22. heinäkuuta vuonna 2011 Oslon keskustassa räjähti valtava pommi ja raskaasti aseistettu Anders Behring Breivik astui Norjan työväenpuolueen nuorisojärjestön kesäleirille Utøyan saarelle.
77 ihmistä kuoli. Yli 400 selvisi.
Muistopäivän ensimmäinen virallinen tilaisuus pidettiin aamuyhdeksän jälkeen Oslossa. Toinen päivän muistotilaisuuksista oli iltapäivällä Utøyan saarella.
Norjan kruununprinssi Haakon painotti iltapäivän tilaisuudessa, että Norjassa on pystyttävä puhumaan Utøyan tapahtumista, vaikka niiden muistelu olisikin epämiellyttävää. Prinssin mukaan taistelussa äärioikeistoa vastaan ei tule lannistua.
”On sekä henkilökohtainen että yhteisöllinen velvollisuutemme taistella näitä voimia vastaan joka ikinen päivä. Maamme on tuskallisesti kokenut, että se on tarpeen”, kruununprinssi sanoi.
Kruununprinsessa Mette-Marit (vas.), prinsessa Ingrid Alexandra ja kruununprinssi Haakon osallistuivat Utøyan saarella järjestettyyn muistotilaisuuteen torstaina.
Maan pääministeri Erna Solberg kertoi päivän aiemmassa tilaisuudessa, että vihaa on noustava vastustamaan. Solberg totesi muistoseremoniassa Oslossa aamupäivällä, että demokratiassa on elettävä rinnakkain erimielisten yhteisössä.
”Ei pidä koskaan hyväksyä sitä, että joku turvautuu väkivaltaan estääkseen toisinajattelijoita”, pääministeri korosti.
Kymmenen vuoden jälkeen Norja ei ole vieläkään kohdannut tapahtuman poliittisia motiiveja, väitti demareiden nuorisojärjestö AUF:n johtaja ja saarelta selvinnyt Astrid Eide Hoem Norjan yleisradiolle (NRK) antamassaan haastattelussa.
Hoem tähdensi muistotilaisuudessa, että vihaa ei ole saatu nujerretuksi.
”Hengenvaarallinen rasismi ja oikeistolaiset ääriliikkeet ovat edelleen elossa. Meidän on kerta kaikkiaan sanottava, että emme hyväksy rasismia, emme hyväksy vihaa. Jos teemme sen nyt, voimme pystyä pitämään lupauksen: ei koskaan enää 22. heinäkuuta”, Hoem vetosi.
Astrid Hoem on saarelta selvinnyt nuorisojärjestö AUF:n johtaja. Hän matkusti Utøyalle uudelleen tämän vuoden heinäkuussa.
Myös sotilasliitto Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg piti muistopuheen. Hän oli Norjan pääministeri kymmenen vuotta sitten.
”Kymmenen vuotta sitten vastasimme vihaan rakkaudella. Mutta viha on yhä keskuudessamme – – Kerta toisensa jälkeen meitä muistutetaan siitä, että demokratia ei ole saanut lopullista voittoaan. Meidän on taisteltava sen puolesta joka päivä”, Stoltenberg sanoi.
Eloonjääneet ovat jo pitkään yrittäneet nostaa keskusteluun tapahtuman ideologiset taustat. Nyt demarijärjestö vaatii uutta komissiota selvittämään Utøyaan ja Osloon kohdistuneiden terrori-iskujen näkökohtia.
"Kaipaan sitä, että koko yhteiskunnalle olisi selvää, ketä ja mitä arvoja vastaan hyökkäys tehtiin. Kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen näemme, että äärioikeisto on yhä järjestäytyneempi", Hoem sanoi viitaten elokuussa 2019 tapahtuneeseen Bærumin moskeija-ampumiseen.
Pääministeri Erna Solberg kertoi aiemmin NRK:lle, että hallitus on aloittanut useita toimenpiteitä oikeistolaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Hän kertoo ymmärtävänsä nuorisojärjestön huolet.
Muistotilaisuuteen torstaina osallistuneet jättivät ruusuja Utøyan saarella sijaitsevaan teokseen, johon on kaiverrettu saarella kuolleiden nimet.
”Olen valmis harkitsemaan kaikkia ehdotuksia, joilla voidaan torjua oikeistolaisia ääriliikkeitä. Kehotan AUF-järjestöä tekemään konkreettisia ehdotuksia”, pääministeri Solberg sanoi.
Sadat terrori-iskusta selvinneet kärsivät edelleen synkän saaren tapahtumista. Heidän terveydentilansa perusteellinen tutkiminen jatkuu, NRK kertoo.
Norjan kansallinen väkivallan ja traumaattisen stressin osaamiskeskus on tehnyt nyt neljä haastattelukierrosta eloonjääneiden kanssa Utøya-tutkimuksessaan.
Tutkimuksessa on tähän mennessä käynyt ilmi, että joka kolmas saarelta selvinnyt kärsii yhä suurista vaikeuksista, kuten traumaperäisistä stressireaktioista, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta. Myös fyysiset oireet, kuten päänsärky ja pitkittynyt kipu ovat näiden nuorten aikuisten keskuudessa yleisiä, NRK kertoo.
Kukkia ja kynttilöitä Tyrifjorden-järven rannalla Utøyan saaren edustalla 26. heinäkuuta 2011.
Saarella on yhä merkkejä kohtalokkaasta päivästä, vaikka sitä onkin pyritty rakentamaan uudelleen. Norjalaismedia Dagbladet kertoo, että esimerkiksi osa kahvilarakennuksesta, jossa 13 nuorta tapettiin, on uudistettu.
Luodinreiät kahvilan seinissä ovat kuitenkin säilyneet, ja kahvilan edessä roikkuu nyt muistomerkki, johon on kaiverrettu uhrien nimet.
Työväenpuolue järjestää Utøyan saarella edelleen toimintaa, ja tapahtumissa on kävijöitä enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoo Dagbladet.
Terrori-iskun jälkeen yli 40 000 norjalaisnuorta on osallistunut demokratian työpajoihin, kesäleireihin, kouluvierailuihin ja rippileireille.
Terroristi Anders Breivik, 42, istuu 21 vuoden vankeustuomiotaan Ilan erikoisvankilassa. Kyseessä on pisin mahdollinen tuomio, joka Norjassa voidaan langettaa rikoksesta.
Kun tuomiosta on kulunut 10 vuotta, Breivikillä on oikeus hakea ehdonalaista vankeutta. Asianajaja Øystein Storrvikin mukaan Breivik aikoo tätä oikeutta myös käyttää.
