Aleksei Navalnyi on ollut syömälakossa 21 päivää – näin syömättömyys vaikuttaa ihmiseen - Ulkomaat | HS.fi

Aleksei Navalnyi on ollut syömälakossa 21 päivää – näin syömättömyys vaikuttaa ihmiseen

Syömättömyys vaikuttaa jokaiseen yksilöllisesti, mutta muutaman viikon jälkeen ongelmia alkaa ilmetä elintasolla.

Aleksei Navalnyi oikeudessa Moskovassa vuonna 2019.

21.4. 9:21 | Päivitetty 21.4. 14:19

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on ehtinyt olla syömälakossa tänään keskiviikkona 21 päivää eli kolme viikkoa.

Navalnyi ryhtyi syömälakkoon, koska ei kokenut saavansa vankilassa tarvitsemaansa hoitoa. Navalnyi on aiemmin joutunut vankilassa myös kidutuksen kaltaisen herättelyn uhriksi.

Viikonloppuna lääkärit varoittivat Navalnyin tilan olevan niin vakava, että hän voi kuolla hetkenä minä hyvänsä. Erityisenä huolena ovat Navalnyin liian korkeaksi nousseet kaliumtasot, jotka uhkaavat hänen sydämensä tilaa.

Virallinen totuus on toinen. Venäjän ihmisoikeusvaltuutetun Tatjana Moskalkovan mukaan neljä lääkäriä tutki Navalnyin tiistai-iltana, kertoo uutissivusto Znak uutistoimisto Ria Novostin Telegram-kanavaan viitaten. Moskalkovan mukaan vankilahallinnon ulkopuolinen lääkäriryhmä totesi, ettei Navalnyi ole hengenvaarassa.

Kuinka kauan ihminen voi olla syömättä?

Sitä voidaan arvioida sen pohjalta, kuinka kauan eri energiavarastot kestävät, sanoo johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta Terveystalosta.

Rasvavarastot kestävät ihmisestä ja taustasairauksista riippuen noin 48–61 vuorokautta, proteiinivarastot puolestaan noin 60–65 vuorokautta.

Mikko Rinta.

Rinta korostaa, että syömättömyyden vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja riippuvat esimerkiksi ihmisen lähtökunnosta. Hän puhuukin asiasta yleisemmällä tasolla, eikä ota suoraan kantaa juuri Navalnyin tilanteeseen.

Vertailukohtaa voidaan kuitenkin hakea historiasta. Syömälakko on vastarinta- ja painostuskeino, jolla saadaan huomiota valitulle asialle.

Kenties yksi tunnetuimmista syömälakkoilijoista on väkivallattoman vastarinnan isähahmo Mahatma Gandhi, joka paastosi useasti vastustaakseen brittihallintoa Intiassa. Pisimmillään hän oli syömättä juuri 21 päivää.

Toinen esimerkki löytyy 1980-luvun Irlannista, jossa vankilassa olleet Irlannin tasavallan kannattajat olivat syömälakossa brittihallintoa vastaan. Vuoden 1981 syömälakossa kymmenen vankia näännytti itsensä kuoliaaksi, tunnetuimpana lakon aloittanut 27-vuotias Bobby Sands, joka kuoli 66 päivän syömättömyyden jälkeen.

Vangeista pisimpään syömättä oli Kieran Doherty, joka nääntyi 73 päivän jälkeen.

Nuori tyttö kantaa kuvaa Bobby Sandsista nälkälakon 20-vuosipäivänä vuonna 2001.

Euronews-media puolestaan kertoo, että pisimmillään syömättä oli niin ikään Irlannin tasavallan kannattaja 1920-luvulla, joka nääntyi 94 päivän jälkeen. Hän tosin joi lakkonsa aikana sokerivettä.

Kun lopettaa syömisen, ensimmäisten päivien aikana paino alkaa tippua nopeasti, jopa parin kilogramman päivätahtia.

Muutaman vuorokauden sisällä syömisen lopettamisesta elimistö alkaa sopeutua tilanteeseen ja siirtyy ketoosiin, jolla se muun muassa pyrkii säästämään proteiinia.

”Keho käyttää energiavarastojaan, ensi pääasiassa rasva- ja hiilihydraattivarastoja. Sen jälkeen lisääntyy proteiinin käyttö eli silloin käytetään kudoksia ja lihaksia energiatarpeen tyydyttämiseksi”, sanoo ravitsemusterapeutti Rinta.

Noin 3–4 viikon kuluessa elimistö on kuluttanut 30–40 prosenttia proteiineistaan, jolloin tilanne alkaa olla vakava. Useamman viikon syömättömyyden jälkeen ongelmia alkaa ilmetä elintasolla.

”Sydänlihas pienenee sekä munuaisten ja keuhkojen toiminta heikkenee, joka vaikuttaa esimerkiksi kykyyn yskiä. Lisäksi alttius erilaisille infektioille kasvaa, haavojen parantuminen hidastuu, lämmön säätelykyky heikkenee sekä aivojen toiminta huononee”, Rinta luettelee.

Henkisellä tasolla puolestaan muun muassa ahdistuneisuus ja masentuneisuus nostavat päätään.

”Voisi olettaa, että Venäjälle saapuessaan Navalnyi oli suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta sen jälkeen hänen tilanteensa ei ole ollut optimi. Esimerkiksi huonosti nukkuminen heikentää lähtötilannetta.”

Toisaalta Navalnyin lähtötilannetta huononsi se, että elokuussa 2020 häntä yritettiin myrkyttää novitšok-hermomyrkyllä. Muun muassa Bellingcat-toimittajaverkoston selvitykset ovat osoittaneet, että yrityksen taustalla oli mitä ilmeisimmin Venäjän tiedustelupalvelut eli Venäjän hallinto.

Samaan suuntaan osoittaa myös myrkyn valinta. Navalnyi selvisi hengissä täpärästi nopean välilaskun ja myöhemmin Saksassa saamansa hoidon vuoksi.

Hänet pidätettiin heti kun hän palasi Venäjälle. Vankilaan hänet pantiin ehdonalaismääräysten rikkomisesta näytösluonteisessa oikeudenkäynnissä.

Kansainvälisesti Navalnyin tilanne on otettu huolestuneena vastaan.

Viikonloppuna Yhdysvallat ja Euroopan unioni esittivät huolensa oppositiojohtajan terveydentilasta. Maanantaina tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi ottaneensa aiheen puheeksi viime viikkoisessa puhelinkeskustelussaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Venäjän vankilavirasto ilmoittikin maanantaina, että Navalnyi siirretään rangaistus­siirtolan sairaalaan. Viraston mukaan Navalnyi on suostunut ottamaan vitamiinilisiä.

Keskiviikkona Navalnyin tukijat järjestävät mielenosoituksia kaikkialla Venäjällä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat