Venäjällä alkoi ”superviikko”, jonka aikana myrskyisät poliittiset jännitteet pääsevät näyttämölle – HS listasi viikon tärkeimmät puheenaiheet - Ulkomaat | HS.fi

Venäjällä alkoi ”superviikko”, jonka aikana myrskyisät poliittiset jännitteet pääsevät näyttämölle – HS listasi viikon tärkeimmät puheenaiheet

Alkanutta viikkoa pidetään Venäjällä tavallista merkittävämpänä. HS kokosi listan asioista, mihin huomio on keskittynyt.

Navalnyin tila heikkenee, lähipiiri valmistelee mielenosoituksia. Venäjän pääministeri Mihail Mišustin kävi viime viikon lopulla Valko-Venäjällä.­

19.4. 16:39 | Päivitetty 19.4. 17:07

Moskova

Venäjällä on edessään eräänlainen ”superviikko”. Presidentti Vladimir Putinin on määrä pitää keskiviikkona vuotuinen linjapuheensa ja vangitun oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin lähipiiri on kutsunut ihmisiä mielenosoituksiin samalle illalle.

Samalla spekulaatiot Valko-Venäjän aseman muuttamisesta ovat ottaneet uutta tuulta alleen, Venäjän ja lännen välit kiristyvät entisestään ja tilanne Ukrainan rajoilla jatkuu vakavana.

Navalnyin tila heikkenee, lähipiiri valmistelee mielenosoituksia

Navalnyin on ollut pian kolme viikkoa syömälakossa. Viikonloppuna hänen tukijansa ja lääkärit varoittivat hänen tilansa olevan vakava. Maanantaina vankilaviranomaiset ilmoittivatkin siirtävänsä hänet lähellä sijaitsevan rangaistussiirtolan sairaalaan.

Navalnyin tukijat puolestaan kutsuivat kannattajia mielenosoituksiin keskiviikkoillaksi eli pian Putinin puheen jälkeen. Mielenosoitukset ovat Navalnyin joukoille näytön paikka, sillä syyttäjänlaitos pyysi viime viikolla oikeutta julistamaan Navalnyin FBK-järjestön ja hänen alueellisen verkostonsa ääriliikkeiksi.

Sen jälkeen niiden jäseniä ja kannattajia voitaisiin tuomita vankeuteen. Myös mielenosoituksiin osallistumisesta tulisi huomattavasti nykyistä vaarallisempaa ja niiden järjestämisestä vaikeampaa.

Vangitun oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin lähipiiri on kutsunut ihmisiä mielenosoituksiin keskiviikoksi.­

Putin pitää vuotuisen puheensa keskiviikkona

Putin pitää keskiviikkona vuotuisen kansakunnan tila -puheensa.

Viime vuonna puheessa oli varsinainen uutispommi, kun Putin ilmoitti isoista muutoksista perustuslakiin. Tälläkin kertaa puheeseen kohdistuu iso huomio, sillä tilanne sekä Venäjällä että kansainvälisissä suhteissa on kireä.

Koronavirus on iso asia Venäjälläkin, joten Putinin odotetaan puhuvan siitä muun muassa kehumalla venäläisiä rokotteita ja lupailemalla erilaisia tukia. Epidemiatilanne on kuitenkin virallista linjaa selvästi pahempi.

Putin puhuu perinteisesti mieluimmin kansainvälisistä asioista ja esittelee uusia aseita. Lännessä odotetaan Putinin kommenttia Ukrainasta, mutta Valko-Venäjä on viime aikoina noussut Ukrainan ohi otsikoihin.

Lukašenka saapuu Venäjälle keskellä spekulaatiomyrskyä

Valko-Venäjä tuli viikonloppuna rytinällä otsikoihin, kun Valko-Venäjän ja Venäjän viranomaiset ilmoittivat paljastaneensa vallankaappausta valmistelleen salaliiton. Niiden mukaan tarkoituksena oli muun muassa surmata maan johtaja Aljaksandr Lukašenka.

Väite herätti epäuskoa, samoin Lukašenkan puheet Yhdysvalloista väitetyn vallankaappauksen taustavoimana. Yhdessä Lukašenkan mainitseman tulevan tärkeän ilmoituksen kanssa se kuitenkin nosti geopolitiikan näkyvämmin esiin.

Lännessä Valko-Venäjä on viime aikoina ollut esillä surkean ihmisoikeustilanteen vuoksi, kun opposition kannattajiksi epäiltyjäkin on vainottu. Sen geopoliittinen asema on kuitenkin tärkeä ja muutokset Valko-Venäjällä heijastuvat nopeasti Itämeren turvallisuustilanteeseen.

Venäjän pääministeri Mihail Mišustin kävi viime viikon lopulla Valko-Venäjällä, Lukašenkan puolestaan on määrä saapua torstaina Venäjälle tapaamaan Putinia. Yhdessä vallankaappaus­väitteiden ja Lukašenkan puheiden kanssa ne ovat synnyttäneet laajaa spekulaatiota, jossa on taas mukana jopa Valko-Venäjän liittäminen Venäjään.

Presidentti Aljaksandr Lukašenka ja Venäjän pääministeri Mihail Mišustin tapasivat Minskissä 16. huhtikuuta­

Tilanne Ukrainan rajoilla on edelleen vaikea

Kaikki tämä on vienyt huomiota pois tilanteesta Ukrainan rajoilta ja Krimin niemimaalta. Tilanne siellä ei kuitenkaan ole muuttunut, vaan alueelle viedyt Venäjän joukot ovat edelleen paikoillaan.

Asiantuntijat ovat pitäneet Venäjän joukkojen keskittämistä raja-alueille lähinnä painostuksena ja viestinä sekä Ukrainalle että lännelle, mutta mukana on silti huolta Venäjän hyökkäyksestä ja avoimesta sodasta.

Itä-Ukrainassa sota Venäjän johtamien separatistien ja Ukrainan välillä on muutenkin taas kiihtynyt, kun tulitauko on monin paikoin käytännössä romahtanut.

Venäjän ja lännen välit kiristyvät entisestään

Venäjän ja lännen välit ovat samalla kiristyneet entisestään, ei vähiten Ukrainan ja Navalnyin vuoksi.

Viikonloppuna tuli vielä yksi lisäkäänne, kun Tšekki karkoitti lauantaina 18 venäläistä diplomaattia, joita se sanoi epäilevänsä tiedustelupalveluiden virkailijoiksi. Tšekin viranomaisten mukaan Venäjän tiedustelupalvelut osallistuivat räjähdyksiin, jotka sattuivat maan asevoimien ammusvarikolla Vrbeticen alueella vuonna 2014.

Venäjä vastasi sunnuntaina karkottamalla 20 tšekkiläisdiplomaattia. Tšekin mukaan vastaus oli odotettua kovempi ja se pyysi maanantaina EU-maita osoittamaan solidaarisuutta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat