Kaikki alkoi Jerusalemin pyhiltä paikoilta – Näin huomiotta jääneet levottomuudet paisuivat kuukaudessa sodaksi - Ulkomaat | HS.fi

Kaikki alkoi Jerusalemin pyhiltä paikoilta – Näin huomiotta jääneet levottomuudet paisuivat kuukaudessa sodaksi

Huhtikuusta alkaen Jerusalemissa alkoi kasautua ikäviä tapahtumia, jotka lopulta johtivat avoimeen konfliktiin.

Palestiinalainen mies auttoi loukkaantunutta mielenosoittajaa 10. toukokuuta, kun yhteenotot kärjistyivät Israelin turvallisuusjoukkojen ja palestiinalaisten mielenosoittajien välillä al-Aqsan moskeijan edustalla.

18.5. 2:00 | Päivitetty 18.5. 6:26

Kun Israelin turvallisuusjoukot tunkeutuivat huhtikuun puolivälissä Al-Aqsan moskeijaan Jerusalemin vanhassakaupungissa, se jäi maailmalla pienelle huomiolle.

Harva aavisti, että se olisi ensi askel kohti sotaa, joka on vakavin seitsemään vuoteen Israelin ja Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön välillä.

Tapahtumat käynnistyivät 13. huhtikuuta, kirjoittaa The New York Times. Tuolloin Israelin turvallisuusjoukot katkaisivat sähköt Jerusalemin Temppelivuorella sijaitsevasta al-Aqsan moskeijasta. Muslimien pyhä kuukausi ramadan oli alkanut päivää aiemmin.

Samana päivänä Israelissa vietettiin sodissa kaatuneiden ja terrorin uhrien muistopäivää. Todennäköisesti Israel halusi vaimentaa al-Aqsan kaiuttimista kantautuvat äänet, sillä kivenheiton päässä Länsimuurilla pidettiin juutalaisten juhlatilaisuutta.

Al-Aqsan moskeija Temppelivuoren laella on muslimeille kolmanneksi pyhin paikka maailmassa. Juutalaisille taas Länsimuuri on pyhin paikka maailmassa. Vanhakaupunki sijaitsee Itä-Jerusalemissa, jonka Israel valtasi vuoden 1967 sodassa ja liitti itseensä vuonna 1980.

Palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin tiedottaja kutsui al-Aqsaan kajoamista ”rasistiseksi viharikokseksi”.

”Tällainen toiminta voi kääntää konfliktin avoimeksi uskonnolliseksi sodaksi, joka vahingoittaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta”, tiedottaja Abu Rudeineh sanoi huhtikuussa The Times of Israel -lehden mukaan.

Israelin poliisi ei kommentoinut väitteitä, että moskeijan sähköt olisi katkaistu.

Jerusalemin vanhaankaupunkiin liittyvät selkkaukset eivät päättyneet huhtikuun 13. päivään.

Pian tämän jälkeen Israelin poliisi päätti sulkea palestiinalaisten suosiman aukion Damaskoksen portilla, joka johtaa vanhaankaupunkiin.

Poliisi perusteli sulkua vaarallisen väentungoksen estämisellä. Monille palestiinalaisille, jotka pitävät Israelin läsnäoloa Jerusalemissa miehityksenä, tämä oli loukkaus.

Alkoi yöllinen mellakointi. Äärioikeistolaiset juutalaiset ottivat yhteen palestiinalaisten kanssa. Poliisi käytti voimakeinoja pitääkseen tappelevat väkijoukot erossa toisistaan.

Kansanryhmien välit Israelin sisällä ovat viime vuosina kärjistyneet entisestään. Monet juutalaiset suhtautuvat epäluuloisesti arabikansalaisiin, koska palestiinalaiset järjestöt tehneet terrori-iskuja Israelissa.

Suhteiden kärjistymistä on vain pahentanut se, että Israelia on johtanut pitkään oikeistolainen Benjamin Netanjahu. Hän ei ole epäröinyt lietsoa epäluuloa palestiinalaisia kohtaan, jos siitä on ollut poliittista hyötyä.

Vuonna 2018 Israelin oikeistopuolueet säätivät kiistanalaisen kansallisuuslain, jossa Israel määritellään juutalaisten valtioksi. Tämä on entisestään vahvistanut käsitystä, ettei Israelin palestiinalaisia pidetä täysivaltaisina kansalaisina.

Lisäksi Itä-Jerusalemissa palestiinalaiset ovat jääneet kansalaisoikeudettomaan limbotilaan, sillä he eivät edes halua miehittäjänä pitämänsä Israelin kansalaisuutta.

Levottomuuksien kiihdyttyä Israelin turvallisuusjoukot sallivat palestiinalaisten kokoontumisen Damaskoksen portilla jälleen 25. huhtikuuta. Mutta uusia ikäviä kierteitä oli luvassa.

Israelilainen tuomioistuin oli aikeissa häätää palestiinalaisia kodeistaan Itä-Jerusalemin Sheikh Jarrah’n lähiössä. Tapaus nostatti mielenosoituksia, joihin Israelin poliisi vastasi voimalla.

Israelin poliisi vartioi Al-Aqsan moskeijaa 7. toukokuuta, kun yhteenotot poliisin ja mielenosoittajien välillä olivat jälleen puhjenneet.

Lue lisää: Jerusalem kiehuu pahemmin kuin vuosiin: HS vieraili kadun­pätkällä, johon levottomuuksien syy tiivistyy

Jännitteet Jerusalemissa paisuivat tilanteessa, jossa Israel on sisäpoliittisessa umpisolmussa. Maaliskuussa Israelissa pidettiin neljännet vaalit kahden vuoden sisään, eikä selkeää voittajaa tai vahvaa hallitusta ole vieläkään saatu kasattua.

Samaan aikaan myös palestiinalaisalueilla oli määrä järjestää ensimmäiset vaalit 15 vuoteen. Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on vanha mies, jonka poliittinen luotto on sulanut. Kyselyjen mukaan Abbas henkilökohtaisesti sekä hänen lähipiirinsä näyttivät olevan matkalla kohti vaalitappiota, vaikka Abbasin johtama maallistunut Fatah-puolue kokonaisuudessaan oli lyömässä islamistipuolue Hamasin.

Islamistijärjestö ja terroristijärjestöksi luokiteltu Hamas pitää valtaa Gazassa, Israelin saartamalla pienellä ja ahtaasti asutulla kaistaleella. Fatah taas on niskan päällä miehitetyllä Länsirannalla.

Hamas oli lähtenyt vaaleihin ehdokaslistalla nimeltään ”Jerusalem on kohtalomme”. Kasvaneet jännitteet Jerusalemissa näyttivät palvelevan juuri Hamasin poliittista sanomaa. Huhtikuussa Hamas yllytti itäjerusalemilaisia entisestään vastarintaan.

Huhtikuun lopussa Abbas perui vaalit ja syytti Israelia siitä, etteivät itäjerusalemilaiset saa äänestää vaaleissa.

Lue lisää: HS vieraili Jerusalemin lähiöksi paisuneessa pakolaisleirissä, jonka asukkaat eivät pääse äänestämään Israelin eivätkä Palestiinan asioista

Levottomuudet Jerusalemissa eivät tähän katkenneet. Toukokuun alussa Hamasin sotilasosaston johtaja Muhammed Deif asetti Israelille uhkavaatimuksia: jos itäjerusalemilaisia loukataan, Hamas ei katsele tilannetta sivusta.

Suosiotaan menettänyt Hamas halusi todennäköisesti esiintyä palestiinalaisten silmissä ainoana, joka uskaltaa uhmata Israelia, ylivoimaista vihollista.

Tilanne oli niin räjähdysherkkä, että Israelin korkein oikeus lopulta lykkäsi päätöstä palestiinalaisperheiden häädöstä Itä-Jerusalemissa.

Mutta tilanne kärjistyi jälleen al-Aqsan moskeijassa. Perjantaina 7. toukokuuta Israelin poliisi iski moskeijaan kyynelkaasuin ja kumiluodein. Tämä johti tuntikausien yhteenottoihin, joissa satoja palestiinalaisia loukkaantui.

Uusia ratsia tehtiin maanantaina 10. toukokuuta, kun juutalaiset juhlivat Jerusalem-päivää eli vuonna 1967 toteutettua Itä-Jerusalemin valtausta. Tuhannet juutalaiset juhlivat Länsimuurilla, kun samaan aikaan yläpuolella kohoavasta al-Aqsasta nousi liekkejä.

Samana iltana Hamas alkoi ampua raketteja Israeliin.

Israelilaispoliisit ottivat kiinni protestoijan al-Aqsan moskeija-alueen lähistöllä 10. toukokuuta.

Israel on saartanut Hamasin hallitsemaa Gazaa vuodesta 2008, ja osapuolten välillä on käyty useita sotia. Kaikki sodat ovat johtaneet valtavaan kärsimykseen erityisesti Gazassa, mutta myös Israelin puolella.

Hamas tiesi tarkalleen mitä on luvassa, kun se aloitti umpimähkäisen rakettitulen Israeliin – Israel vastasi voimalla.

Viikkoa myöhemmin yli 200 palestiinalaista on kuollut, ja israelilaisia kymmenen. Israel aikoo jatkaa sotilasoperaatiota.

Uutta on se, että väkivaltaisuudet ovat levinneet nyt myös Israelin sisällä kansanryhmien välille. Näin pahoja yhteenottoja juutalaisten ja Israelin palestiinalaisten välillä ei ole nähty pitkiin aikoihin.

Lue lisää: Vuosikymmeniä kytenyt konflikti leimahti jälleen – millainen järjestö on Israelia vastaan taisteleva Hamas?

Lue lisää: AP: Israelin armeijan väitetään harhauttaneen länsimediaa Hamasin houkuttelemiseksi ansaan, armeija kiistää syytökset

Lue lisää: Asiantuntija pitää Israelin maahyökkäystä jopa todennäköisenä – Osapuolten voimasuhteet ovat todella epäsuhtaiset

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat