Uusi-Seelanti kiristää työlupien saamisen kriteereitä matalapalkka-aloilla: maa haluaa jatkossa houkutella rikkaita sijoittajia ja erityisosaajia - Ulkomaat | HS.fi

Uusi-Seelanti kiristää työlupien saamisen kriteereitä matalapalkka-aloilla: maa haluaa jatkossa houkutella rikkaita sijoittajia ja erityisosaajia

Hallitus haluaa, että jatkossa yritykset palkkaisivat uusiseelantilaisia ja ulkomaista työvoimaa hyödynnettäisiin vain huippuosaamista vaativissa tehtävissä.

Ravintolassa työskentelevä Levi Kalabha hämmensi keittokattilaa Uuden Seelannin Wellingtonissa keväällä 2018.

17.5. 15:51

Uuden-Seelannin hallitus ilmoitti maanantaina kiristävänsä maahanmuuton ja työlupien saamisen kriteereitä erityisesti niiden ihmisten osalta, jotka työskentelevät matalasti palkatuilla aloilla tai aloilla, joilla vaaditaan vain vähän osaamista.

Sen sijaan maa haluaa houkutella entistä enemmän rikkaita sijoittajia ja työvoimaa, jolla on erityisosaamista. Asiasta kertovat muun muassa The Guardian ja The New Zealand Herald.

”Kun rajamme aukeavat jälleen täysin, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa palata aiempiin maahanmuuttoasetuksiin”, sanoi talouskehitys- ja työministeri Stuart Nash.

”Koronaviruspandemia on korostanut voimakkaasti sitä, kuinka riippuvaisia olemme siirtolaistyövoimasta – erityisesti väliaikaisesta siirtolaistyövoimasta.”

Maahanmuutto on kattanut 30 prosenttia Uuden-Seelannin väestönkasvusta 1990-luvun alusta lähtien. Maan työvoimasta viisi prosenttia on ihmisiä, joilla on väliaikainen työskentelylupa. Osuus on OECD-maiden suurin. OECD on kehittyneiden teollisuusvaltioiden yhteistyöjärjestö.

Nashin mukaan riippuvuus väliaikaisesta työvoimasta on mahdollistanut sen, että ”yritykset ovat voineet luottaa alhaisen osaamistason työvoimaan ja madaltaa palkkoja sen sijaan, että pääomaa investoitaisiin tehokkuutta parantaviin laitoksiin ja koneistoihin tai palkattaisiin ja koulutettaisiin uusiseelantilaisia työhön”.

Nash kertoi, että esimerkiksi puutarha-alalla palkat ovat nousseet, koska työnantajat ovat yrittäneet houkutella paikallista työvoimaa sen jälkeen, kun rajat menivät kiinni pandemian takia.

Yksityiskohtia ei ole vielä kerrottu, mutta Nashin mukaan hallitus aikoo kiristää työnantajien vähimmäisvaatimuksia. Myös kotimaisen työvoiman saatavuus on tutkittava ennen kuin maahanmuuttaja voidaan palkata töihin.

”Siirtolaistyövoimaan nojaavat alat, kuten turismi ja alkutuotanto, näyttävät tulevaisuudessa erilaisilta.”

Osaamisvajetta paikattaisiin kannustamalla työnantajia palkkaamaan, kouluttamaan ja lisäkouluttamaan uusiseelantilaisia.

Kiristysten lisäksi hallitus ilmoitti uusista suunnitelmista, joilla houkutellaan rikkaita sijoittajia. Seuraavan 12 kuukauden aikana Uusi-Seelanti sallisi yli 200 kansainvälisen, hyvätuloisen sijoittajan saapua maahan.

Viime viikon torstaina pidetyssä puheessa maan pääministeri Jacinda Ardern korosti yritysjohtajille, että tarkoituksena on, että ”painopistettä siirretään alhaisen osaamistason työvoimasta korkean osaamistason maahanmuuttajien houkutteluun ja aitojen osaamisvajeiden paikkaamiseen”.

Työväenpuolueen hallitus ilmoitti vuonna 2017 noustuaan valtaan, että sen tavoitteena on vähentää maahanmuuttoa noin kolmanneksella. Tuolloin Uuteen-Seelantiin muutti vuodessa noin 73 000 ihmistä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat