Puolustaisiko Yhdysvallat Taiwania Kiinan hyökkäykseltä? Vastaus on ollut harkitun epämääräinen yli 40 vuotta, ja selvempi linja voisi tietää sotaa - Ulkomaat | HS.fi

Puolustaisiko Yhdys­vallat Taiwania Kiinan hyökkäykseltä? Vastaus on ollut harkitun epä­määräinen yli 40 vuotta, ja selvempi linja voisi tietää sotaa

Yhdysvalloissa kiistellään, pitäisikö maan selväsanaisesti ilmaista sotilaallisen tukensa Taiwanille.

Yhdysvaltain USS Connecticut -sukellusvene törmäsi tuntemattomaan esineeseen Etelä-Kiinan merellä lokakuun alussa. Tapaus kärjisti Kiinan ja Yhdysvaltain suhteita entisestään.

14.10. 2:00 | Päivitetty 14.10. 6:30

Toukokuussa 2001 sanomalehti The Washington Post julkaisi demokraattisenaattori Joe Bidenin mielipidekirjoituksen, jossa hän torui silloista republikaanipresidenttiä George W. Bushia kyvyttömyydestä ymmärtää Kiinan, Taiwanin ja Yhdysvaltain herkkää kolmiodraamaa.

Bushilta oli kysytty, onko Yhdysvalloilla velvollisuus puolustaa Taiwania. ”Kyllä on, ja Kiinan tulee se ymmärtää”, Bush vastasi.

Vain tunteja myöhemmin Bush joutui pyöristelemään sanojaan. Joku piti hänelle ilmeisesti pikaoppitunnin siitä, että Yhdysvallat noudattaa Taiwanin suhteen ”strategisen epämääräisyyden” tai ”strategisen monitulkintaisuuden” oppia: Ei kerrota kenellekään, mitä Yhdysvallat tekisi, jos Kiina hyökkäisi Taiwanille.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Biden on presidenttinä toistanut Bushin ”virheen” ja joutunut syömään sanansa. Hän totesi haastattelussa elokuussa, että Yhdysvallat puolustaisi Taiwania samalla päättäväisyydellä kuin sotilasliitto Naton jäseniä.

Taas Valkoinen talo joutui selittelemään, ettei Yhdysvaltain politiikka ole muuttunut miksikään. On parempi, että Taiwankaan ei tiedä, miten Yhdysvallat sodan hetkellä toimisi, ja että mitään virallisia turvatakuita ei ole.

Bushin ja Bidenin lipsahdusten väliin mahtuu valtavasti historiaa, josta tässä mainittakoon viisi asiaa: Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001, Afganistanin sota, Irakin sota, Kiinan nousu maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi ja Kiinan kasvaminen merkittäväksi sotilasmahdiksi.

Bushin aikaa edeltävän, Kiinaa ja Taiwania koskevan historian voisi puolestaan pikakelauksella karkeistaa seuraavasti:

Kiinan ja Taiwanin tiet erkanivat 1940-luvun lopulla, kun Kiinan sisällissodan hävinnyt Kuomintang-puolue pakeni Taiwanin saarelle. Maailmassa oli kaksi Kiinaksi itseään kutsuvaa tahoa: Pekingistä käsin kommunistien johtama Kiinan kansantasavalta ja Taiwanilla majaa pitänyt Kiinan tasavalta.

Vuonna 1971 YK:n yleiskokouksessa äänestettiin, että jatkossa Taiwanin sijaan Kiinan kansantasavalta on ainoa oikeutettu Kiina maailmassa. Vaikka Yhdysvallat vastusti päätöstä, presidentti Richard Nixon katsoi järkeväksi, että myös Yhdysvallat alkaa lähentyä Kiinaa, joka toimi vastapainona Yhdysvaltain silloiselle pääviholliselle Neuvostoliitolle.

Pian oltiinkin vuodessa 1979, jolloin Kiinan johtaja Deng Xiaoping ja Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter solmivat maiden väliset diplomaattisuhteet. Myös Yhdysvallat tunnusti manner-Kiinan viralliseksi Kiinaksi.

Kiinan johtaja Deng Xiaoping ja Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter tapasivat tammikuussa 1979 ja allekirjoittivat sopimuksia tuoreiden diplomaattisuhteiden vahvistukseksi.

Samana vuonna Yhdysvalloissa säädettiin Taiwan Relations Act -laki, josta strateginen epämääräisyys sai alkunsa. Yhdysvallat oli hylännyt Taiwanin virallisen diplomatian näkökulmasta, mutta lain myötä se lupasi tukea Taiwanin kykyä puolustaa itseään ja ilmaisi Kiinalle, että Taiwaniin ei käy koskeminen.

Kiinaa ja Taiwania pitkään tutkineen Turun yliopiston professorin Mikael Mattlinin mukaan Yhdysvaltain strategiaa pidettiin vielä viime vuosiin asti menestystarinana, koska se sitoi kaikki kolme osapuolta paikoilleen: Taiwan ei uskaltanut julistautua itsenäiseksi, Kiina ei tohtinut hyökätä ja Yhdysvallat pidättäytyi muuttamasta politiikkaansa.

”Nyt Yhdysvalloissa koetaan yhä enemmän, että pelotevaikutus ei enää toimi, koska Kiina on suhteellisesti voimistunut niin paljon ja sen myötä tullut uskaliaammaksi”, Mattlin sanoo.

Niinpä Yhdysvalloissa on alettu vaatia ”strategista selkeyttä”. Uuden mutta kiistelyä aiheuttavan ajattelun mukaan Kiinaa pitäisi selväsanaisesti varoittaa, että hyökkäys Taiwanille tietäisi sotaa Yhdysvaltoja vastaan.

Mattlinin mukaan tässä ajattelussa on se vaara, että se voisi rohkaista Taiwanin päättäjiä tekemään perustuslakimuutoksia, jotka Pekingissä tulkittaisiin epäsuoraksi itsenäisyysjulistukseksi. Kiina taas voisi pitää asioihinsa puuttumiseksi tulkittavaa Yhdysvaltain julistusta turvatakuista jo itsessään sodan syynä.

Kiinahan on luvannut kansalleen yhdistää ”kapinallisen maakuntansa” Taiwanin itseensä vaikka sotien. Vuosikaudet on vakuuteltu, että Taiwanin itsenäisyysjulistus käynnistäisi vääjäämättömästi sodan.

Lue myös: Joka toinen päivä Kiina ampui kranaateilla perhekuvia ja propagandalehtisiä ”kapinoivaan maakuntaansa” – Taiwanilla on oma raha ja presidentti, mutta itsenäistyä se ei voi

Taiwan esitteli sotakalustoaan maan kansallispäivän juhlallisuuksissa viime sunnuntaina.

Yhdysvalloissa on kummankin pääpuolueen poliitikkoja, joiden mielestä maa rakensi itselleen vuonna 1979 lainsäädännöllisen ansan, joka estää presidenttiä tekemästä nopeita päätöksiä Taiwanin puolustamiseksi. Taiwan-laissa todettiin, että mitä ikinä Yhdysvallat tekeekin, se tehdään presidentin ja kongressin yhteispäätöksellä.

”Yksinkertaistetusti: presidentillä ei ole laillista päätösvaltaa reagoida riittävän nopeasti torjuakseen Kiinan invaasiota Taiwanille ja täysimittaisen sodan puhkeamista”, totesi demokraattipuolueen kongressiedustaja Elaine Luria kirjoituksessaan The Washington Postissa maanantaina.

Täysimittainen sota voisi olla lisäksi laajamittainen. Mattlinin mukaan Yhdysvaltain ja Kiinan sota vetäisi todennäköisesti mukaan myös Japanin ja johtaisi maailmanlaajuiseen talousromahdukseen, sillä sota panisi sekaisin kuljetusyhteydet Aasian ja muun maailman välillä.

”Ja sitten ydinaseet päälle.”

Näistä syistä sodan edessä seisoo Mattlinin mielestä valtavasti järkisyitä kaikkien näkökulmasta. Mutta silti sodan riski on selvästi kasvanut parin vuosikymmenen takaisesta tilanteesta, jolloin Kiinan kykyä lyödä Taiwan epäiltiin yleisesti ja hyvistä syistä.

”Yleinen käsitys on, että nyt aletaan olla lähellä sitä tilannetta, että Kiina oikeasti pystyisi valtaamaan Taiwanin. En pidä pahinta mahdollista skenaariota todennäköisenä, mutta ei se todennäköisyys nolla ole”, Mattlin sanoo.

Lue myös: Maailmanhistorian suurin maihinnousu nähdään oikukkaalla Taiwaninsalmella, jos Kiina päättää hyökätä Taiwaniin, ja se on nyt aito huoli

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat