Maailman pahin nälänhätä vuosikymmeniin muhii Afrikan sarvessa – Ihmiset syövät puun lehtiä, ja vauvat syntyvät alle kilon painoisina - Ulkomaat | HS.fi

Maailman pahin nälänhätä vuosi­kymmeniin muhii Afrikan sarvessa – Ihmiset syövät puun lehtiä, ja vauvat syntyvät alle kilon painoisina

Sota maan pohjoisosissa on jatkunut pian vuoden, ja YK varoittaa pahenevasta nälänhädästä. Etiopian hallinto kiistää väitteet.

Tigrayn alueelta Etiopiasta on saatavilla vain niukasti kuvamateriaalia saarron vuoksi. Yksinhuoltaja Tsegy Kiday, 34, istui lastensa kanssa Nebeletissä Tigrayssa heinäkuussa.

12.10. 2:00 | Päivitetty 12.10. 9:00

Tietoja tihkuu ulospäin vain vähän, mutta ne pienetkin tiedonmuruset viestivät huolestuttavasta tilanteesta.

Etiopian pahimmalla konfliktialueella Tigrayssa ihmisiä on alkanut jo kuolla nälkään. Uutistoimisto AP:n syyskuussa välittämät silminnäkijäkuvaukset ja valokuvat kertovat vakavasti aliravituista lapsista ja alle kilon painoisina syntyvistä vauvoista.

Ihmisten kerrotaan syövän puiden lehtiä ja juuria pysyäkseen elossa maan pohjoiskolkassa sijaitsevalla alueella, jossa asuu noin viisi miljoona ihmistä.

YK varoitti jo kesällä, että kymmenettuhannet aliravitut lapset ovat vaarassa kuolla nälkään. Nyt pelätään, että Etiopian laajentuvalla konfliktialueella on muhimassa maailman pahin nälänhätä vuosikymmeneen. Tilanteen pelätään kärjistyvän entisestään, jos avustusjärjestöjen ei anneta tehdä töitään.

Tästä huolimatta taistelut ja Tigrayn alueen saarto jatkuvat.

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed on kiistänyt nälänhädän olemassaolon. Hänen puolueensa voitti kesäkuussa pidetyt vaalit, ja Abiy nousi viime viikolla jatkokaudelle pääministerinä.

Hallitus on pyrkinyt myös aktiivisesti estämään tapahtumien riippumattoman selvittämisen ja tiedonvälityksen konfliktialueelta. Syyskuun lopulla Etiopia karkotti maasta seitsemän YK:n avustustyöntekijää, mitä pidetään harvinaisen rajuna toimenpiteenä maailmanjärjestöä vastaan.

Pääministeri Abiy Ahmed vannoi virkavalan viime maanantaina Etiopian parlamentissa Addis Abebassa. Vuonna 2018 valtaan noussut Abiy johtaa Etiopiaa nyt toista kauttaan.

Lähes vuoden jatkunut sota on avustusjärjestöjen mukaan syössyt jo 900 000 asukasta aliravitsemukseen Tigrayssa, jossa asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Monet järjestöt ovat syyttäneet hallitusta avustuskuljetusten estämisestä Tigrayhin, joka on ollut sodan kourissa viime marraskuusta alkaen.

Hallitus puolestaan syyttää oppositiota eli Tigrayn alueella toimivaa TPLF-puoluetta (Tigray People's Liberation Front) avustuskuljetusten häirinnästä. Se on syyttänyt myös avustusjärjestöjä Tigrayn alueen taistelijoiden tukemisesta ja jopa aseistamisesta.

Epäselvyyttä lisää se, että sosiaalisessa mediassa on levitetty myös väärää tietoa alueen nälkätilanteesta. On jaettu nälkiintyneitä ihmisiä esittäviä kuvia, jotka Britannian BBC:n selvityksen mukaan ovat itse asiassa Somaliasta vuodelta 2011.

Etiopian pääministeri Abiy, jota alkuun juhlittiin uudistajana, esiintyi viime viikon maanantaina virkaanastujaispuheessaan uhmakkaana. Hän myönsi, että Etiopia on maksanut sodasta raskaan hinnan mutta vannoi torjuvansa ”ulkomaisen paineen”, uutistoimistot kertovat.

”On niitä, jotka osoittivat meille todellisen ystävyytensä, ja niitä, jotka pettivät meidät”, Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2019 saanut Abiy sanoi uutistoimisto AP:n mukaan nimeämättä ketään tahoa.

Kuinka vakava nälänhätä taistelujen alle jääneiden alueiden asukkaita uhkaa?

Etiopiassa vuosia asunut ja alueen ruokaturvatilannetta tutkinut kehitystaloustieteilijä Kalle Hirvonen korostaa, että taistelualueilta on vaikea saada kattavaa ja luotettavaa tietoa. Hirvosen mukaan alueet, joilla taisteluja käydään, ovat olleet ”kroonisesti ruokaturvattomia alueita” – siis jo ennen koronapandemiaa tai nykyistä konfliktia.

”Kun Etiopiasta on raportoitu kuivuudesta tai nälänhädästä, niin kyseessä ovat lähes aina nämä samat alueet”, Hirvonen kertoo sähköpostissa.

Esimerkiksi vuonna 2019 ennen pandemiaa ja sodan puhkeamista jopa puolet alle viisivuotiaista lapsista Tigrayn alueella oli kroonisesti aliravittuja.

Kansainvälinen yhteisö on yhdessä Etiopian hallituksen kanssa parantanut ruokaturvatilannetta luomalla jättimäisen turvaverkkojärjestelmän. Siinä ruoka- ja raha-apua jaetaan asukkaille yleishyödyllistä työtä vastaan. Järjestelmä on toiminut jo vuodesta 2005.

Nälänhätiä ehkäisevät mekanismit ovat kuitenkin pahasti häiriintyneet sodan vuoksi.

”Ruokaturvatilanne alueilla, joilla taisteluja käydään, on lähtökohtaisesti erittäin hauras. Pienetkin häiriöt maanviljelyn, turvaverkkojärjestelmän tai humanitaarisen avun suhteen voivat nopeasti johtaa laajamittaiseen aliravitsemukseen”, Hirvonen arvioi.

Tilannekuvan saamista vaikeuttaa sekin, että Etiopiassa työskentelevät kansainväliset avustusjärjestöt on käytännössä peloteltu hiljaisiksi. Tilanne Etiopiassa on niin herkkä ja vaarallinen, etteivät järjestöt uskalla ottaa kantaa, selviää HS:n tekemästä soittokierroksesta muutamalle tunnetulle kansainväliselle järjestölle. Järjestöt pelkäävät maastakarkotusta tai pahimmassa tapauksessa väkivaltaa työntekijöitään kohtaan.

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö ilmoitti syyskuussa, että se joutuu viranomaisten määräyksen vuoksi ajamaan alas toimintansa Amharan, Gambellan ja Somalin alueilla sekä Tigrayssa. Aiemmin kesällä kolme järjestön työntekijää murhattiin raa’asti Tigrayssa, eikä murhia ole selvitetty.

Myös Yhdysvallat on ärähtänyt Etiopialle, jota on perinteisesti pidetty lännen liittolaisvaltiona Afrikan sarven alueella. Yhdysvallat on tuominnut sodan kaikkien osapuolten väkivaltaisuudet. Syyskuussa Joe Bidenin hallitus uhkasi sodan osapuolia kiristyvillä pakotteilla, mikäli avustusjärjestöjen ei anneta tehdä työtään.

Viime marraskuussa puhjennut sisällissota on mutkikas konflikti, eikä sen osapuolista ketään voi pitää syyttömänä. Sotaan on sekaantunut myös Etiopian naapurimaa Eritrea, joka vaikuttaa hyötyvän sodasta, arvioi tutkija Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista Uppsalasta.

Eritrean hallinto on käytännössä militaristinen diktatuuri, ja Eritrea pitää Etiopian tigrejä vihollisenaan, Laakso sanoo. Eritrea on lähettänyt joukkojaan Tigrayhin sotimaan Etiopian liittovaltion armeijan rinnalla.

”Tigrayn ja Etiopian hallinnon välisen sodan syttyminen on ollut mahdollisuus Eritrealle palata sodankäyntiin, jolloin se pystyy pitämään rajansa kiinni ja perustelemaan militaristista järjestelmäänsä” Laakso sanoo. ”Eritrean sekaantuminen on yksi syy siihen, miksi sota eskaloitui niin pahasti.”

Konflikti kytkeytyy osaksi Etiopian liittovaltion vuosikymmeniä kestänyttä epävakautta. Levottoman kauden toivottiin päättyvän vuonna 2018, kun Abiy Ahmed nousi pääministeriksi ja alkoi vapauttaa maan poliittista järjestelmää. Abiy solmi myös rauhan Eritrean kanssa, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Ennen Abiyn kautta valta oli Etiopiassa keskittynyt Tigrayn asukkaita eli tigrekansaa edustavalle TPLF-puolueelle. Abiyn noustua valtaan TPLF ryhtyi kapinoimaan keskushallintoa vastaan, ja lopulta viime marraskuussa liittovaltion joukot yhdessä muiden osavaltioiden aseryhmien kanssa hyökkäsivät Tigrayhin.

Samalla Tigray asetettiin täydelliseen pimentoon sulkemalla internet- ja puhelinyhteydet sekä estämällä median pääsy sinne.

Tigraysta Sudanin puolelle paennut Asqual Helwa viime marraskuussa Um Rakuban pakolaisleirillä.

Pääministeri Abiy uskoi, että sota olisi pian ohi. Marraskuun lopussa hän julistikin sodan päättyneeksi.

Taistelut ovat kuitenkin vain levinneet Tigraysta naapurialueille Afariin ja Amharaan. Tarkkoja tietoja ei ole, mutta tuhansien ihmisten arvioidaan kuolleen taisteluissa.

Kansainväliset järjestöt ovat raportoineet joukkonäännyttämisestä, raiskauksista, joukkomurhista ja etnisestä puhdistuksesta. Kahden miljoonan ihmisen arvioidaan joutuneen pakenemaan sodan vuoksi kodeistaan.

Taistelut Etiopiassa ovat häirinneet maanviljelyä ruokaturvaltaan jo ennestään haurailla seuduilla. Tigraysta Sudanin puolelle paennut perhe sai elokuussa ruoka-apua Tuneidban pakolaisleirillä lähellä Gedarfefia.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei taisteluihin ole näköpiirissä neuvotteluratkaisua. Samaan aikaan Etiopian hallinto on ajautumassa entistä jyrkemmin törmäyskurssille kansainvälisen yhteisön kanssa.

YK:n turvaneuvosto on kokoontunut viikon sisällä kahteen hätäkokoukseen, koska Etiopia karkotti YK:n työntekijöitä maasta. Viime keskiviikkona YK:n pääsihteeri António Guterres vaati Etiopialta todisteita siitä, että YK:n työntekijät olisivat syyllistyneet väärinkäytöksiin.

Etiopian hallinnon ja kansainvälisen yhteisön välien tulehtumisesta voi olla laajempaakin diplomaattista haittaa, sillä yli 115 miljoonan asukkaan Etiopia on yksi Afrikan merkittävimmistä mahdeista ja sen pääkaupunki Addis Abeba on myös Afrikan unionin pääkaupunki.

Liisa Laakso arvioi, että Etiopian hallinnon suhtautumistapaa selittävät niin konfliktin pitkä historia kuin Etiopian sisäinen valtakamppailu. Tilannetta selittää myös militarismi, sillä alueella toimii useita voimakkaita armeijoita, joilla on suuri herkkyys tarttua aseisiin.

”Abiy varmaan laskelmoi, että Tigrayn konflikti hoidettaisiin nopeasti. Hänellä oli pelko, että jos ei itse käytä äärimmäistä voimaa, silloin toinen osapuoli käyttää sitä”, Laakso sanoo.

”Valtakamppailu ja pelko, liittovaltion kasassa pitäminen tai sen hajoamisen estäminen ovat hallinnolla varmaankin päällimmäisiä intressejä”, Laakso selittää hallituksen valitsemaa politiikkaa.

Etiopian armeijan joukot marssivat paraatissa suuren tv-ruudun edessä uuden hallituksen nimitysjuhlassa Addis Abebassa maanantaina.

Kansainvälinen yhteisö voi harkita tilanteeseen puuttumista kiristämällä pakotteita, mutta edessä voi olla kansainvälisen politiikan perusdilemma – rivit pitäisi saada yhtenäisiksi.

Ainakin toistaiseksi monet Afrikan valtiot ovat pidättäytyneet arvostelemasta Etiopian hallitusta. Laakso muistuttaa, että Etiopialla on muitakin kumppaneita kuin länsivallat.

”Erityisesti Kiina ja Persianlahden maat, jotka myös pitäisi saada mukaan. Kiinalla on Etiopiassa investointeja ja Etiopialla velkaa Kiinalle. Kiina on korostanut kuitenkin ’kaikkien säiden ystävyyttä’ eli se ei halua puuttua maiden sisäisiin asioihin”, Laakso sanoo.

Myös Etiopian sisällä ymmärretään hyvin, että pääministeri Abiyn juuri nimetyn hallituksen uhkana on entistä syvempi eristäytyminen kansainvälisestä yhteisöstä.

”Etiopian valtio joutuu valtaan nousevan pääministeri Abiy Ahmedin hallinnon alla kamppailemaan lisääntyvän diplomaattisen eristyksen kanssa”, riippumaton Addis Standard -lehti kirjoitti viime maanantaina.

”Nähtäväksi jää, asettaako pääministeri Abiy etusijalle rauhan vaiko usein toistamansa iskusanan ’menestys’.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat