Vuosikymmeniä kytenyt konflikti leimahti jälleen – millainen järjestö on Israelia vastaan taisteleva Hamas? - Ulkomaat | HS.fi

Vuosikymmeniä kytenyt konflikti leimahti jälleen – millainen järjestö on Israelia vastaan taisteleva Hamas?

Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti on muhinut ratkaisemattomana vuosikymmeniä. Hamas turvautui väkivaltaan, kun tilanne viikon alussa kuumeni.

Palestiinalaiset hautasivat islamistijärjestö Hamasin asemiehiä Gazassa torstaina.

15.5. 2:00 | Päivitetty 15.5. 10:59

Kun Gazaa hallitsevan Hamasin ja Israelin väliset väkivaltaisuudet puhkesivat maanantaina, tuntui siltä kuin vanha painajainen toistuisi.

Rakettien ammuskelua ja ilmaiskuja on nähty vuosien varrella toistuvasti, mutta nyt on kyseessä kolmas kerta vuoden 2008 jälkeen, kun tilanne kärjistyy sodaksi.

Lue lisää: Gazassa kuollut arviolta jo 140 ihmistä, pommitukset ja raketti-iskut jatkuvat – suora lähetys näyttää Israelin tykistötulta

Väkivaltaisuudet kytkeytyvät vuosikymmenien takaiseen historiaan: juutalaisvaltion perustamiseen, palestiinalaisväestön karkottamiseen, miehitykseen, palestiinalaisten aseelliseen vastarintaan ja siihen, etteivät neuvotteluyritykset ole johtaneet ratkaisuihin.

Runsaan kymmenen vuoden aikana Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin rajuimmat väkivaltapurskahdukset on nähty nimenomaan Hamasin ja Israelin asevoimien välillä.

Mikä on Hamas, miksi se hallitsee Gazassa ja minkä vuoksi väkivaltaisuudet puhkesivat uudelleen juuri nyt?

Hamas on palestiinalainen islamistijärjestö, joka perustettiin vuonna 1987 vastustamaan aseellisesti Israelin miehitysvaltaa Länsirannalla ja Gazassa. Järjestön poliittinen ja uskonnollinen ideologia versoo egyptiläisestä Muslimiveljeskunnasta.

Peruskirjassaan Hamas hylkää neuvotteluratkaisun, vannoo aseellisen vastarinnan nimeen ja tavoittelee Israelin valtion tuhoamista. Vaikka Hamas on viime vuosina pyrkinyt profiloitumaan maltillisempana, eivät sen perustavoitteet ole juuri muuttuneet.

Israelin lisäksi muun muassa Yhdysvallat ja EU luokittelevat Hamasin terroristiseksi järjestöksi.

Hamas eroaa toisesta palestiinalaisesta vastarintaliikkeestä ja puolueesta Fatahista nimenomaan uskonnollisuutensa vuoksi. Vuonna 1959 vastarintaliikkeeksi perustettu ja 1960-luvulla poliittisen puolueen muodon saanut Fatah on maallistunut ja nationalistinen vasemmistopuolue.

Fatah pitää valtaa toisella palestiinalaisalueella, Länsirannalla, kun taas Hamas on vallassa Gazan kaistaleella. Israelin valtio erottaa alueet maantieteellisesti toisistaan.

Palestiinalainen tyttö käveli ilmaiskussa tuhoutuneen rakennuksen ohi Gazassa torstaina.

Gaza on noin Espoon kokoinen kaistale, joka rajoittuu pohjoisessa ja idässä Israeliin, etelässä Egyptiin ja lännessä Välimereen. Asukkaita Gazassa on noin kaksi miljoonaa, joista valtaosa on pakolaisia ja pakolaisten jälkeläisiä nykyisen Israelin alueelta. Israel on saartanut Gazaa vuodesta 2008 alkaen.

Miten Hamas sitten on päätynyt Gazan valtiaaksi?

Aiemmin Israelilla oli juutalaissiirtokuntia miehittämänsä Länsirannan lisäksi myös Gazassa. Vuonna 2005 Israelin pääministeri Ariel Sharon päätti evakuoida viimeisetkin siirtokunnat Gazasta.

Seuraavana vuonna Gazassa pidettiin vaalit, jotka voitti poliittiseksi puolueeksi muuntautunut Hamas. Kansainvälinen yhteisö ei hyväksynyt, että muun muassa itsemurhaiskuja tehnyt Hamas voitti.

Palestiinalaiset huusivat Hamasia kannattavia iskulauseita al-Aqsan moskeijan edustalla Jerusalemissa perjantaina.

Vaalien jälkeen vuonna 2007 Hamas ja Fatah kävivät Gazassa lyhyen sisällissodan. Hamas nousi valtaan asein.

Tämän jälkeen Israel käynnisti Egyptin tukemana Gazan saarron, joka on jatkunut tähän päivään saakka.

Israel perustelee saartoa turvallisuudella, mutta se on aiheuttanut Gazan asukkaille humanitaarisen kriisin. Tiheään asuttua Gazaa on luonnehdittu maailman suurimmaksi avovankilaksi. Asukkaiden liikkumisvapautta rajoitetaan voimakkaasti ja he elävät köyhyydessä ulkomaisen avun turvin.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat sanoneet, että saarto on siviilien kollektiivista rankaisemista. Se voi olla sotarikos.

Hamas ja toinen Gazassa vaikuttava aseellinen järjestö Islamilainen jihad ovat saarrosta huolimatta saaneet aseellista apua muun muassa Iranilta ja Syyrialta.

Ensimmäinen tuhoisa sota Hamasin ja Israelin välillä käytiin vuosina 2008–2009, toinen pienempi sota 2012 ja isompi sota 2014. Sodissa Lähi-idän aseellinen suurvalta Israel on moukaroinut Gazaa, kun taas Hamas on ampunut umpimähkään kotitekoisia raketteja Israelin puolelle.

Kuvaavaa on, että sodissa Gazan palestiinalaisia on kuollut kymmeniä kertoja enemmän kuin israelilaisia. Molempia osapuolia epäillään sotarikoksista.

Vuosien ajan Hamas ja Fatah ovat pyrkineet lähentämään suhteitaan, jotta palestiinalaiset pystyisivät ajamaan oikeuksiaan yhtenäisemmin.

Läpimurtoa ei ole tapahtunut. Samaan aikaan kansainvälinen yhteisö on seurannut voimattomana, kun Israel on jatkanut miehitysvaltaansa ja laajentanut siirtokuntia Länsirannalla.

2010-luvulla maailman mielenkiinto siirtyi Syyrian, Libyan ja Irakin sotiin. Viime vuosina myös Israelin sisäpolitiikka on ollut kaaoksessa, kun maassa on pidetty kahden vuoden sisällä neljät vaalit ilman, että on saatu aikaiseksi toimivaa ja pysyvää hallitusta.

Vuosikymmeniä jatkunut konflikti Israelin ja palestiinalaisten välillä on saanut muhia.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas.

Myös palestiinalaisalueilla piti järjestää vaalit tässä kuussa, ensimmäiset 15 vuoteen.

Presidentti Mahmud Abbas lykkäsi niitä viime kuussa. Virallinen selitys oli, että Israel rajoittaa Jerusalemin asukkaiden äänestysoikeutta. Syyksi on arveltu myös sitä, että Abbasin suosio on ollut kyselyissä matala.

Myös Hamasin suosio on ollut kyselyissä Fatahin ehdokkaita alhaisempi. Nyt kysymys kuuluu, liittyvätkö meneillään olevat taistelut vaaleihin ja onko niillä vaikutusta järjestön kannatukseen.

Itä-Jerusalemissa on puhjennut levottomuuksia, sillä Israel uhkaa häätää alueen palestiinalaisia kodeistaan. Hamas päätti näyttää pitkästä aikaa kyntensä ja alkoi ampua raketteja Israelin puolelle.

Toiminnallaan Hamas todennäköisesti halusi viestiä palestiinalaisille olevansa ainoa taho, joka uskaltautuu vastarintaan ylivoimaista Israelia vastaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat