Postimees-lehti otti kantaa viron kielen opetuksen heikkoon tilanteeseen Suomessa: ”Herättää kysymyksen, ovatko valintojen arvot kohdallaan” - Ulkomaat | HS.fi

Postimees-lehti otti kantaa viron kielen opetuksen heikkoon tilanteeseen Suomessa: ”Herättää kysymyksen, ovatko valintojen arvot kohdallaan”

Professori Riho Grünthal sanoo, että vuonna 1923 Helsingin yliopistossa alkanut viron kielen opetus katkeaa säästöihin. Suomen opetuksen asema Virossa on yhtä huonossa jamassa.

Riho Grünthal on Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori.

18.5. 15:36 | Päivitetty 18.5. 20:25

Virolainen sanomalehti Postimees kertoi tiistaina näyttävästi viron kielen opetuksen heikosta tilanteesta Suomessa.

Uutinen perustuu Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professorin Riho Grünthalin muistioon yliopiston säästöistä. Postimees kutsuu muistiota ”Grünthalin valituskirjeeksi”.

Aiheeseen puuttuu myös virolaislehden pääkirjoittaja, joka irvailee Suomen hallituksen talouspoliittisille ponnistuksille.

”Säästöt iskivät viron kieleen Suomen hallituksen äskeisen riitelyn jälkeen, kun keskustapuolue vastusti turvetuotannon tukien leikkauksia”, pääkirjoitus päättelee.

”Niinpä päätettiin leikata enemmän kulttuurilta ja tieteeltä. Tämä herättää naapureissa kysymyksen, ovatko valintojen arvot kohdallaan.”

Helsingin yliopisto vastaa viron opetuksesta Suomessa. Opetus aloitettiin vuonna 1923, ja sitä on tehty 1980-luvulta alkaen kahden lehtorin voimin. 1990-luvulta alkaen yliopistossa on ollut viron kielen vieraileva professori sekä täysi viron kielen kandidaatti- ja maisteriohjelma.

Viron kielen professorin tehtävä on ollut täyttämättä keväästä 2020 alkaen. Tässä kuussa yliopiston hallinto ilmoitti, että viron kielen yliopistonlehtorin työsopimusta ei jatketa. Jäljellä on siten vain viron kielen ja Viron kulttuurin lehtori.

Grünthalin mukaan kahta täyttämättä jäävää tehtävää korvaamaan on tarjottu rahoitusta tuntiopetukselle, mikä tarkoittaa maisteriohjelman loppua ja on vastoin yliopiston velvollisuuksia ja periaatteita.

”Eihän tällaisia päätöksiä hallinto­koordinaattorin ilmoituksella voida tehdä”, Grünthal huomauttaa puhelimitse ja sanoo etsivänsä tapaa, jolla opetusta voitaisiin jatkaa.

”Viron kielen opiskelu on suomen kielen opiskelijoille käytännössä pakollista.”

Muut Suomen yliopistot eivät helsinkiläisprofessorin mukaan pelasta tilannetta. Turussa on vielä töissä yksi päätoiminen viron kielen lehtori ja Tampereella tuntiopettaja. Oulussa yksi lehtori opettaa viroa oman työn ohella.

Helsingin yliopiston säästöpäätös tulee samaan aikaan kun Venäjä näyttää jälleen kerran aloittaneen pienen kampanjan suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyötä vastaan. Suomalais-ugrilaisten kansojen Venäjän-järjestö ilmoitti viikko sitten jäävänsä pois kansojen Tarton-kongressista ”suomalais-virolaisen ylimielisyyden” vuoksi.

Grünthal sanoo, että suomalais-ugrilaisten kielten opetus on ylipäätään taistelua kolmella rintamalla.

”Tämä on ensinnäkin taistelua kulttuurien ja ihmisyhteisöjen häviämistä vastaan, toisekseen Venäjän pluralismia kaihtavaa politiikkaa ja kolmanneksi suomalaisia hallintopäätöksiä vastaan.”

Postimees myöntää, ettei suomen kielen opetuksen tilanne ole Virossa sen parempi. Tallinnan yliopiston suomen kielen lehtorin virka lopetettiin kolme vuotta sitten, ja samalla loppui suomi pääaineena.

Postimees päättelee maiden välien arkipäiväistyneen niin, ettei toisen kielen ja kulttuurin tuntemusta pidetä tarpeellisena.

”Ajatus kansoja yhdistävästä kulttuurisesta sillasta korvataan kivisellä Talsinski-tunnelilla”, lehti kirjoittaa ja vaatii hallituksilta sopimusta molempien kielten opetuksesta maisteriohjelmassa.

Lue myös: Suomi ja Viro ovat venäläisen järjestön mukaan ylimielisiä veljiä, ja siksi maa ei aio osallistua suomalais-ugrilaisten maailmankongressiin Tartossa tänä kesänä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat