Berliini/Tukholma/Bryssel
Suomen tuleva äänestys elpymispaketin ratifioinnista herättää laajaa kiinnostusta ja osin kummastustakin Euroopassa. Suomi on ainoa EU-maa, jossa poliittinen keskustelu on keskittynyt vahvasti elpymispakettipäätöksen oikeudelliseen luonteeseen.
Suomen keskiviikoksi aikataulutettu äänestys on merkittävä kaikille EU-maille, sillä niin kutsutun omien varojen päätöksen hylkääminen kaataisi koko elpymispaketin ja siihen sidotun seitsemän vuoden EU-budjetin. Keskustelu asiasta alkaa eduskunnassa tiistaina kello 14.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että pakettiin osallistuminen tarkoittaa Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Siksi eduskunnassa tarvitaan kahden kolmasosan äänienemmistö.
HS käy läpi, millaista elpymispakettikeskustelua Euroopassa on käyty.
Bryssel ja EU
Suomen tilanne on herättänyt kiinnostusta ja huoltakin Euroopan unionin jäsenmaissa. Esimerkiksi viikonlopun huippukokouksessa Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) sai vastata monen valtionpäämiehen sekä EU-johtajan kysymyksiin.
Suomea pidetään pragmaattisena, joten äänestyspäätös on ollut yllätyskin. Suomi hyväksyi paketin heinäkuun neuvotteluissa muiden jäsenmaiden kanssa. Toisaalta Suomi tunnetaan EU:ssa tiukan kielteisestä kannastaan yhteisvastuulliseen velkaan.
Tähän mennessä 19 maata on hyväksynyt niin kutsutun omien varojen päätöksen, joka tarkoittaa käytännössä paketin ratifiointia. Suomen lisäksi päätöstä odotetaan Itävallalta, Virolta, Unkarilta, Irlannilta, Hollannilta, Puolalta ja Romanialta.
Myös Suomen komissaari Jutta Urpilainen (sd) on päätynyt vastaamaan kysymyksiin komission tapaamisissa.
”En ole pystynyt tarkasti seuraamaan kaikkien jäsenmaiden keskusteluja, mutta käsitykseni on se, että Suomen ”kyllä–ei”-väittelyn sijaan kansallisten elpymissuunnitelmien sisältö on useimmiten ollut keskustelun keskiössä. Koen, että se onkin juuri se, mihin energia on nyt tärkeää suunnata”, Urpilainen kommentoi sähköpostitse.
Urpilainen painottaa, että elpymispaketin kaataminen ei ole yhdenkään jäsenmaan etu.
”Sopimuksen auki repimisellä voisi olla arvaamattomia ja laaja-alaisia vaikutuksia. Samalla tilanne johtaisi siihen, että Eurooppa jäisi varmasti kansainvälisistä kilpailijoistaan jälkeen elpymisessä ja talouskasvussa.”
Saksa
Saksassa elpymisvälineestä keskustelu on jäänyt melko vähäiseksi. Hallitusta johtava kristillisdemokraattinen unioni CDU/CSU painottaa paketin kertaluontoisuutta.
Oppositiossa oleva oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) suhtautuu pakettiin kriittisesti mutta ei ole saanut nostettua kannatustaan sitä arvostelemalla.
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz esitteli Saksan kansallisen suunnitelman rahojen käytöstä näyttävästi yhdessä ranskalaiskollegansa Bruno Le Mairen kanssa huhtikuun lopussa. Sekä Saksa että Ranska käyttävät elpymisrahoista digitalisaation edistämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään suuremman osan kuin komissio edellytti.
Ranska
Ranska on ollut yksi EU:n elpymispaketin pääarkkitehdeistä ja toivonut sen nopeaa etenemistä jäsenmaissa. Ranska valmistelee noin sadan miljardin elpymisrahoitusta, jonka osaksi tulee noin 40 miljardin euron potti EU:n elpymispaketista. Yli puolet elpymispaketin rahoituksesta menee ympäristötoimiin.
Ranskassa keskustelu on suunnattu jo nykyisen elpymispaketin jälkeiseen aikaan. Ranska aloitti presidentti Emmanuel Macronin johdolla toukokuun alussa keskustelun elvytyksen toisesta vaiheesta. On vielä auki, tarkoittaako se lisärahaa elvytykseen vai muunlaisia tukikeinoja.
Ranska ajaa EU:n ja euroalueen taloudenpidon tiivistämistä. Yksi huolista on Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvava vaikutusvalta, josta Ranskassa puhutaan paljon. Viime aikoina julkisuudessa on paljon ollut Macronin Eurooppa-asioista vastannut nykyinen valtiosihteeri Clément Beaune, joka painottaa, että keskustelu tulevien vuosien investointien tukemisesta Euroopan tasolla olisi hyvä aloittaa jo nyt.
”Meidän pitää pohtia yhdessä tulevien vuosien investointistrategiaamme. Haluammeko sijoittaa esimerkiksi eurooppalaisiin puolijohteisiin, 5G tai 6G-verkkoon? Kansallisesti, laajemmalla yhteistyöllä vai osana EU :n budjettia?” Beaune kysyy Le Soirissa.
Ranskassa on puhuttu paljon myös Euroopan muuta maailmaa hitaammasta toipumisesta. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire sanoi maanantaina, että Ranskan talous palaa koronapandemiaa edeltäviin talouslukuihin vasta vuoden 2022 alkupuoliskolla.
Ruotsi
Ruotsissa EU:n elvytyspaketti ei ole herättänyt suurta keskustelua, vaikka monet ovatkin tyytymättömiä pakettiin. Valtiopäivät hyväksyi paketin maaliskuun äänestyksessä, kun hallituspuolueet sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue äänestivät paketin puolesta yhdessä hallituksen tukipuolueiden keskustan ja liberaalipuolueen kanssa.
Ainoat, jotka vastustivat pakettia, olivat vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit.
Ruotsi on Suomen tavoin paketissa nettomaksaja. Ruotsille paketin kustannus on noin 150 miljardia kruunua (14,9 miljardia euroa), mitä vasemmisto ja ruotsidemokraatit ovat kritisoineet.
”EU:ta koskevissa asioissa Ruotsissa syntyy harvoin debattia. Tässä on kyse isoista rahoista, jotka otetaan veronmaksajilta. Paketti on abstrakti, ja näemme sen vaikutuksen budjetissamme vasta paljon myöhemmin”, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi HS:lle.
Paketin hyväksyminen ei ollut helppoa myöskään oppositiossa oleville maltilliselle kokoomukselle ja kristillisdemokraateille, jotka äänestivät valtiopäivillä tyhjää.
Kokoomuksen ja kristillisten mielestä Ruotsi epäonnistui neuvotteluissa, mutta puolueet eivät halunneet äänestää pakettia vastaan, koska se olisi voinut horjuttaa koko EU:ta ja samalla Ruotsia.
Unkari ja Puola
Unkarin kohdalla EU:n komissio on huolissaan elpymisvälineen tavoitteiden toteutumisesta.
Unkarin pääministerin Viktor Orbánin johtama hallitus on halunnut ohjata varoja säätiöille, joiden hallituksissa on maan hallituksen ministereitä. Näin Orbánin hallinto pyrkii turvaamaan rahat lähipiirilleen, vaikka valta vaihtuisi ensi vuonna pidettävissä vaaleissa.
”Komissio on ollut huolissaan siitä, käytetäänkö rahat oikein”, unkarilainen politiikan tutkija Patrik Szicherle kertoo HS:lle. Szicherle työskentelee Budapestissa toimivassa Political Capitol -ajatuspajassa.
Sinänsä elpymispaketin ratifioinnin ei pitäisi olla ongelma, kunhan sen sisältö on selvillä.
Unkari on ilmaissut myös haluavansa jättää elpymisvälineen lainaosuuden kokonaan nostamatta. Szicherle sanoo virallisen syyn olevan se, että valtio ei halua velkaantua enempää.
Tosiasiallinen syy on hänen mukaansa se, että lainojen nostaminen saattaisi pitkittää Unkarin ja EU:n komission välisiä neuvotteluja ja viivästyttää vuosien 2021–2027 rahoituskehyksiin kuuluvien tukien maksatusta.
”Ensi vuonna pidettävien vaalien takia EU-rahaa halutaan pumpata talouteen”, Szicherle sanoo.
Hänen mukaansa lainan nostamatta jättämisellä Unkari haluaa myös välttää EU-rahoituksen läpinäkyvyysvaatimukset.
Unkari ja Puola jarruttivat elpymisvälineen hyväksyntää vastustamalla EU:n komission rahanjakoon liitettävää sääntöä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta.
Tällä hetkellä oikeusvaltioperiaate ei kuumenna enää yhtä paljon tunteita sen paremmin Unkarissa kuin Puolassa. Orbán on vähätellyt asiaa korostamalla kaikkien muiden valtioiden puutteita asiassa, Szicherle sanoo.
Puolassa taas asialla pelottelee vain hallituksen sisällä vaikuttava minioppositio, joka väittää, että oikeusvaltioperiaatteen takia kaikki EU-tuet saatetaan viedä Puolalta, tutkija Piotr Maciej Kaczyński kertoo HS:lle. Hän on töissä Centre for International Relations -ajatuspajassa Varsovassa.
Tätä hallituksen sisäistä oppositiota johtaa valtataistelua käyvä Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro, jonka johtama puolue Yhdistynyt Puola on vastustanut elpymisvälineen hyväksyntää.
Jarosław Kaczyńskin johtama Laki ja oikeus -puolue on kuitenkin saanut elpymisvälineen läpi parlamentissa opposition tuella. Puolan senaatissa paketin käsittely on vielä kesken.
Ziobron mukaan Puolaa uhkaa rahojen menetyksen lisäksi itsenäisyyden menetys. Populistisen hallinnon ohella Puolassa on myös näkyvää EU-kannatusta.
Juttua muokattu 11.5.2021 kello 7.50: Korjattu Ruotsin elvytyspakettiin maksaman summan euromäärä.
