Ateneumin Repin-näyttelyssä yksi on joukosta poissa: Siellä ei näy Iivanaa Julmaa, josta Venäjän eliitti puhuu taas myönteiseen sävyyn - Ulkomaat | HS.fi

Ateneumin Repin-näyttelyssä yksi on joukosta poissa: Siellä ei näy Iivanaa Julmaa, josta Venäjän eliitti puhuu taas myönteiseen sävyyn

Kuuluisa maalaus poikansa surmanneesta Iivana Julmasta on edelleen korjattavana tuhotyön jäljiltä. Venäjän vallanpitäjät ovat alkaneet taas puhua hänestä myönteiseen sävyyn.

Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. marraskuuta 1581 on yksi Ilja Repinin tunnetuimpia maalauksia. Se on hyökkäyksen jäljiltä restauroitavana, eikä sitä siksi nähdä Ateneumin näyttelyssä.

15.5. 2:00

Helsingissä auennut taidemaalari Ilja Repinin näyttely on vuoden merkittävin. Ateneumissa voi nähdä sellaiset klassikot kuin Volgan lautturit, Ristisaatto Kurskin kuvernementissa ja Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille.

Yksi kuitenkin puuttuu. Repinin vuonna 1885 maalaamaa suurteosta Iivana Julma ja hänen poikansa Ivan 16. marraskuuta 1581 ei Helsingissä nähdä. Sitä kunnostetaan edelleen vaurioista, jotka keski-ikäinen mies teki siihen metallitangolla keväällä 2018 Tretjakovin galleriassa Moskovassa.

Hyökkäys uutisoitiin aluksi humalaisena vandalismina, mutta oikeudessa tekijä ilmoitti taulun olevan ”valheellinen”. Isku siis olikin yksi luku vuosisatoja jatkuneeseen kiistaan, kuinka julma Venäjän ensimmäinen tsaari oli.

Kiista on lämmennyt taas Vladimir Putinin valtakaudella.

Taulu kuvaa tilannetta, jossa Iivana on juuri surmannut poikansa, kruununperillisen Ivanin. Historioitsijat ovat pääosin yksimielisiä surmasta, mutta sen syystä on erimielisyyttä.

Teos on hypnoottinen. Aikalaisia järkytti paitsi veri myös Iivanan omasta teostaan kauhistunut katse, joten taulu herätti vahvoja tunteita heti valmistuttuaan. Vandaali iski jo vuonna 1913.

Osa tunteista liittyi visuaaliseen kokemukseen, mutta Iivana on aina myös jakanut kantoja Venäjällä. Hänet nähdään raakana despoottina, josta tuli ajan mittaan vainoharhaisempi ja verisempi, mutta on myös häntä arvostava joukko.

Se haluaa korostaa hänen uudistuksiaan ja rooliaan valtakunnan kasvattajana.

Niinpä Venäjällä nousee säännöllisesti esiin näkemys, että Repin vahvisti Iivanasta erheellistä mielikuvaa verenhimoisena tyrannina ja esitti hänet vieläpä mielipuolena.

Tunnetuin Iivanan ”maineenpalauttaja” oli neuvostodiktaattori Josif Stalin. Hänen johdollaan alettiin luoda kuvaa Iivanasta suurena uudistajana, joka vahvisti maata ja torjui ulkomaisia vihollisia.

Viime vuosina eliitti on taas ryhtynyt puhumaan Iivanasta myönteiseen sävyyn. Viesti on ollut selvä: kovat otteet ovat edistyksen edellytys.

Samalla Iivana on saanut roolin lännen pahantahtoisuuden uhrina ja esimerkkinä sen pyrkimyksestä painaa Venäjää. Putinkin mainitsi kesällä 2017 teorian, jonka mukaan Iivana ei olisi tappanut ketään vaan kyse on paavin edustajan keksimästä tarinasta.

Tämä viesti toistui taas viime kuun lopulla, kun vaikutusvaltainen turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev sanoi Argumenty i fakty -lehdessä Iivanan osoittavan, ettei lännen ”russofobiassa” ole mitään uutta.

Hänen mukaansa läntiset kronikoijat alkoivat jo Iivanan aikana rakentaa tästä kuvaa julmana tyrannina kääntääkseen eurooppalaisten katseet omien maidensa tapahtumista.

”Heitä ei miellyttänyt, että Venäjän tsaari ei tunnustanut heidän poliittista ja moraalista johtajuuttaan”, Patrušev sanoi.

Perään hän luetteli sen ajan hirveyksiä, ”joita lännessä ei nytkään haluta muistella”: uskonnon perusteella tehdyt joukkomurhat, inkvisition, noitavainon, kolonisaation ja niin edelleen.

Yksinkertaisimpia varten Patrušev sanoi perään, että ”analogia nykypäivään on selvä”.

Voimaväen myönteiset puheet Iivanasta ovat tosin lisänneet epäilyjä, että niillä on toinenkin tarkoitus.

Iivanan aikana toimineita opritšnikkeja pidetään historiallisesti esimerkkinä salaisesta poliisista ja oikeastaan Venäjän nykyisten orgaanien alkupisteenä.

Enenevissä määrin on alkanut näyttää siltä, että voimaväki rakentaa salaisesta poliisista kuvaa isänmaan ikuisena suojelijana. Sen eri osat ovat tässä selityksessä siis ikään kuin Venäjän selkäranka, joka yhdistää nyky-Venäjän, Neuvostoliiton ja keisarinvallan ajat.

Kesällä 2019 Ilja Repinin näyttelyssä Tretjakovin galleriassa Moskovassa oli alussa tyhjä kohta Iivana Julma -maalaukselle. Vieressä teksti selitti, miksi se oli restauroitavana.

Taulu oli toki heti alun perin poliittinen. Liberaali Repin oli hermostunut keisari Aleksanteri II:n surmasta epäiltyjen teloittamisesta ja halusi taulun kertovan myös vallanpitäjien poliittisen väkivallan seurauksista.

Sen jälkeen se on saanut kannettavakseen useita muitakin merkityksiä. Kun restaurointi ehkä ensi vuonna valmistuu, niitä on taas yksi lisää.

Vastaisuudessa taulu muistuttaa myös poliittisen propagandan seurauksista.

Lue lisää: Ateneum avasi ovensa viiden kuukauden tauon jälkeen: Kävijöitä odottaa sisällä vuoden merkittävin taidenäyttely eli lähes 130 Ilja Repinin teosta

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat