Tanskan hallitus aikoo tuoda Syyriassa sijaitsevilta leireiltä maahan 19 lasta ja kolme äitiä, kertoi Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod tiedotustilaisuudessa.
Tanskalaismediaan etukäteen levinneiden tietojen mukaan kolmella maahan tuotavalla äidillä on Tanskan kansalaisuus. Maahan tuotavista lapsista 14 on saapuvien naisten lapsia.
Viisi muuta lasta halutaan tuoda maahan ilman leireille jääviä äitejään. Mediatietojen mukaan näillä äideillä ei ole Tanskan kansalaisuutta, mutta heitä yhdistäisi Tanskaan esimerkiksi entinen oleskelulupa. Näiden viiden lapsen tuonti Tanskaan vaatii äitien lupaa, jota ei ole vielä saatu.
Kyseessä on huomattava suunnanmuutos hallitukselta, jonka pääministeri Mette Frederiksen oli useita kertoja vakuutellut, että Tanska ei ole noutamassa omia kansalaisiaan takaisin Syyrian leireiltä.
"He ovat jättäneet Tanskan ja lähteneet osaksi Islamilaista valtiota (äärijärjestö Isis). Lapset ovat kamalissa oloissa, mutta meidän näkemyksemme mukaan se ei tarkoita sitä, että ihmiset, jotka ovat kääntäneet selkänsä Tanskalle, tulisivat takaisin”, Frederiksen kommentoi vielä muutama kuukausi sitten.
Päätökseen on arveltu vaikuttaneen muun muassa Tanskan poliisitiedustelun tekemä selvitys, jonka mukaan lasten radikalisoitumisen riski Syyriassa on suuri, mikä voi johtaa turvallisuusuhkiin Tanskalle.
Poliisin mukaan lapsia ei ollut mahdollista tuoda maahan kokonaan ilman äitejään. Lapsista vanhimpien kerrotaan olevan 12-vuotiaita.
Tanskan hallitus ilmoitti maaliskuun lopussa, että se perustaa työryhmän pohtimaan, miten kyseiset 19 lasta voitaisiin palauttaa maahan. Samalla aiottiin selvittää, mitä tehdä lasten yhteensä kuudelle äidille, joista kaikki ilmaisivat haluavansa päästä Tanskaan. Thelocal.dk-sivusto kertoi, että kolmelta äideistä oli peruttu Tanskan kansalaisuus.
Hallituksen työryhmän oli määrä pohtia, voidaanko lapsia erottaa äideistään niin, että lapset tuodaan Tanskaan turvallisesti ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen.
Tanskassa hyväksyttiin vuonna 2019 laki, jonka nojalla äärijärjestöön liittyneiltä henkilöiltä voidaan viedä maan kansalaisuus, jos he ovat kaksoiskansalaisia. Lakia sovellettiin ensi kerran jo samana vuonna, kun kahdelta tanskalaisjihadistilta vietiin kansalaisuus.
Al-Holin vankileirillä on yhä kymmeniätuhansia naisia ja lapsia sotavankioloissa. Kurdihallinto on koonnut alueelle ihmisiä, jotka ovat paenneet terroristijärjestö Isisin kalifaatin alueelta sen kukistuessa.
Suomi kotiutti viime joulukuussa leiriltä kaksi aikuista al-Holin leirillä asunutta naista sekä heidän lapsensa. Lapsia oli yhteensä kuusi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen valtio haki al-Holin leirillä asuneita aikuisia naisia takaisin Suomeen. Ulkoministeriön virkamiehet ovat olleet alueella hakemassa lapsia ja naisia pois.
Aiemmin Suomi on kotiuttanut leiriltä kaksi orpolasta. Lisäksi leiriltä on paennut omin avuin neljä naista lapsineen.
HS kertoi toukokuun alussa, että Suomen valtion erityisedustaja Jussi Tanner pyrkii kotiuttamaan alueella yhä olevat lapset ja heidän mukanaan mahdollisesti myös aikuiset naiset.
Turvallisuustilanteen leirillä kerrotaan heikentyneen merkittävästi viime aikoina. Leirillä on uutisoitu tapahtuneen paljon väkivaltaisuuksia. Huhtikuussa kurdihallinto otti toistasataa epäiltyä Isisin jäsentä leirillä kiinni isossa operaatiossa. Kurdien mukaan Isisin jäsenet olivat soluttautuneet leirille siviileiksi esiintymällä.
Al-Holin alueen leirin suomalaiset ovat poliittisesti tulenarka kysymys, koska Suojelupoliisi on arvioinut, että palatessaan naiset todennäköisesti lisäävät Suomeen kohdistuvan terrorismin uhkaa.