Suomi on valittu Pohjoismaiden ehdokkaana YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024, kertoo ulkoministeriö.
Suomi sai 180 ääntä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa torstaina pidetyssä vaalissa. Suomi valittiin neuvoston jäseneksi länsimaiden ja muiden maiden ryhmässä yhdessä Luxemburgin ja Yhdysvaltojen kanssa.
Suomen kampanjateemoja olivat naisten ja tyttöjen oikeudet, uudet teknologiat ja digitalisaatio, ilmastonmuutos sekä koulutus ihmisoikeutena.
Virkaa tekevä ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmasta kertoo, että niin sanottu naming and shaming eli ihmisoikeuksien loukkaajan nimeäminen julkisesti on neuvoston tärkein työkalu.
”Neuvoston vahvin ase on, että todetaan ihmisoikeusloukkaajaksi. Ei mikään maa halua joutua tällaisen julkisen arvostelun kohteeksi”, Creutz sanoo.
Vuonna 2006 perustettu YK:n ihmisoikeusneuvosto on YK:n tärkein ihmisoikeuksia käsittelevä elin mutta mikään kultapossukerho 47 jäsenmaan neuvosto se ei ole.
Yhdysvallat erosi neuvostosta presidentti Donald Trumpin kaudella 2018 mutta nyt se valittiin jäseneksi uudelleen. Nykyisiin jäseniin kuuluvat muun muassa Somalia, Sudan ja Venezuela, jotka ovat niittäneet mainetta lähinnä ihmisoikeuksien puutteella.
”Useat maaryhmät harrastavat rotaatiota, jossa jokainen maa pääsee vuorollaan neuvoston jäseneksi”, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa perjantaina.. ”Näin myös sellaiset maat, joiden oma ihmisoikeustilanne on huono, voivat tulla neuvoston jäseniksi.”
Läntisessä maaryhmässä kierrätystä ei hänen mukaansa tehdä ja Suomi kilpaili aluksi paikasta Italian kanssa.
”Mutta olisiko hyvä vaihtoehto, jos neuvosto rajattaisiin vain hyvisten klubiksi?” Haavisto kysyi ulkoministeriön perjantaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa. ”En ole ihan varma, että sellainen edistäisi ihmisoikeuksien leviämistä.”
Neuvoston työ perustuu enemmistöpäätöksiin ja se on Haaviston mukaan neuvoston voima. Neuvoston äskettäinen päätös ihmisoikeusvaltuutetun nimeämisestä Afganistaniin osoittavan, että neuvosto on toimintakykyinen.
”Sillä voi olla vaikutusta Talebanin ihmisoikeuspolitiikkaan”, Haavisto sanoi. Hänen mukaansa naisten ja tyttöjen oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo pysyvät Suomen ensisijaisena huolen aiheena ihmisoikeustyössä.
Ohjelmajohtaja Katja Creutz toivoo, että Suomi uskaltaisi ottaa johtajuutta.
”Esimerkiksi, että Suomi uskaltaisi lähteä vetämään lausuntoja, joissa kritisoidaan tiettyjä maita.”
YK:n ihmisoikeusneuvosto on asettanut riippumattomia asiantuntijoita tarkkailemaan esimerkiksi Syyrian, Myanmarin ja Afganistanin tilanteita. Neuvoston jäsenet valitaan maaryhmittäin kolmen vuoden kausille. Suomi oli ihmisoikeusneuvoston jäsen vuosina 2006–2007.