Porvoolainen perheyritys sai avunpyynnön Saudi-Arabiasta, ja nyt sen tehtävä on estää ekokatastrofi Punaisellamerellä - Ulkomaat | HS.fi

Toimitusjohtaja Mika Pirneskoski ja Lamorin perustuote, pieni harjakeräin.

Punaisenmeren pelastajat

Öljyntorjuntayhtiö Lamor sai Lähi-idästä kaksi isoa urakkaa, jotka siivittävät suomalaisen perheyrityksen kasvua.


26.10. 2:00 | Päivitetty 26.10. 6:08

Pieni ei ole kaunista, kun Saudi-Arabian kuningashuone ryhtyy sijoituspuuhiin kruununprinssi Mohammad bin Salmanin johdolla. Riadissa on jo jonkin aikaa etsitty korvaavia elinkeinoja öljyn pumppaamisen tilalle, sillä fossiilisia polttoaineita pidetään auringonlaskun alana.

Saudi-Arabian hallitus ilmoitti syyskuun lopussa investoivansa Punaisenmeren rannalla sijaitsevan Asirin maakunnan turistipyydyksiin kaikkiaan 13 miljardia dollaria.

Tuhansien hotellihuoneiden lisäksi niemimaan lounaiskolkkaan rakennetaan terveyskeskukset ja kulkuyhteydet. Vuoteen 2030 mennessä Asirin rannikolla makailisi suunnitelman mukaan kymmenen miljoonaa turistia vuosittain, kertoo uutistoimisto Reuters.

Saudi-Arabian julkinen sijoitusrahasto kertoi jo helmikuussa aikeista rakentaa hotelleja ja huvipuistoja alueelle kolmen miljardin dollarin edestä.

”He aikovat rakentaa sinne seuraavan Dubain”, porvoolaisen öljyntorjuntayhtiön Lamorin toimitusjohtaja Mika Pirneskoski vertaa.

Mika Pirneskoski uskoo, että ympäristön arvo ymmärretään Lähi-idässä uudella tavalla.

Lamorille tuli lisää töitä maaliskuussa, kun yhtiö allekirjoitti Saudi-Arabian ympäristövalvontaviranomaisen NCEC:n kanssa kolmivuotisen sopimuksen öljyntorjuntavalmiuden rakentamisesta Punaisenmeren rannikolle. Öljyntorjunta-aluksia, harjakeräimiä, öljypuomeja ja muuta tarpeellista ryhdyttiin rahtaamaan Saudi-Arabiaan viime kesänä.

Pirneskosken mukaan tilaus on vuositasolla kymmenien miljoonien eurojen arvoinen, vaikka tarkkoja lukuja perheyritys ei paljasta. Lamor on oman määritelmänsä mukaan ratkaisutoimittaja, joka laatii uhkakuvien mukaiset suunnitelmat ja kouluttaa työntekijät öljyvahinkojen torjuntaan. Laitteistoa tehdään muun muassa Suomessa, Kiinassa, Espanjassa ja Britanniassa.

Asentaja Henry Finnbäck viimeistelee öljynkeräyspumppua Lamorin logistiikkakeskuksessa Porvoon Ölstenissä.

Liikevaihdoltaan yritys ei ole jättiläinen. Viime vuonna vaihtoa kertyi 46 miljoonaa euroa. Maailman öljyntorjuntaliiketoiminnassa Lamor on kuitenkin merkittävä tekijä, toimintaa on yli sadassa maassa. Saudi-Arabian toimitukset nostavat yhtiön liikevaihdon uusiin lukemiin.

”Toivomme pitkäaikaista kumppanuutta, jotta pääsemme rakentamaan aidon torjuntavahvuuden useamman vuoden aikana”, Pirneskoski sanoo.

Mika Pirneskoski ja Johan Kaurila esittelevät öljypuomia ja varustekonttia, joka on lähdössä Porvoosta Punaisellemerelle.

Unelmat Punaisenmeren ainutlaatuisen rannikon valtavasta turistirysästä ovat panneet saudit miettimään, mikä kaikki voisi mennä pieleen. Suuri öljyonnettomuus ei ole kovin kaukaa haettu kauhukuva. Melkoinen osa maailman raakaöljystä ja öljytuotteista purjehtii rannikon editse kohti pohjoista ja Suezin kanavaa.

Varsinainen kauhukuva kelluu kuitenkin Jemenin-puoleisella vesialueella, vajaan viiden merimailin päässä sotaa käyvän Jemenin Punaisenmeren rannikon pohjoislaidasta. Ruosteinen entinen jättitankkeri ja nykyinen varastoalus Safer uhkaa hajota ja laskea 1,1 miljoonan barrelin raakaöljylastinsa mereen.

Lue lisää: Uhkana Punaisenmeren saastuminen ja nälänhätä – Valtavassa öljylastissa oleva FSO Safer -alus on ruostunut Jemenin edustalla vuosia, ja se saattaa revetä koska tahansa

Merivirrat kuljettaisivat mereen valuneen öljyn nopeasti rannikolle, selviää kymmenen yhdysvaltalaisen tutkijan tässä kuussa Nature Suistanability -tiedelehdessä julkaisemasta artikkelista.

Onnettomuus panisi saudien turistipyydyssuunnitelman jäihin ja saastuttaisi samalla Saudi-Arabian suuret makean veden laitokset rannikolla. Samoin kävisi Eritrean makean veden altaille meren länsirannalla, ja yhteensä kaksi miljoonaa ihmistä jäisi vaille juomavettä.

”Saudit eivät edes puhu nimellä koko aiheesta”, Pirneskoski sanoo.

Japanissa vuonna 1976 valmistunut jättitankkeri Safer ankkuroitiin jemeniläisen Hodeidan satamakaupungin luoteispuolelle jo vuonna 1987, jolloin Jemenin hallitus osti sen kelluvaksi vientivarastoksi Maribin öljykenttien raakaöljylle. Vuonna 2015 syttyneessä Jemenin sodassa alus jäi huthikapinallisten haltuun, ja sen huolto loppui.

Varastotankkeri Safer kelluu Jemenin rannikolla viiden merimailin päässä Ras Issan satamasta. Merialue aluksen ympärillä on miinoitettu.

Todella vaaralliseksi Safer muuttui vuonna 2017, kun sen höyryturbiineja pyörittävä polttoöljy loppui ja koneet sammuivat. Säiliölaivan koneen savukaasuja käytetään inertiakaasuina, eli niitä ajetaan öljytankkeihin estämään haihtumiskaasujen räjähtämistä. Alusta aiemmin isännöineen jemeniläisen Sepoc-yhtiön entinen johtaja Ahmed Kulaib kuvasi Saferia The New Yorker -lehdelle lokakuun alussa ”pommiksi”.

Useimmat The New Yorkerin haastattelemat asiantuntijat pitävät kuitenkin todennäköisimpänä vaihtoehtona, että Safer yksinkertaisesti uppoaa. Sen jälkeen se joko hajoaa paikallaan tai sen ankkuroinnit pettävät ja alus murskautuu rantakiviin.

Varastopäällikkö Johan Kaurila esittelee Lamorin kivipesuria Porvoossa.

Safer vetelee viimeisiään, merivettä ottava jäähdytysputki hajosi jo viime vuoden toukokuussa. Konehuone saatiin tyhjäksi merivedestä ja vaurio hätäpaikattua, mutta reikä tihkuu koko ajan.

”Suola ja auringonvalo eivät tee hyvää muille kuin hiuksille”, Pirneskoski sanoo.

Ratkaisun avaimet ovat huthien käsissä, mutta nämä eivät ole päästäneet alukseen edes YK:n tutkijaryhmää. The New Yorkerin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan huthit unelmoivat ottavansa Saferin takaisin vanhaan käyttöön ja pumppaavansa Maribin kenttien öljyä tähän kelluvaan ”vientiterminaaliin” uudelleen.

Taisteluja Maribin hallinnasta käydään koko ajan. Al Jazeeran mukaan Iranin tukemat huthit ovat niskan päällä, saudien tukemat hallituksen joukot taas alakynnessä.

Samaan aikaan sauditilauksen kanssa Lamor on onnistunut saamaan merkittävän siivun toisesta Lähi-idän suururakasta. Kyse on Kuwaitista ja maailmanhistorian suurimmaksi luokitellusta ihmisen aiheuttamasta öljyonnettomuudesta. Vuonna 1991 tapahtunut ympäristötuho ei ollut onnettomuus vaan Irakin johtajan Saddam Husseinin kylmäverinen sotatoimi.

Husseinin Irak jäi nopeasti alakynteen Persianlahden sodassa vuonna 1991, kun Yhdysvaltain johtama liittouma kävi sen kimppuun Irakin hyökättyä Kuwaitin puolelle. Syntyi ainutlaatuinen tilanne, jossa Hussein taisteli käytännössä yksinään koko muuta maailmaa vastaan.

Irakilaisjoukot laskivat ensin Kuwaitin säiliöistä ja satamien laivoista arviolta neljä miljoonaa barrelia öljyä mereen estääkseen liittouman joukkojen maihinnousun. Vetäytymisvaiheessa irakilaiset sytyttivät tuleen 600–700 Kuwaitin kenttien öljylähdettä. Savujen pelättiin aiheuttavan niin kutsutun ydintalven, jolta kuitenkin vältyttiin.

Satoja neliökilometrejä hiekkaista maata joka tapauksessa saastui öljyjärvien täyttäessä maiseman. Kuwaitin valtiollinen öljy-yhtiö jakoi mantereen siivousurakat 114 neliökilometrin puhdistamiseksi viime toukokuun lopulla, kertoo uutissivusto Trade Arabia.

Ajallisesti kolmeen osaan jaetun urakan yhteisarvo on 3,3 miljardia dollaria. Ensimmäisen, nyt käynnistetyn vaiheen arvo on 1,1 miljardia dollaria. Rahat tulevat YK:n kassasta, sillä maailmanjärjestö takavarikoi Irakin varoja tämän verran Persianlahden sodan jälkeen siivoustöitä varten.

Lamor valittiin puhdistushommiin kahdella alueella viidestä yhdessä paikallisen Khaled Ali Al Kharafi and Brothers -yhtiön kanssa. Kahden osaurakan yhteisarvo on yli 380 miljoonaa dollaria.

”30 vuoden jälkeen päästään töihin”, Pirneskoski toteaa. ”Entinen sota-alue asettaa haasteita, siellä on miinoja ja räjähtämättömiä ammuksia. On aloitettava miinanetsinnällä ja -raivauksella. Sitten on edessä kolmisen vuotta itse kunnostustöitä. Kolmessa vuosikymmenessä kevyet jakeet haihtuvat, joten kunnostus ei ole helppoa.”

Öljypuomit odottavat Porvoossa laivausta Ecuadoriin.

Idänkauppaa tehneen Larsenin perheen telakkayhtiö otti vuonna 1982 nimekseen Lamor ja ryhtyi panostamaan öljyntorjuntaan Itämerellä.

”Itämerellä ei ollut 1980-luvulla torjuntavalmiuksia, vaikka onnettomuuksia tapahtui eikä itänaapuri ollut kovin vakaa”, Pirneskoski sanoo. ”Tilanne oli vähän kuten vaikka Punaisellamerellä nyt. Nyt on 35–40 vuotta työtä tehty ja Itämeren tilanne on kohtalaisen hyvä, isot riskit alkavat olla muualla.”

”Aina kun tulee talouden lama, niin ensimmäisenä leikataan ympäristöön liittyvistä sijoituksista. Nykyisenä pandemia-aikana ei kuitenkaan ole vastaavaa nähty. Kestävän kehityksen sijoitukset satavat suoraan meidän laariin ja samalla ympäristön laariin. Eväät tässä olisi ollut huonompaankin, mutta viime vuosi oli jo melko hyvä.”

Lähi-idän urakoiden herättämään kysymykseen Lamorin mahdollisesta listautumisesta Pirneskoski ei ota kantaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat