Berliinin kouluihin halutaan mallia Suomesta ja Ruotsista: Oppilaiden pitäisi saada sinutella opettajaa - Ulkomaat | HS.fi

Berliinin kouluihin halutaan mallia Suomesta ja Ruotsista: Oppilaiden pitäisi saada sinutella opettajaa

Berliinin demarinuoret uskovat, että oppimistulokset paranisivat, jos opettajan pakollisesta teitittelystä luovuttaisiin, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.

Koulun ensiluokkalaisia poistumassa tunnilta Saksan Bardowickissa elokuussa 2018.

16.10. 2:00 | Päivitetty 16.10. 8:47

Berliini

Oppilaiden pitäisi saada sinutella opettajaa koulussa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, ehdottaa sosiaalidemokraattien Berliinin-nuorisojärjestö. Se johtaisi järjestön mukaan parempiin oppimistuloksiin.

Demarinuorten ehdotuksessa viitataan Pohjoismaiden menestykseen Pisa-tutkimuksissa. Saksassa tulokset eivät ole yhtä hyviä, ja yhtenä syynä voi olla pakollinen opettajan teitittely, järjestö uskoo.

Saksassa teitittely opitaan juuri koulussa. Opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa puhutellaan vain rouva- tai herra-etuliitteellä ja sukunimellä.

Kysyin koulua käyvältä lapseltani, tietääkö hän opettajansa etunimeä. Kyllä tietää, koska hän oli sattumalta kuullut sen opettajien välisissä keskusteluissa.

Teitittelyä pidetään Saksassa kunnioituksen merkkinä, ja sinuttelu voi olla töykeää. Mainokset kyllä sinuttelevat, ja yhtenä sinuttelun airuena Saksassa pidetään Ikeaa. Sinuttelu on rennon pohjoismaista.

Saksassa kysymys teitittelystä ei ole pelkkä makuasia, sillä joissakin tilanteissa siitä lipsuminen on karkea virhe. Poliisiviranomaisen sinuttelu voi johtaa kunnianloukkaustuomioon ja satojen eurojen sakkoihin.

Sinutteluun kyllä törmää myös vieraiden ihmisten kesken. Omassa asuintalossani ensimmäinen naapurikontakti sanoi heti muuton jälkeen: tässä talossa muuten sinutellaan kaikkia.

Mikä helpotus. Ja miten oudolta tuntui, kun siitä huolimatta naapurin kohtelias pikkupoika kerran vahingossa rouvitteli ja teititteli minua kehuessaan silmälasejani.

Sinuttelusta kertonut naapuri on itseäni vanhempi. Sinutteluprotokollan mukaan hänen kuuluukin olla se, joka halutessaan ehdottaa sinuttelua. Jos olisin saksalaisessa työpaikassa töissä, sinuttelun ehdottaminen kuuluisi pomolleni tai vanhemmalle kollegalleni.

Tämä käyttäytymistapa on syvällä kulttuurissa, ja monien saksalaisten mielestä se on tärkeä ja hyvä. Ulkomaalaisena ei auta kuin sopeutua.

Tarve panostaa kouluihin on Saksassa nyt kova ja laajasti tunnustettu. Demarit on Berliinin suurin puolue, ja nuorisojärjestöä kyllä kuunnellaan. Kuitenkaan sinuttelu ei välttämättä ole se tärkein uudistus.

Koronaviruspandemia herätti saksalaiset digitalisaation edistämisen pakkoon. Etäkoulu oli monin paikoin fiasko: koululaiset saattoivat olla postissa viikkoja viipyneiden paperinivaskojen varassa.

Parhaillaan Saksan uuden hallituksen muodostamisesta neuvottelevat puolueet, eli demarit, vihreät ja liberaalit, ovat luvanneet kipeästi kaivattuja parannuksia kouluihin.

Koulutuksen tasoerot ovat huimia alueiden välillä ja niiden sisälläkin. Koulutuksen laatua olisi pakko nostaa, jotta Saksa menestyy.

Berliinissä on kova pula opettajista, jopa satoja puuttuu.

Oman lapseni koulusta yksi luokanopettaja jäi alkusyksystä kokonaan pois töistä. Seurauksena hänen opettamansa luokan oppilaat jaettiin rinnakkaisluokille, koska uutta opettajaa ei ole saatavilla.

Koulurakennusten kunto ja varustus eivät aina vastaa läheskään sitä tasoa, johon Suomessa on totuttu. Tällä viikolla lapseni koulussa yksi opettajista alkoi kirkua kesken ruokailun, koska ruokalan lattialla vilisti hiiri.

Toettuaan šokista opettaja pyydysti hiiren jugurttikipolla ja kantoi sen ulos. Lapsilla oli tietenkin hauskaa, kun Rouva Opettajalta meni hetkeksi pasmat sekaisin.

Kirjoittaja on HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat