Brexit vei Britannialta ulkomaisen työvoiman, mutta latvialaiset palaavat kotiin aivan muista syistä - Ulkomaat | HS.fi

Elias, Kaspars ja Ieva Niedra muuttivat viidentoista vuoden jälkeen Britanniasta takaisin Latviaan.

Kauan kaivatut

Brexit pahensi Britannian työvoimapulaa, kun ulkomaista työvoimaa ei enää ollut saatavilla entiseen tapaan. Latvialaisille syy palata kotimaahansa on kuitenkin jokin muu kuin Britannian EU-ero.


21.10. 2:00 | Päivitetty 21.10. 6:11

Liepāja ja Dubeņi, Kuurinmaa, Latvia.

Curry ja jalkapallo. Niitä Kaspars Niedralla on ikävä. Mistään muualta ei saa niin maukasta currya kuin Britanniasta.

Kaspars Niedra ja hänen vaimonsa Ieva Niedra kuuluvat niihin kymmeniintuhansiin latvialaisiin, jotka ovat muuttaneet Latviasta Britanniaan töiden perässä.

”Me lähdimme yhdessä vuonna 2004. Meidän oli tarkoitus olla ensin kuusi kuukautta, mutta se venähti 15 vuodeksi.”

Niedrat ovat sikäli poikkeuksellisia, että he palasivat takaisin. Ja juuri heidän kaltaisiaan ihmisiä Latvia on kaivannutkin.

Vuosien 2000 ja 2016 välillä Latvia menetti väestöstään lähes viidenneksen luonnollisen vähenemisen ja maastamuuton seurauksena, arvioivat latvialaiset tutkijat muuttoliikkeiden tutkimusverkosto Imiscoen julkaisussa vuodelta 2019.

Se on kauhea menetys maalle, jossa ei ole nykyään kuin 1,9 miljoonaa asukasta ja väestörakenne, joka vanhenee. Vielä neljä vuotta sitten Latvian pelättiin suorastaan tyhjenevän, mutta muuttovirta on tasaantunut.

Lue lisää: Latvian väkiluku on romahtanut EU-jäsenyyden aikana ja pudotus vain jatkuu –maaseudulla tehdään nyt kouluista vanhainkoteja

Silti latvialaisia kuolee edelleen enemmän kuin syntyy: vuonna 2019 latvialaisia syntyi noin 18 000 vähemmän kuin heitä kuoli. Vielä vuonna 2019 Latviaa vaivasi myös muuttotappio: Latviasta muutti runsaat 14 500 ihmistä. Latviaan muutti runsaat 11 000.

Kaikkein eniten latvialaisia on muuttanut Britanniaan.

Vuonna 2019 muutto Latviasta Britanniaan väheni 30 prosenttia edellisvuoteen 2018 verrattuna. Britanniaan muutti 2 900 latvialaista. Vuonna 2018 Britanniaan lähtijöitä oli 4 200.

Kun Britannian EU-eron siirtymäaika päättyi tämän vuoden alussa, työvoiman saanti saarivaltiossa vaikeutui. Keväällä Britanniassa arvioitiin, että brexitin ja koronapandemian takia jopa miljoona EU-kansalaista lähti. Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi kesällä, ettei lähtijöitä ollut niin paljon kuin aiemmin arvioitiin. Mutta kuluvana syksynä Britanniaa jo vaivannut työvoimapula.

Britannian tilastokeskus ONS kertoo, että vapaita työpaikkoja oli heinä–syyskuussa 318 000 työpaikkaa enemmän kuin juuri pandemiaa edeltävänä aikana tammi–maaliskuussa 2020.

Kaspars Niedra ja hänen perheensä asuvat vuokralla, kunnes oman uuden kodin remontti valmistuu. Vuokrataso nousee, sillä ulkomaiset investoinnit tuovat Liepājaan teollisuutta, joka puolestaan tarvitsee työvoimaa.

Niedrat palasivat Latviaan kesällä 2019, mukanaan Britanniassa syntynyt poikansa Elias. Perhe osti säästöillään talon, jota remontoidaan parhaillaan.

”Suurin syy palata oli poikamme. Jos olisimme jääneet, hänestä olisi kasvanut englantilainen. Latvian kannalta hän olisi ollut jo seuraavaa menetettyä sukupolvea”, Kaspars Niedra sanoo talonsa pihalla Länsi-Latvian Liepājassa.

Liepājassa siirtolaisuudella on pitkät perinteet. 1900-luvun alussa Venäjän tsaarinvallan aikaan Liepājasta kulki laivayhteys New Yorkiin. Toisen maailmansodan aikaan Liepājasta paettiin laivalla muun muassa Ruotsiin. 2000-luvulla sieltä on lähdetty työn perässä – mutta sinne myös tullaan takaisin.

Niedroilla oli molempien mielestä asiat Britanniassa hyvin, Ieva työskenteli pianonsoiton opettajana ja Kaspars myyntiedustajana. Mutta jokin kalvoi. Kaspars Niedra puhuu suoraan koti-ikävästä.

”Olen ihmeissäni, miten paljon enemmän minulla on energiaa nyt Latviassa. Britanniassa eletty elämä oli sellaista yhdeksästä viiteen -elämää vaikka mielestäni olin aika integroitunut. Kävin paikallisten ystävien kanssa pelaamassa jalkapalloa. Mutta silti, Latvia on minun kotini.”

Liepāja on Kaspars Niedran syntymäkaupunki. Hän on käynyt Liepājan kaupungin pyynnöstä markkinointimatkalla Lontoossa puhumassa paluustaan maanmiehilleen ja -naisilleen, jotka yhä asuvat Britanniassa.

”Meillä kävi kesällä kylässä latvialaisia kavereita Britanniasta. Kaverini sanoi, ettei voi palata, koska Latviassa asiat ovat huonosti. Olin suuttua: mistä hän sitä voi tietää, jos ei ole kokeillut? Silkkaa ennakkoluuloisuutta.”

Johtuiko Niedran perheen paluu brexitistä? Ei oikeastaan. Mutta kyllä se Kaspars Niedran mukaan vaikutti. Kesän 2016 kansanäänestys EU-erosta muutti ilmapiiriä, ja Kasparsia inhotti seurata, miten ihmiset jakaantuivat.

”Nyt britit tuntevat brexitin seuraukset. Mutta jääräpäisiä he ovat. He eivät tule ikinä myöntämään, että olisivat olleet väärässä.”

Dubeņi on paikallisten mukaan tyhjentynyt, kun latvialaisia on muuttanut ulkomaille.

Grobiņan kunnassa parinkymmenen kilometrin päässä Liepājasta asuu vajaat 2 300 ihmistä. Kunnan keskus on Dubeņi. Keskuksesta puhuminen tuntuu liioittelulta, sillä se koostuu muutamasta kerrostalosta, joista ainakin yksi on asumaton ja toinenkin vaikuttaa puolityhjältä. Junaseisake lakkautettiin 1990-luvulla.

On pieni kauppa, kirjasto ja päiväkoti nimeltä Ūdelīte eli minkki.

Päiväkodin nimi on kohtalon ivaa. Dubeņia elätti jo Neuvostoliiton vuosina turkistila, jossa kasvatettiin paikallisten mukaan ensin kettuja ja myöhemmin minkkejä. Viimeisimmät tiedot turkisyhtiöstä ovat parin vuoden takaa: tuolloin sitä haettiin maksukyvyttömäksi.

”Ihmisiä on vähemmän, koska he muuttavat ulkomaille”, kertoo Edvīn Urkauskis päiväkodin pihassa.

Hän on eläkkeellä rekkakuskin työstä mutta auttelee vaimoaan, joka työskentelee päiväkodin keittiössä. Keskuskeittiöstä viedään ruokaa muiden kylien päiväkoteihin. Eläke ei ole suuri, joten pienet lisätienestit ovat mukava juttu.

”Moni on lähtenyt, mutta on mielenkiintoista, että tänne haluaa muuttaa perheitä, joissa on pikkulapsia.”

Mihin he lähtivät?

”Britanniaan, Irlantiin ja Saksaan ainakin. Minun tyttäreni asuu Britanniassa. Hän on asunut siellä jo kymmenen vuotta eikä aio tulla takaisin.”

Edvīn Urkauskis on iloinen siitä, että Dubeņin kylään muuttaa lapsiperheitä. Hänen tyttärensä ei aio palata Britanniasta takaisin.

Urkauskisilla on kolme lasta ja kolme lapsenlasta. Kaikki lapsenlapset asuvat sentään Latviassa.

”Kaksi poikaani uskovat, että Latviassakin voi tehdä rahaa ja elää hyvää elämää. Tyttäreni lähti, koska halusi paremman elämän siellä.”

Urkauskis uskoo, että hotellin aamiaisvastaavana työskentelevä tytär on tyytyväinen. Tai ei hän ainakaan valita. Mutta kaikki eivät varmaankaan ole.

”Kun ihmisiä lähti enemmän, ajat olivat vaikeita. He lähtivät selviytyäkseen. Jokainen tapaus on omanlaisensa, mutta en usko että kaikki muualla asuvat ovat onnellisia. Latvia on kuitenkin heidän kotimaansa.”

Eläkeläiset Brigitta Dobele ja Rena Rusmane asuvat hiljenneessä Dubeņin kylässä. Dobele työskenteli turkistarhan sihteerinä, mutta työt loppuivat jo vuonna 1999.

Tässä on ollut Dubeņin turkistila. Dubeņi näkyy taustalla.

Vuonna 2012 latvialaisia asui Britanniassa Latvian yliopiston mukaan 120 000. Nykyään heitä on arviolta 100 000–105 000, sanoo Latvian yliopiston Diasporan ja muuttoliikkeen tutkimuskeskuksen verkostoon kuuluva sosiologi Martins Kaprāns. Hän on perehtynyt varsinkin Britannian ja Latvian väliseen muuttoliikkeeseen.

Tarkka mittaaminen on hankalaa, Kaprāns sanoo. On kausityötä ulkomailla tekeviä, ja varsinkin nuoret aikuiset voivat muuttaa vuodeksi, palata seuraavaksi vuodeksi ja muuttaa sen jälkeen ulkomaille taas.

”Britanniasta on lähtenyt vuoden 2016 brexit-kansanäänestyksen jälkeen arviolta joitakin tuhansia. Äänestyksen jälkeen Britanniassa asuvien latvialaisten kesken ilmeni huolta siitä, miten brexit vaikuttaa, mutta mitään perusteellista muutosta ei tapahtunut heti.”

Kaprāns selvitteli Britanniassa asuvan latvialaisyhteisön mielialoja vuoden 2020 lopulla. Tähän ajankohtaan vaikutti tietysti myös koronapandemia.

Verkkokyselyyn vastasi 1 500 Britanniassa asuvaa latvialaista. Heistä kymmenen prosenttia oli suunnitellut Britanniasta pois muuttamista.

”Näistä lähtemistä suunnittelevista puolet suunnitteli palaavansa Latviaan, ja toinen puolikas suunnitteli muuttoa johonkin kolmanteen maahan.”

Paluumuuttoa yrittää helpottaa myös Latvian valtio. Vuonna 2018 ympäristönsuojelu- ja aluekehitysministeriöön perustettiin pilottihanke, jossa Latvian neljälle maantieteelliselle alueelle nimettiin paluumuuttokoordinaattorit.

Liepāja sijaitsee Kurzemen eli Kuurinmaan alueella.

”Toukokuun 2018 ja kesäkuun 2021 välillä yhteensä 700 ihmistä on palannut tänne. Näistä 209 ihmistä on palannut ilman meidän apuamme”, kertoo Kuurinmaan paluumuuttokoordinaattori Agnes Berģe.

Koordinaattorien tehtävänä on madaltaa ulkolatvialaisten kynnystä muuttaa takaisin. He auttavat asunnon, työn ja esimerkiksi päivähoitopaikan etsimisessä. Jotkut tarvitsevat apua pankkilainaan, toiset neuvoja oleskelulupa-asioissa, jos mukana muuttava puoliso ei ole EU-kansalainen.

”Jokaisen tarpeet kuunnellaan erikseen. Sitten heille räätälöidään yksilöllinen suunnitelma.”

Berģen mukaan keskeinen palaajia yhdistävä tekijä on isänmaallisuus. Omassa työssään hän ei ole havainnut brexitin vaikuttaneen Britanniasta palanneiden tai palaavien suunnitelmiin.

”Kurzemen alueelle palaa erityisesti perheellisiä. Heitä mietityttää usein koulujärjestelmä, sillä lapset eivät välttämättä puhu latviaa kovinkaan hyvin. Mutta jokainen tapaus on yksilöllinen.”

Elga Kalēja ja Jānis Kalējs asuivat kymmenen vuotta Warringtonissa. He nauravat olevansa luonnonläheisiä, ”latvialaisia pakanoita”. Heidän brittiystävänsä eivät osanneet sienestää ennen kuin tutustuivat pariskuntaan.

Yksi koordinaattoreilta järjestelyapua saanut on Jānis Kalējs, joka asui vaimonsa Elga Kalējan kanssa Britanniassa vuodesta 2008 vuoteen 2018.

”Ystäväni tiesivät koordinaattoreista ja neuvoivat soittamaan heille. Sain heiltä neuvoja”, sanoo Jānis Kalējs.

Kalējs ei välitä kertoa tarkemmin, millaisista neuvoista oli kyse. Mutta ainakin se tiedetään, että Latviassa työllistyminen ei ollut miehelle aivan helppoa. Neuvostoliiton aikoina huippusuositun rockyhtye Credon ääniteknikkona yli 20 vuotta työskennellyt Kalējs oli tehnyt Britanniassa tehdastöitä.

Elga Kalēja puolestaan työskenteli vaateketju Marks & Spencerin laadunvalvonnassa.

”Lähetin täällä Liepājassa hakemuksia kymmeneen yhtiöön ja sain vastaukseksi pelkkää eitä. Yksi firmoista palasi kuitenkin parin kuukauden päästä asiaan ja tarjosi työtä. Nyt leikkaan metsäkoneisiin käytettäviä osia eli käyttelen giljotiinia”, Kalējs nauraa.

Pariskunta lähti Latviasta finanssikriisin takia. Vuonna 2008 Jānis menetti päivätyönsä ja Elgan palkkaa leikattiin.

Tarkoitus oli nimenomaan olla kymmenen vuotta ja palata sitten takaisin. Matkustusrajoitusten takia reissu kesti lopulta kymmenen vuotta ja kaksi kuukautta, pariskunta kertoo.

”Brexitistä meidän paluumme ei johtunut. Emme kohdanneet rasismia, vaan britit kohtelivat meitä hyvin. Me vain olimme tulossa takaisin joka tapauksessa.”

Jānis Kalējs ja Elga Kalēja kotitalonsa edessä Liepājassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat