Tulimeri unohtui nopeasti - Ulkomaat | HS.fi

Tulimeri unohtui nopeasti

Toistuvista luonnonkatastrofeista huolimatta Australian ilmastotavoitteet ovat teollisuusmaiden heikoimpia. Noin vuosi sitten historialliset maastopalot nostivat ilmastonmuutoksen keskusteluun, mutta muuttuiko lopulta mikään?

Joulukuussa 2019 otettu kuva näyttää maastopalon Victorian osavaltion länsiosassa.­


5.5. 2:00 | Päivitetty 5.5. 6:51

”Voi luoja, mistä edes aloittaa?” huokaa globaalin ekologian professori Corey Bradshaw, kun häneltä kysyy Australian ilmastotoimista.

”Ilmastokysymykset ovat vuosikymmeniä olleet poliittisia.”

Vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa koronapandemia ei ollut vielä ehtinyt myllertää maailmaa ja hallita uutisotsikoita. Silloin puheenaiheena olivat Australian historialliset maastopalot, joilla miltei epäonnisen monivaiheinen vuosi 2020 potkaistiin käyntiin.

On kulunut hieman yli vuosi siitä, kun ennätyksellinen maastopalokausi päättyi Australiassa. Maailma on ehtinyt muuttua siinä ajassa paljon. Australian maastopalot tuntuvat kaukaiselta, koska niiden jälkeen puhkesi pandemia, joka vaikutti lähes jokaisen ihmisen arkielämään.

Syyskuusta 2019 maaliskuuhun 2020 roihunneissa paloissa kuoli 34 ihmistä. Palot tuhosivat lähes 19 miljoonaa hehtaaria metsää ja maata, noin 3 500 kotia, tuhansia rakennuksia sekä tappoivat jopa miljardi eläintä. Vakuutusyhtiöille maastopalot maksoivat noin 1,9 miljardia Australian dollaria eli noin 1,2 miljardin euroa. Historiallisen suuresta katastrofista toivutaan yhä.

Palopelastajat sammuttamassa maastopaloa Sydneyn lähellä syyskuussa 2013.­

Metsäpalossa tuhoutuneen talon jäämistöä Balmoralissa Uudessa Etelä-Walesissa.­

Maastopalot nostivat ilmastokysymykset keskustelunaiheeksi. Ympäri maata järjestettiin ilmastomielenosoituksia, joissa hallitukselta vaadittiin kunnianhimoisempia ilmastotoimia. Sitten tuli koronapandemia, ja ihmisten oli pakko keskittyä muuhun.

”Ihmiset unohtivat maastopalot yhdessä yössä. Ihan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan”, sanoo Bradshaw.

Kysymys kuuluu: muuttuiko mikään? Saivatko maastopalot ilmastonmuutosta väheksyneen Australian tekemään muutoksia?

”Ensimmäinen ajatukseni on, että ilmastopolitiikka on vain huonontunut”, sanoo fyysikko ja ilmastotutkija Bill Hare videopuhelussa Perthistä Australian länsirannikolta.

Hare on ilmastotiedettä ja -politiikkaa seuraavan Climate Analytics -järjestön perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on ollut mukana hahmottelemassa YK:n ilmastosopimuksia, kuten Kioton ja Pariisin sopimuksia, vuodesta 1989 saakka. Lisäksi Hare oli mukana kirjoittamassa ilmastonmuutospaneeli IPCC:n neljättä raporttia vuonna 2007. IPCC palkittiin samana vuonna Nobelin rauhanpalkinnolla.

Bill Hare­

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta tiivistettynä: Hare tietää, mistä puhuu.

Hän luettelee liudan esimerkkejä, miksi Australian ilmastopolitiikassa näytetään ennemmin kulkevan taaksepäin kuin eteenpäin. Keskustelu kytkeytyy pitkälti hiileen, jota Australia vie ulkomaille toiseksi eniten maailmassa. Kivihiili tuottaa myös 75 prosenttia maan sähköstä.

Liittovaltiotason poliitikoilla ja hiili- sekä kaasuteollisuudella on vahvoja kytköksiä.

Vuoden 2020 tilikautena fossiilisiin polttoaineisiin keskittyvät yhtiöt lahjoittivat kolmelle suurimmalle puolueelle yli 1,3 miljoonaa Australian dollaria eli noin 830 000 euroa, kertoo Market Forces -järjestön data.

Hallitus tukee hiiliteollisuutta voimakkaasti, hiilikaivoksia on ympäri maata ja lisää halutaan avata, vaikka hiilen kysyntä tulevaisuudessa on Australian keskuspankin mukaan epävarmaa ja sen tuotannon ja viennin odotetaan kasvavan melko vaatimattomasti.

Medialla on myös roolinsa Australian ilmastotoimista kertomisessa. Australian suurimman mediayhtiön News Corpin toistuvana teemana on ollut ilmastonmuutoksen vähättely. Maastopalojen aikaan News Corpin perustaja Rupert Murdochin mukaan kutsutuissa Murdoch-medioissa kerrottiin esimerkiksi, että palot olivat samanlaisia kuin aina ennenkin.

Teollisuusmaista Australialla on yhdet heikoimmista ilmastotavoitteista. Ilmastonmuutoksen hillintää seuraavan CCPI-indeksin listalla Australia on sijalla 54. Viimeisenä on Yhdysvallat sijalla 61. Suomen sijoitus on 11.

Opiskelijoiden ilmastomielenosoitus Brisbanessa tammikuussa 2020.­

Ilmastomielenosoitus Saksan Münchenissä helmikuussa 2020.­

Valtioiden päästövähennyslupauksia ja niiden toteutumista seuraava Climate Action Tracker -ryhmittymä arvioi Australian ilmastotavoitteet riittämättömiksi. Niillä ollaan matkalla kohti kolmen asteen lämpenemistä esiteolliseen aikaan verrattuna.

Viime joulukuussa Australia jätettiin kutsumatta Britannian isännöimään ilmastokokoukseen, sillä Australian ilmastotavoitteet eivät olleet järjestäjien mielestä riittäviä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin huhtikuiseen ilmastohuippukokoukseen Australia sai sentään kutsun. Kun monet maat ilmoittivat kunnianhimoisemmista ilmastotoimista, Australia ei tuonut uusia ilmastolupauksia kokouspöytään.

Se lupasi leikata hiilidioksidipäästöjä 26–28 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samaa se on lupaillut jo usean vuoden ajan.

”Tavoite on kaukana siitä, missä sen tulisi olla. Tavoite tulisi tuplata 55 prosenttiin, jotta se olisi linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa”, sanoo Hare.

Yhdysvallat lupasi Bidenin kokouksessa puolittaa päästönsä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Flindersin yliopiston globaalin ekologian professori Bradshaw on samoilla linjoilla.

”Meille lähinnä naureskellaan”, Bradshaw toteaa.

Corey Bradshaw­

Kuluneen vuoden maaliskuussa Australian kaakkoisosaa koettelivat rankkasateet. Niiden aiheuttamissa tulvissa kuoli ainakin kolme ihmistä. Joillain rannikon alueilla satoi viikossa kaksi kolmasosaa koko vuoden normaalista sademäärästä. Tulvat osuivat erityisesti Uuden Etelä-Walesin osavaltioon, joka vuotta aiemmin kärsi pahiten maastopaloista.

Ilmastonmuutoksen edetessä Australia saa varautua yhä useammin toistuviin sään ääri-ilmiöihin. YK:n ympäristöohjelman raportin mukaan nykytoimilla maailma on matkalla kohti kolmen asteen lämpenemistä verrattuna esiteolliseen aikaan.

Kolmen asteen lämpeneminen tarkoittaisi muun muassa tavalliseksi käyviä 50 asteen päiviä Sydneyssä ja Melbournessa, historiallisen suuria tulvia vuosittain sekä luonnonvarojen ja eläinlajien vähenemistä, kertoo Australian tiedeakatemian maaliskuussa julkaisema raportti.

”Olen yllättynyt, jos koaloja on 20–30 vuoden päästä”, Bradshaw toteaa.

Australian laivaston lentomiehistön jäsen katselee maastopaloa helikopterista joulukuussa 2019.­

Ilmaston lämpeneminen on Australiassakin jo todellisuutta: vuoteen 1910 verrattuna Australia on lämmennyt keskimäärin 1,4 astetta. Merivesien lämpenemisen ja happamoitumisen vuoksi esimerkiksi Iso valliriutta Australian koillisrannikolla on surkeassa kunnossa.

”Onhan se aika masentavaa, sillä Australiassa on myös todella hyviä ilmastotutkijoita”, sanoo Bradshaw.

Liittovaltiotasolla poliitikot ovat tähän mennessä olleet haluttomia tekemään kunnianhimoisia ilmastotoimia, mutta molemmat tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että osavaltioiden tasolla ilmastopolitiikka on edistyksellisempää. On lahjakkaita ihmisiä ja innovaatioita.

Koronapandemia on vaikuttanut ilmastopolitiikkaan kaikkialla maailmassa. Rokotteiden ansiosta monissa länsimaissa katseet on käännetty kohti pandemiasta toipumista.

”Tällä hetkellä käsitys on, että keskittyminen siirtyy takaisin ilmastonmuutokseen tämän vuoden aikana”, sanoo Hare.

Hän on varovaisen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen on nopeilla toimilla vielä mahdollista.

”Positiivista muutosta on havaittavissa, mikä tuo toivoa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat