Perustuslaki kuopataan Chilessä, uudistajat valitaan vaaleissa viikon­vaihteessa - Ulkomaat | HS.fi

Perustuslaki kuopataan Chilessä, uudistajat valitaan vaaleissa viikon­vaihteessa

Nykyinen perustuslaki on vuodelta 1980, jolloin kenraali, diktaattori Augusto Pinochet oli valtansa huipulla.

Ihmiset jonottivat äänestämään Santiagossa lauantaina.

16.5. 10:08

Chilessä äänestetään viikonvaihteessa vaaleissa, joissa valitaan maan uuden perustuslain laatijat. Nykyinen perustuslaki on vuodelta 1980, jolloin kenraali, diktaattori Augusto Pinochet oli valtansa huipulla.

Moni katsoo sotilasvallan aikaisen perustuslain estävän Chilen oikeudenmukaista kehittämistä. Chilessä oli toissa vuonna suuria, viikkoja kestäneitä protesteja, jotka juontuivat kansalaisten epätasa-arvosta. Yksi mielenosoittajien keskeisiä vaatimuksia oli perustuslain uudistaminen.

Äänioikeutettuja on noin 14 miljoonaa. Vaaleissa äänesti lauantaina noin viidennes äänioikeutetuista. Äänestys jatkuu tänään.

Vaalissa valitaan perustuslakia kirjoittamaan 155-jäseninen elin. Ehdokkaita on yli 1 300.

Vaaleissa valitaan myös alueiden kuvernöörejä ja paikallisvaltuustoja.

Vasemmistopuolueiden tavoitteena on saada Chilen luonnonvarat nykyistä paremmin valtion valvontaan. Vasemmisto haluaa myös lisätä julkista rahoitusta koulutukseen, terveydenhuoltoon ja eläkkeisiin.

Oikeistokin myöntää, että yhteiskunnan tukea on lisättävä, mutta samalla se haluaa puolustaa vapaata markkinataloutta.

OECD julkisti alkuvuodesta raportin, jonka mukaan Chilen suuri haaste on sitkeästi jatkuva epätasa-arvo. Yli puolet kotitalouksista on taloudellisesti haavoittuvassa asemassa, ja köyhin viidennes ansaitsee vain 5,1 prosenttia kokonaistulosta.

Vaalit pidetään koronapandemian varjossa ja siksi kaksipäiväisinä. Chilessä on pandemian aikana kirjattu yli 1,2 miljoonaa tartuntaa ja lähes 30 000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Toisaalta myös rokotukset ovat edenneet ripeästi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat