinsa, ja hänet todettiin sairaalassa kuolleeksi.

Chauvinia vastaan on nostettu kolme syytettä. Häntä syytetään Minneapolisin lain mukaan toisen ja kolmannen asteen murhasta sekä toisen asteen taposta. Suomessa ne vastaisivat murhaa ja tappoa lievempiä rikoksia.

Vakavimmasta rikoksesta tuomitaan, jos tahattomasti aiheuttaa toisen kuoleman samalla, kun syyllistyy muuhun rikokseen. Chauvinin tapauksessa muu rikos olisi pahoinpitely. Enimmäisrangaistus on 40 vuotta vankeutta.

Kolmannen asteen murhasta tuomitaan, jos on tahattomasti aiheuttanut toisen ihmisen kuoleman käyttäytymällä ilmeisen vaarallisesti ja ihmishengestä välittämättä. Enimmäisrangaistus on 25 vuotta vankeutta.

Lievimmässä rikosnimikkeessä tuomioon riittää, jos syytetty on huomattavalla laiminlyönnillään aiheuttanut toisen ihmisen kuoleman ja ottanut tietoisen riskin kuoleman tai huomattavan ruumiillisen vamman aiheuttamisesta. Siitä enimmäisrangaistus on kymmenen vuotta vankeutta.

Chauvin kiistää kaikki syytteet.

Mitä syyttäjän kutsumat todistajat kertoivat?

Syyttäjät kutsuivat oikeuteen yhteensä 38 todistajaa 11 päivän aikana. Joukossa oli silminnäkijöitä, voimankäytön asiantuntijoita, kuolinsyyntutkijoita ja lääkäreitä.

Myös poikkeuksellisen moni poliisi todisti Derek Chauvinia vastaan. Joukossa oli Minneapolisin poliisilaitoksen päällikkö Medaria Arradondo. Hän todisti Chauvinin rikkoneen ohjeita.

”Se ei ollut koulutuksemme eikä varsinkaan etiikkamme mukaista.”

Myös muut poliisit todistivat Chauvinin käyttäneen liiallista voimaa ja rikkoneen sääntöjä.

George Floydin ja Daunte Wrightin perheiden asianajaja Ben Crump puhui lehdistölle Minneapolisissa Minnesotassa 15. huhtikuuta.­

Oikeudenkäynnin keskeisin kysymys on, mihin George Floyd kuoli.

Moni syyttäjän kutsuma asiantuntijatodistaja vakuutti, että Floyd kuoli hapenpuutteeseen, joka johtui Chauvinin voimankäytöstä. Floydin verestä löytyi fentanyyliä, joka on vahva huumausaine, mutta useiden todistajien mukaan Floydin oireet eivät kertoneet fentanyylin yliannostuksesta.

Floydin ruumiinavauksen tehnyt kuolinsyyntutkija Andrew Baker oli kuitenkin muita varovaisempi sanoissaan.

Baker luokitteli Floydin kuoleman henkirikokseksi, joka kuolinsyyraportissa tarkoittaa kaikkia toisen ihmisen aiheuttamia kuolemia. Hän kuitenkin uskoi myös Floydin aiempien sairauksien ja huumeidenkäytön vaikuttaneen kuolemaan.

”Poliisien harjoittama tukahduttaminen, rajoittaminen ja niskan painaminen olivat liikaa sydänsairaalle Floydille”, Baker sanoi.

Chauvinin lisäksi kolmea muuta poliisia syytetään osallisuudesta Floydin kuolemaan, mutta heidän oikeudenkäyntinsä on myöhemmin.

Chauvinin tuomitsemiseen riittää, että hänen otteensa olivat ”merkittävä syy” Floydin kuolemaan. Niiden ei tarvitse olla ainoa syy.

Miten puolustus vastasi?

Puolustuksella on kaksi keskeistä väitettä. Se on sitä mieltä, ettei Chauvin aiheuttanut Floydin kuolemaa. Lisäksi puolustus sanoo, että poliisi käytti voimaa sallituissa rajoissa. Oikeudenkäynnin aikana puolustus pyrki viemään huomion tekijästä uhriin ja kiinnitti huomiota Floydin huumeidenkäyttöön ja sairauksiin.

Puolustus kuuli keskeisenä asiantuntijatodistajana Marylandin osavaltion entistä kuolinsyyntutkijaa David Fowleria, joka kertoi uskovansa, että Floyd kuoli adrenaliinin aiheuttamaan sydämen rytmihäiriöön. Hän epäili, että myös huumeilla ja poliisiauton pakokaasulla saattoi olla osuutta kuolemaan.

Jälkimmäisen väitteen tueksi Fowlerilla ei ollut todisteita. Syyttäjä kutsuikin todistajanaitioon uudestaan keuhkolääkäri Martin Tobinin, joka todisti, että Fowlerin teoria pakokaasun aiheuttamasta häkämyrkytyksestä on ”yksinkertaisesti väärin”.

Puolustuksen kutsuma voimankäytön asiantuntija Barry Brodd puolestaan todisti, ettei Chauvinin otteita voi pitää voimankäyttönä. Syyttäjän ristikuulustelussa hän silti myönsi, että poliisilaitoksen ohjeissa ne katsotaan voimankäytöksi.

Puolustus kutsui vain seitsemän todistajaa kahden päivän aikana. On tavallista, että puolustus käyttää vähemmän aikaa kuin syyttäjät, joiden todistustaakka on suurempi.

Miten tuomiosta päätetään?

Syyttäjän ja puolustuksen loppupuheenvuorojen jälkeen valamiehistö vetäytyy päättämään tuomiosta. Valamiehistö koostuu 12 jäsenestä ja kahdesta varajäsenestä. He ovat tavallisia kansalaisia.

Valamiehistön valitseminen on keskeinen osa amerikkalaista oikeuskäsittelyä. Joukosta pyritään karsimaan ne, joilla on vahvoja ennakkokäsityksiä rikoksesta. Paljon julkisuutta saaneessa jutussa se on tavallista vaikeampaa. Jäseniä on kielletty seuraamasta uutisia oikeudenkäynnin aikana.

Todistajanlausuntojen päätyttyä tuomari Peter Cahill kehotti valamiehistön jäseniä tulemaan maanantaina oikeustalolle laukut pakattuina. Heidät on eristetty muusta maailmasta, kunnes tuomiosta on päästy sopuun. Valamiehistön pohdinnalle ei ole aikarajaa.

”Teinä varautuisin pitkään ja toivoisin lyhyttä”, Cahill ohjeisti.

Valamiehistön on oltava päätöksessään yksimielinen. Jos yksikin jäsen pitää Chauvinia syyttömänä, häntä ei voida tuomita. Silloin syytteet joko raukeavat tai järjestetään uusi oikeudenkäynti.

Valamiehistö ratkaisee vain syyllisyyden tai syyttömyyden. Jos Chauvin todetaan syylliseksi, tuomari päättää myöhemmin rangaistuksesta. Tuomiosta voi myös valittaa.

Poliisin tuomitseminen virkatehtävissä tehdystä henkirikoksesta on Yhdysvalloissa hyvin harvinaista.

Miten Yhdysvalloissa valmistaudutaan tuomioon?

Ilmapiiri on kiristynyt viime viikkoina entisestään.

Oikeudenkäynnin aikana julkisuuteen on noussut uusia videoita poliisin vähemmistöihin kohdistamasta väkivallasta.

Kolme viikkoa kestäneen oikeudenkäynnin aikana poliisi on Yhdysvalloissa tappanut ainakin 64 ihmistä, The New York Times -lehti kertoo. Esimerkiksi Minneapolisin esikaupungissa poliisi ampui liikennepysäytyksen yhteydessä kuoliaaksi 20-vuotiaan Daunte Wrightin. Poliisi kertoi sekoittaneensa etälamauttimen ja aseen.

Wrightin kuolema on johtanut pieniin mielenosoituksiin, ryöstelyyn sekä poliisin ja mielenosoittajien yhteenottoihin.

Jos Chauvinia ei tuomita, koko maahan ennustetaan laajoja mielenosoituksia, joiden pelätään yltyvän paikoin mellakoiksi.

Minneapolisiin on kutsuttu 3 000 kansalliskaartin sotilasta ja 1 100 poliisia turvaamaan järjestystä ja rauhanomaisia mielenosoituksia. Katuja on suljettu, ja hallintorakennuksia aiotaan tyhjentää ennen tuomiota.

Tuomio ja reaktiot siihen ovat testi myös presidentti Joe Bidenille. Biden korosti vaalikampanjassaan oikeudenmukaisuutta ja rakenteellisen rasismin vastustamista. George Floyd on molempien symboli.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat