Viro sai oman ”filosofikuninkaansa” – Tuore presidentti Alar Karis on Viron siteeratuimpia tieteilijöitä, ja nyt hän haluaa ohjata maataan kohti ”älykästä valtiota” - Ulkomaat | HS.fi

Viro sai oman ”filosofi­kuninkaansa” – Tuore presidentti Alar Karis on Viron siteeratuimpia tieteilijöitä, ja nyt hän haluaa ohjata maataan kohti ”älykästä valtiota”

Presidentti Karisin päällimmäisiä huolenaiheita ovat Viron sisäinen vastakkainasettelu, Venäjä, ilmastonmuutos ja koronavirustartunnat, joiden määrän kasvu on jälleen lähtenyt kiihtymään.

Viron uusi presidentti Alar Karis kuvattuna Helsingissä valtion vierastalossa.

27.10. 16:56 | Päivitetty 27.10. 19:56

Filosofi Platon esitti aikoinaan, että ihanteellisessa valtiossa johtajien pitäisi olla korkeasti koulutettuja viisauden rakastajia, ”filosofikuninkaita”.

Hyvä johtaja oli Platonin mukaan sellainen, joka ei tavoittele valtaa vaan totuutta. Sellaiset hallitsijat olivat hänen mukaansa vähiten alttiita korruptiolle.

Platon saattaisi innostua, jos kuulisi Viron tuoreesta presidentistä Alar Karisista.

Karis on harvinainen valtionpäämies, sillä hänellä on takanaan huomattava ura tiedemaailmassa. Hän on taustoiltaan molekyyli- ja kehitysbiologi, jota on kutsuttu yhdeksi Viron eniten siteeratuimmista tieteilijöistä.

Viron parlamentti eli riigikogu valitsi hänet presidentiksi elokuun lopussa. Vain pari viikkoa aiemmin Karis ei edes tiennyt, että hänestä tulisi seuraava presidentti.

”En leikitellyt ajatuksella”, Karis, 63, vakuuttelee istuessaan hyväntuulisena Valtion vierastalossa Helsingin Munkkiniemessä.

Virossa presidenttiä ei valita samalla tavalla kuin Suomessa. Siellä puolueet etsivät sopivia ehdokkaita, pyytävät heitä mukaan kisaan ja äänestävät asiasta lopulta parlamentissa.

Näin kävi myös Karisille, joka sai puhelun elokuussa ja lopulta suostui ehdokkaaksi. Tätä ennen hän oli keväällä tv-haastattelussa kiistänyt olevansa kiinnostunut presidentin pestistä.

Elokuussa häntä lähtivät tukemaan aluksi keskusta- ja reformipuolue. Ja lopulta Karis valittiin toisen äänestyskierroksen jälkeen Viron presidentiksi viisivuotiskaudelle, Kersti Kaljulaidin manttelinperijäksi.

”Se tapahtui hyvin nopeasti. Minusta tuli presidentti parissa viikossa”, Karis sanoo.

Tiistaina hän saapui ensimmäiselle valtiovierailulle Suomeen ja tapasi muun muassa presidentti Sauli Niinistön Presidentinlinnassa.

Lue lisää: Presidentti Niinistö ja Viron uusi presidentti Alar Karis vakuuttivat, etteivät koronatoimet ole aiheuttaneet vahinkoa maiden suhteille

Haastattelun alkuun Karis kiistää toimittajan vihjauksen siitä, että hän saattaa olla planeetan koulutetuin valtionpäämies.

Tämä kyllä sopisi linjaan, sillä Viro on pyrkinyt profiloitumaan korkeasti koulutettuna kansakuntana ja on ohittanut Suomenkin koulumenestysvertailuissa. On vain luontevaa, että presidenttikin on huomattavan korkeasti koulutettu.

Vaikka Karis on jättänyt tieteellisen tutkimustyön jo vuosikymmeniä sitten, hänen sisällään asuu yhä tiedemies.

”Pidän itseäni yhä tieteilijänä, ja myös vanhempani olivat tieteilijöitä, joten se on minulla geeneissä. Mutta olen työskennellyt jo niin pitkään hallinnon alalla, että minun olisi vaikea palata tiedemaailmaan.”

Tiettyä hyötyä tieteellisestä ajattelusta voi silti olla myös presidentille.

”Tieteilijä tajuaa, ettei kaikkeen ole kyllä tai ei -vastauksia, vaan väliin jää harmaita alueita. Tämä on joskus ongelma poliitikoille, jotka haluavat kyllä tai ei -vastauksia.”

Karis on kansainvälisen akateemisen uran tehnyt biologi, joka sittemmin siirtyi Tarton yliopiston rehtoriksi. Tämän jälkeen hän on toiminut Valtionhallinnon tarkastusviraston johtajana ja Viron kansallismuseon johtajana.

Virossa hänen maineensa perustuu juuri itsenäiseen asemaan korkeana hallintovirkailijana. Mutta mikä on hänen poliittinen kotinsa?

Karis korostaa tulevansa puolueiden ulkopuolelta ja olevansa siinä mielessä itsenäinen.

”En ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen, mutta totta kai minulla on arvoja”, Karis sanoo. ”Toisaalta olen konservatiivi, sillä pidän perinteitä tärkeänä. Talousajattelun suhteen olen liberaali, mutta kannan myös huolta ihmisistä, jotka ovat pudonneet kärryiltä. Siinä mielessä minua voisi pitää sosiaalidemokraattina.”

Juuri ihmisten kelkasta putoaminen on asia, joka huolettaa Karisia. Se saattaa olla yksi syy siihen, miksi Virossa – samoin kuin monessa muussakin maassa – kansalaisten vastakkainasettelu tuntuu lisääntyneen.

Karisin mukaan vastakkainasettelu on uhka kaikille valtioille mutta varsinkin Viron kaltaisille pienille maille.

On joitakin tekijöitä, jotka saattavat olla perimmäisiä syitä vastakkainasetteluun.

”On ihmisiä, jotka ovat jääneet heitteille ja ovat siten hyvää maaperää polarisaatiolle”, Karis sanoo.

Hänen mukaansa Viron puolueet eivät ole välttämättä riittävästi kuunnelleet kaikkia ihmisiä.

”Yksi tavoitteistani on, että yritän saada ihmiset yhteen keskustelemaan. Tajuan kyllä myös sen, että on poliittisia liikkeitä, jotka haluavat polarisaatiota, koska se auttaa heitä saamaan ääniä. Mutta populismia on kaikissa puolueissa.”

Vastakkainasettelun kasvun lisäksi Virolla on muitakin turvallisuushuolia: esimerkiksi Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka ja Valko-Venäjä, joka on alkanut päästää turvapaikanhakijoita rajan yli Liettuaan ja Puolaan.

Karisin mukaan yksi nykyisistä ongelmista on se, ettei Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa ole kunnollista keskusteluyhteyttä.

”Suomi on tässä poikkeus, mikä on hyvä asia. En tarkoita, että Viron pitäisi matkia Suomea. Mutta minusta avain on siinä, että meillä on monta erilaista lähestymistapaa Venäjän suhteen.”

Suomen ja Viron suhteita Karis pitää hyvinä mutta ei halua tuudittautua siihen.

”Me olemme hyviä ystäviä, mutta mielestäni emme tunne toisiamme niin hyvin kuin mitä luulemme.”

Hän viittaa muun muassa siihen, että virolaiset puhuvat yhä vähemmän suomea ja Suomen yliopistoissa opetetaan yhä vähemmän viron kieltä.

”Kulttuurinen diplomatia, sitä ei pitäisi aliarvioida”, Karis sanoo.

Itse hän on opiskellut aikoinaan kaksi vuotta suomea, mutta suomen kielen taito on sittemmin käytön puutteessa rapautunut.

Viron presidentti Alar Karis ja presidentti Sauli Niinistö tapasivat Presidentinlinnassa Helsingissä tiistaina. Kyseessä oli Karisin ensivierailu Suomeen presidenttinä.

Suomen ja Viron välillä on Karisin mukaan myös eroja, jotka saattavat näkyä esimerkiksi erilaisina koronaepidemiatilanteina. Virossa ja muissa Baltian maissa koronaviruksen ilmaantuvuus on lähtenyt viime viikkoina hurjaan nousuun, ja tartunnat hätyyttelevät jo aiempia ennätyksiä.

Samaan aikaan Viron rokotekattavuus on alle 60 prosentissa. Suomessa se on selvästi yli 70 prosentin.

”Jos vertaa Viroa ja Suomea, niin Suomessa noudatetaan sääntöjä paremmin”, Karis sanoo tarkoittaen esimerkiksi kasvomaskien käyttöä ja turvavälejä. ”Myös rokotekattavuus on Suomessa paljon korkeampi – samoista syistä johtuen.”

Karis kertoo antaneensa presidenttinä jo lausuntoja, joissa kannustetaan ihmisiä ottamaan rokotteita ja noudattamaan sääntöjä, jotta edessä ei olisi paluu rajoitusten aikaan.

”Tilanne voi pahentua vielä tästä, mutta toivon, että ihmiset ovat riittävän fiksuja”, hän sanoo.

Lue lisää: Baltian maat ajautuvat syvemmälle korona-ahdinkoon: Viro ”katastrofin partaalla”, Latvia saattaa tarvita kansain­välistä apua

Tieteilijäpresidentille fiksu kansa vaikuttaa olevan sydämenasia. Esimerkiksi virkaanastujaispuheessaan Karis nosti esille käsitteen ”älykäs kansakunta”.

Mitä hän sillä tarkoittaa?

Ei välttämättä sitä, että jokaisella kansalaisella pitäisi olla tohtorintutkinto. ”Se tarkoittaa sitä, että osataan tehdä hyviä päätöksiä. Ja että päätökset perustuvat tieteeseen, väittelyihin, vankkaan dataan.”

Tieteelliselle tiedolle on käyttöä, kun ihmiskunta yrittää selviytyä todella suurista kysymyksistä kuten ilmastonmuutoksen tuomista haasteista.

Karis kertoo työskennelleensä urallaan myös ympäristökysymysten parissa. Matkustellessaan hän on nähnyt kuihtuvan Tšadjärven ja Kongojoen, jonka pinta oli muoviroskan peitossa.

Karis sanoo olevansa huolissaan siitä, että ihmiset ajattelevat ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmat paikallisina ongelmina, vaikka kyse on globaalista ongelmasta.

Tekemistä on myös siinä, että tavalliset ihmiset eivät välttämättä ymmärrä kansainvälisten ympäristösopimusten koukeroista kieltä.

”Jos ihmisille sanotaan, että loppuelämä pitää elää eri tavalla, niin siihen tarvitaan hyvä selitys”, Karis sanoo. ”On myös poliitikkojen tehtävä osata selittää, miksi sääntöjä ja asetuksia tarvitaan.”

Alar Karis

Alar Karis on 63-vuotias.

  • Molekyyli- ja kehitysbiologi ja yksi Viron kansainvälisesti siteeratuimmista tieteilijöistä. Syntynyt Tartossa vuonna 1958.

  • Valittiin Viron presidentiksi elokuussa 2021 viisivuotiskaudelle.

  • Entinen Tarton yliopiston rehtori, Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja ja Viron kansallismuseon johtaja.

  • Naimisissa historiantutkija Sirje Karisin (o.s. Jädal) kanssa. Heillä on kolme lasta.

Lue lisää: THL:n Salminen: ”Ei ole realistista, että tartunta­määrät lähtisivät pysyvään laskuun” – 80 prosentin rokote­kattavuus ylittynee ensi viikolla, mutta asian­tuntijoiden mukaan se ei muuta mitään

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat