Kiinan avaruus­raketin jäänteet putosivat Intian valtamereen Malediivien lähelle, suurin osa jäänteistä paloi ilmakehässä - Ulkomaat | HS.fi

Kiinan avaruus­raketin jäänteet putosivat Intian valtamereen Malediivien lähelle, suurin osa jäänteistä paloi ilmakehässä

Tarpeeton kantoraketti on näillä näkymin suurin ilmakehään saapuva avaruusromu 30 vuoteen.

7.5. 16:16 | Päivitetty 9.5. 8:49

Kiinalaisen avaruusraketin jäänteet ovat vihdoin pudonneet, kertoi Kiinan avaruushallinto aamukuuden jälkeen Suomen aikaa. Jäänteet putosivat Arabianmereen, joka on osa Intian valtamerta.

Tarkalleen paikka on 2.65 astetta pohjoista leveyspiiriä ja 72.47 astetta itäistä pituuspiiriä. Kyseisen kohdan lähellä sijaitsee Malediivien saariryhmä. Paikka on Intiasta ja Sri Lankasta lounaaseen.

Suurin osa jäänteistä paloi ilmakehään tultaessa.

Raketti saapui ilmakehään noin kello 5.24 Suomen aikaa.

Myös Yhdysvaltain asevoimien dataa käyttävä Space-Track-tarkkailija vahvisti kantoraketin putoamisen.

Twitterissä on julkaistu vahvistamattomia videoita, joissa muun muassa väitetysti näkyy raketti lentämässä Omanin yllä.

Aiemmin Kiina arvioi, että raketin jäänteet saapuvat ilmakehään paikassa, joka on 34.43 astetta pohjoista leveyspiiriä ja 28.38 astetta itäistä pituuspiiriä. Sijainti olisi Välimeren yllä, Kreetan ja Kyproksen välisellä alueella.

Tarpeeton kantoraketti on näillä näkymin suurin ilmakehään saapuva avaruusromu 30 vuoteen.

Pitkä marssi 5B -niminen kantoraketti kuljetti avaruuteen Kiinan avaruusaseman päämoduulin, johon tulee tulevaisuudessa kolmehenkisen miehistön asuintilat.

Pitkä marssi 5B painaa noin 21 tonnia. Se on suurin hallitsemattomasti Maan ilmakehään saapuva avaruusromu sitten vuoden 1991. Tuolloin 39 tonnia painanut neuvostoliittolainen Saljut-7-avaruusasema syttyi palamaan ilmakehässä Argentiinan yläpuolella.

Kantoraketin arvioitiin aiemmin putoavan todennäköisesti sunnuntaina päivällä tai illalla Suomen aikaa. Ennusteet ovat muuttuneet useita kertoja.

Ennustamisen vaikeus johtuu siitä, että ilman ohjausta laskeutuvan raketin laskeutumisrataan vaikuttaa ilmanvastus. Ilmanvastukseen taas vaikuttaa auringon toiminta magneettikenttään vaikuttavine purkauksineen.

Pitkä marssi 5B -niminen raketti laukaistiin Hainan maakunnassa Etelä-Kiinassa 29. huhtikuuta.

”Ilmanvastus kasvaa korkeuden vähentyessä ja ilmakehän lähestyessä. Tiheyden lisääntyminen kasvattaa vastusta, mikä johtaa nopeuden vähentymiseen ja silloin lentokorkeus laskee”, Singaporen Earth Observatoryssa työskentelevä Jason Herrin sanoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle perjantaina.

”Kun tämä prosessi käynnistyy, esine päätyy peruuttamattomasti alaspäin kohti Maata vievälle matkalle.”

Torstaina kantoraketista onnistuttiin saamaan kuva. Italialaisen Bellatrix-observatorion virtuaaliteleskooppihankeen mukaan kantoraketti oli tuolloin vain noin 700 kilometrin päässä sen kuvanneesta teleskoopista.

Myös Yhdysvaltojen ja Euroopan avaruusohjelmien romua putoaa hallitsemattomasti. Harvardin yliopiston ja Smithsonian-instituutin astrofysiikan keskuksen mukaan niistä ei kuitenkaan aiheudu Pitkä Marssi 5B:n tapaan ongelmaa.

Syy on erilainen suunnittelu. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset kantoraketit nimittäin jättävät suuremman osan painolastiaan turvallisesti pois jo lennon aiemmassa vaiheessa.

”Kiina päätti käyttää yksinkertaisemmin suunniteltua mallia ja luottaa onneensa laskeutumisvaiheessa sekä siinä, että romu putoaa hallitsemattomasti mutta ei osuisi keneenkään”, astrofysiikan keskuksen tutkija Jonathan McDowell sanoi BBC:lle.

Kun kantoraketin kaltainen iso kappale osuu Maan ilmakehään, kitka synnyttää niin voimakkaan kuumuuden, että kappale syttyy palamaan. Samasta syystä ilmakehään osuvilla meteoroideilla näyttää olevan perässään tulinen pyrstö: oikeasti kyse on palavan kappaleen osista, jotka irtoavat kitkan voimasta.

Myös Pitkä marssi 5B -raketista todennäköisesti ainakin osa tuhoutuu palamalla ennen kuin osat kohtaavat Maan pinnan. Euroopan avaruusvirasto Esan avaruusromuihin erikoistuneen yksikön johtaja Holger Krag sanoi torstaina brittilehti The Guardianille, että 20–40 prosenttia Pitkä marssi 5B:n kuivapainosta selviää törmäyksestä ilmakehään ja putoaa Maahan.

Parempaan arviointitarkkuuteen ei ilman tarkempia tietoja kantoraketista pääse, Krag valitteli. Joka tapauksessa tämän arvion valossa Maahan yltää noin 4 200–8 400 kiloa avaruusromua.

Kiinan ulkoministeriö yritti tyynnytellä kansainvälistä keskustelua perjantaina. Uutistoimisto Reutersin mukaan ministeriön edustaja sanoi, että on erittäin epätodennäköistä, että putoavasta kantoraketista aiheutuisi haittaa tai vaaraa.

Avaruudesta laskeutuvaa tavaraa voi usein ohjailla Maasta. Kiinalla ei ole nyt tätä mahdollisuutta.

Ohjattu laskeutuminen pitää ottaa huomioon jo raketin suunnitteluvaiheessa ja lisätä siihen tarvittavia toiminnallisuuksia, kuten laskeutuvassa osassa oleva erillinen moottori.

Tällöin laskeutumiset pyritään ohjaamaan keskelle Tyyntämerta. Suosituin kohde on Nemon piste, joka on kauempana rannasta kuin mikään muu paikka maapallolla.

HS kertoi Nemon pisteestä keväällä 2018, kun vuodesta 2016 avaruudessa ilman ohjausta ajelehtinut Kiinan Tiangong-1-avaruusasema laskeutui ilmakehään. Tiangong-1 ei ollut ohjauksessa, mutta palamaan syttymisen jälkeen jäljelle jäänyt romu putosi joka tapauksessa onnekkaasti Tyyneenmereen noin sadan kilometrin päähän Tahitin saarista.

Koska meret peittävät maapallon pinta-alasta noin 70 prosenttia, todennäköistä on, että myös Pitkä marssi 5B päätyy veteen. Mutta varmaa se ei ole.

Pitkä marssi 5B:n avaruuteen kuljettama kuorma oli järjestyksessä toinen osa hankkeessa, jossa Kiina rakentaa miehitettyä avaruusasemaa. Kun ensimmäinen osa taittoi matkaa vuosi sitten, myös edellinen kantoraketti palasi Maahan ilman ohjausta. Suurin osa romusta putosi Atlantin valtamereen, romua päätyi myös Afrikan Norsunluurannikolle asuttujen kylien alueelle.

Silloin romua ei silti pudonnut kenenkään niskaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat