Monet köyhien maiden riskiryhmäläiset saavat rokotteensa rikkaiden maiden nuorten jälkeen – Unicefin apulaisjohtaja arvostelee länttä ”rokotenationalismista” - Ulkomaat | HS.fi

Monet köyhien maiden riskiryhmäläiset saavat rokotteensa rikkaiden maiden nuorten jälkeen – Unicefin apulaisjohtaja arvostelee länttä ”rokotenationalismista”

Rikkaiden maiden pitäisi jakaa ylimääräiset rokoteannoksensa ja helpottaa rokotteiden vientiä ja tuotantoa köyhiin maihin, sanoo Unicefin apulaispääsihteeri Charlotte Petri Gornitzka.

Kenialainen matkailuopas sai Cavax-hankkeen kautta saapuneen koronarokotteen Nairobissa huhtikuun lopussa.

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 6:08

Onko se valo, joka pilkahtaa tunnelin päässä?

Siltä ainakin näyttää. Monissa rikkaissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa, koronarokotukset ovat edenneet ripeästi ja tartuntatilanne on helpottunut. Suomessakin ensimmäisen rokoteannoksen on saanut jo kaksi miljoona ihmistä.

Onko koko maailman sekoittanut ja jo yli vuoden kestänyt pandemia siis pian selätetty?

Ei kannata mennä asioiden edelle, varoittaa kansainvälisen Unicefin apulaispääsihteeri Charlotte Petri Gornitzka puhelinhaastattelussa Tukholmasta.

”Osassa maailmaa tunnelin päässä näkyy jo valoa. Olemme eläneet pitkään covidin kanssa, ja odotamme nyt kärsimättömästi, että elämä palautuisi normaaliksi”, Gornitzka sanoo. ”Pitäisi kuitenkin muistaa, että koronaviruksen torjuntaan tarvitaan yhä paljon resursseja muualla maailmassa”

Charlotte Petri Gornitzka

Jo viime vuoden huhtikuussa eli pandemian alkumetreillä monet rokoteasiantuntijat ja apujärjestöt huomauttivat, että mahdollista koronavirusrokotetta pitäisi jakaa tasaisesti eri puolille maailmaa. Tuossa vaiheessa ei tosin vielä edes ollut toimivaa rokotetta uutta koronavirusta vastaan.

Rokotteiden tasa-arvoisen jakamisen varmistamiseksi käynnistettiin vuoden 2020 huhtikuussa kansainvälinen yhteistyöhanke nimeltä Covax. Kansainvälisten rokotejärjestöjen, Maailman terveysjärjestö WHO:n ja YK:n lastenjärjestön Unicefin pyörittämän Covax-hankkeen tavoitteena on rokottaa 20 prosenttia maailman väestöstä.

Covax saa rahoituksensa julkisilta ja yksityisiltä tahoilta. Päärahoittajina on rikkaita maita ja alueita, kuten EU ja Yhdysvallat.

Hankkeen tavoite on kunnianhimoinen. Tänä vuonna pitäisi toimittaa kaksi miljardia rokoteannosta eri puolille maailmaa.

Tästä tavoitteesta ollaan toistaiseksi vielä kaukana. Toukokuun ensimmäiseen viikkoon mennessä Covaxin kautta oli jaettu 54 miljoonaa rokoteannosta 121 maahan. Yhteensä hankkeelle oli luvattu noin 3,5 miljardia rokoteannosta, mikä tekee Covaxista toiseksi suurimman koronarokotteiden hankkijan heti EU:n jälkeen.

Covaxin kautta mikä tahansa maa voisi hankkia rokotteita, mutta pääasiassa niitä on mennyt matalamman tulotason maihin, joiden on vaikea kilpailla rikkaiden maiden kanssa rokotemarkkinoilla.

Tämä selittää myös sen, miksi juuri Unicefilla on niin tärkeä rooli Covax-hankkeen käytännön toteuttamisessa.

”Unicefilla on osaamista rokotteiden hankkimisesta ja toimittamisesta. Me tiedämme, miten kuljetukset hoidetaan niin, ettei kylmäketju katkea. Me tiedämme, miten sairaanhoitajat pitää kouluttaa ja mitä kaikkea maassa pitää käytännön tasolla tapahtua, että ihmiset saadaan rokotettua”, Gornitzka luettelee.

Koronarokotteita vietiin syrjäiselle Jumlan alueelle Nepalissa maaliskuussa. Unicef on auttanut kehittämään muun muassa rokoteohjelman kylmäketjujen toimimista.

Hän korostaa, että Covax-hankkeen toteuttaminen on ennennäkemätön ponnistus maailmanhistoriassa.

”Kaksi miljardia rokotetta 190 maahan alle vuodessa. Tämä on historian suurin, nopein ja mutkikkain maailmanlaajuinen rokotteiden jako-operaatio.”

Keinoja ja osaamista koronarokotteiden tasa-arvoisempaan jakamiseen maailman väestölle siis olisi, mutta käytännössä koronarokotukset etenevät eri maissa hyvin epätahtisesti.

Esimerkiksi Israelissa yli puolet väestöstä on jo saanut kaksi rokoteannosta. Sen sijaan monissa Afrikan köyhissä maissa tai Lähi-idän konfliktimaissa, kuten Syyriassa ja Jemenissä, rokotuksia on annettu vasta muutamia tuhansia.

Missä vika?

Unicef ja monet muut järjestöt olisivat toivoneet, että rokotteita jaettaisiin ensin kaikkien maiden vanhuksille ja riskiryhmille. Käytännössä rikkaat maat ovat rokottamassa ensin koko väestönsä, myös muut kuin riskiryhmät.

Gornitzka arvostelee rikkaita maita myös ”rokotenationalismista”. Vaikka rikkaat maat ovat rahoittaneet Covaxia, rokotteita ei ole saatu käyttöön riittävästi.

Puutetta on myös rahoituksesta, jota tarvitaan rokotteiden kuljettamiseen ja rokotusohjelmien käytännön toteuttamiseen. Unicef on esimerkiksi pyytänyt tälle vuodelle noin 550 miljoonan euron rahoitusta rokotteiden jakamisesta koituviin kustannuksiin maatasolla. Tästä rahoituksesta on saatu kasaan vasta 16 prosenttia, Gornitzka sanoo.

Covax-hankkeen kautta tulleita koronarokotteita saapui Hondurasin Tegucigalpaan maaliskuussa.

On monia muitakin keinoja, joilla rokotuksissa pitkälle edenneet maat voisivat auttaa köyhempiä maita nopeuttamaan rokoteohjelmiaan. Gornitzkan mukaan rikkaat maat voisivat lahjoittaa ylimääräisiä rokoteannoksiaan sekä poistaa esteitä, jotka hidastavat rokotteiden vientiä ja tuotantoa.

”Jotkut maat ovat hankkineet enemmän rokoteannoksia kuin mitä tarvitsevat koko väestönsä rokottamiseen. Näiden maiden pitäisi lainata tai lahjoittaa ylimääräiset rokotteensa Covaxille, joka kohdentaa ne tasa-arvoisemmin kaikkialle”, Gornitzka sanoo.

Rokotteita valmistavien maiden pitäisi myös kumota rokotteiden vientikieltoja sekä ”yksinkertaistaa” rokotteiden immateriaalioikeuksia, jotta niiden tuotantoa olisi helpompi siirtää muihin maihin, Gornitzka sanoo.

”Kyse on tietotaidon jakamisesta. On erittäin tärkeää, että rokoteyhtiöt solmivat kumppanuussopimuksia ja jakavat tietotaitoa alihankkijoille, jotta rokotetuotantoa saadaan lisättyä.”

Näissä asioissa on nähty viime päivinä myös edistysaskelia. Yhdysvallat ilmoitti keskiviikkona kannattavansa koronarokotteiden patenteista luopumista, jotta rokotteet saadaan laajempaan käyttöön. Torstaina EU ilmoitti, että se on valmis keskustelemaan asiasta.

Maailman terveysjärjestö WHO on tähän mennessä hyväksynyt viisi rokotetta, joita jaetaan Covaxin kautta. Valmistajat ovat Pfizer ja Biontech, Astra Zeneca, Serum Institute of India, Janssen ja Moderna.

Hyväksyttyjen joukosta puuttuu muun muassa venäläinen Sputnik V. Syynä on se, ettei Sputnikin valmistaja ole ainakaan vielä toukokuun alkuun mennessä kyennyt toimittamaan kaikkia tietoja, joita tarvitaan arvioimisessa.

Sairaanhoitajat valmistautuivat ottamaan Covax-hankkeen kautta jaetut koronarokotteet Kenyatta National Hospitalissa maaliskuun alussa.

Toisen maailmansodan jälkeen perustettu Unicef on nimenomaan lasten auttamiseen erikoistunut YK-järjestö. Erikoista on se, että järjestö on nyt mukana rokotusohjelmassa, jonka tärkein kohderyhmä eivät ole lapset vaan iäkkäät tai riskiryhmiin kuuluvat ihmiset.

Pandemian tukahduttaminen rokotteiden avulla on kuitenkin mitä suurimmassa määrin lasten oikeuksien ajamista, Gornitzka sanoo.

”Vaikka lapset eivät näytä kärsivän niin paljon itse viruksesta, epäsuorat vaikutukset ovat valtavat. Pandemia on vaikuttanut lasten koulunkäyntiin, lisännyt lapsiavioliittoja ja heikentänyt tavanomaista terveydenhuoltoa, mikä voi uhata lasten terveyttä.”

Gornitzka vaatiikin rikkaita maita tekemään enemmän sen eteen, että pandemiatunnelin päässä pilkahtaisi valo myös köyhemmissä maissa.

”On sanottu, että kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa. Toivon, ettei tämä sanonta ala kuulostaa liian idealistiselta. Köyhimpiä maita ei saa unohtaa, sillä tämä kriisi ei ole ohi ennen kuin kaikkia on autettu.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat