Baltian maista tuli Euroopan tartuntatilaston synkkä kärkikolmikko: Kuolemien määrä kasvaa, ja muu terveydenhuolto on vaikeuksissa - Ulkomaat | HS.fi

Baltian maista tuli Euroopan tartunta­tilaston synkkä kärki­kolmikko: Kuolemien määrä kasvaa, ja muu terveyden­huolto on vaikeuksissa

Liettuassa rokotuskattavuus ei poikkea paljoa Suomesta, mutta ilmaantuvuus sekä tartunnoissa että koronakuolemissa on silti Euroopan suurimpia.

Latvian pääkaupungissa Riiassa tarkastettiin koronavirusrokotteen saamisesta kertovaa todistusta 11. lokakuuta. Maahan julistettiin samana päivänä uusi hätätila tartuntatilanteen vuoksi.

19.10. 18:27

Baltian maissa koronavirustilanne on huonontunut viime viikkoina koko Euroopan heikoimmaksi.

”Virossa, Latviassa ja Liettuassa ilmaantuvuus on noussut yli tuhanteen tartuntaan sataatuhatta ihmistä kohden ja on ollut sitä yli kaksi viikkoa”, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

Viimeisen kahden viikon korkein ilmaantuvuusluku, noin 1 271 tartuntaa 100 000:ta ihmistä kohden, on Latviassa. Tartuntojen määrä on lähes kymmenkertainen Suomeen verrattuna.

Suomessa kahden viikon ilmaantuvuusluku on noin 141, Virossa 1 067 ja Liettuassa 1 147.

Baltian heikon tilanteen taustalla vaikuttaa muuta Eurooppaa pienempi rokotekattavuus.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan Virossa väestöstä täysin rokotettuja on 54,4 prosenttia koko väestöstä ja 64 prosenttia yli 18-vuotiaista. Latviassa vastaavat luvut ovat 45,9 ja 54,1 prosenttia.

ECDC:n laskema EU- ja ETA-maiden keskiarvo rokotuskattavuudelle on 63,1 prosenttia koko väestöstä ja 74,1 prosenttia yli 18-vuotiaista. Suomessa vastaavat luvut rokotekattavuudesta ovat 63,1 prosenttia koko väestöstä ja 74,1 aikuisväestöstä.

Viron pääministeri Kaja Kallas kertoi tiistaina Postimees-lehdessä, että Virossa aletaan rajoittaa rokottamattomia heidän oman turvallisuutensa takaamiseksi. Kallaksen mukaan ensi viikon maanantain jälkeen pelkällä negatiivisella korona­virus­testi­tuloksella ei pääse kaikkiin paikkoihin, joihin testitulos on ennen kelvannut.

Viron uudet rajoitukset ovat voimassa tammikuuhun asti. Kallaksen mukaan yli 94 prosenttia Virossa tehohoidossa olevista potilaista on rokottamattomia.

Liettuassa rokotekattavuus on muuta Baltiaa laajempi, ECDC:n mukaan 60 prosenttia koko väestöstä ja 70,6 prosenttia yli 18-vuotiaista.

Tartuntojen määrä on siis kasvanut, vaikka Liettuan rokotekattavuus on vain muutaman prosenttiyksikön Euroopan keskiarvoa heikompi ja maassa on ollut käytössä koronapassi jo toukokuun lopulta lähtien.

THL:n Kiviranta ei osaa arvioida tarkemmin juuri Liettuan huonon tilanteen taustasyitä. Hän epäilee kuitenkin, että kansalaiset ovat saattaneet noudattaa suosituksia heikosti.

”Euroopan laajuinen väsyminen koronarajoitustoimiin voi olla tässä nähtävissä”, Kiviranta sanoo.

Tähän viittaa myös liettualaisella Lrytas.lt-uutissivustolla julkaistu artikkeli. Siihen haastatellut asiantuntijat painottavat, että testauksen ja rokotusten ohella olennaista on se, miten hyvin ihmiset terveysturvallisuustoimia noudattavat.

Entä pitäisikö Baltian maihin matkustaa lainkaan? THL ei anna erikseen suosituksia asiasta vaan painottaa täyden rokotussuojan hankintaa ennen mahdollista matkaa.

Kiviranta kehottaa myös huomioimaan tartuntatilanteen sekä tutustumaan maissa voimassa oleviin rajoituksiin. Hän muistuttaa terveysturvatoimien tärkeydestä palatessa Suomeen.

”Jos on ollut ruuhkaisissa paikoissa tai tilaisuuksissa, joissa ei ole pystynyt välttämään väkijoukkoja, pitäisi toteuttaa tartuntalain 16. pykälän terveysturvatoimia, eli rokottamattoman tai vajaan rokotesuojan omaavan pitää testauttaa itsensä maahan saapuessa ja uudelleen 3–5 päivän kuluttua.”

Heikentynyt koronavirustilanne koettelee Baltiassa terveydenhuollon kantokykyä.

Latviassa yleisradioyhtiö LSM uutisoi maanantaina, että sairaalapaikoista on käytössä yli 80 prosenttia ja ensihoitoa voidaan joutua pian rajoittamaan. Sairaaloissa on maan ensihoitopalveluiden johtajan Liene Cipulen mukaan nyt yli tuhat koronaviruspotilasta.

Liettuan yleisradioyhtiö LRT taas uutisoi viime perjantaina, että kaksi sairaalaa pääkaupungissa Vilnassa joutui lopettamaan kiireettömän hoidon potilaiden vastaanottamisen. LRT:n mukaan kaikissa Liettuan sairaaloissa oli 18. lokakuuta hoidettavana 1 699 koronaviruspotilasta.

Virossa yleisradioyhtiö ERR raportoi niin ikään uusien koronapotilaiden vievän tilaa sairaaloissa. Maassa oli 18. lokakuuta yhteensä 408 sairaalapotilasta, joilla on todettu koronavirustartunta.

THL:n Kiviranta toteaa, että mahdollisissa matkasuunnitelmissa myös tämä pitää huomioida.

”Jos tarvitsee terveydenhuoltoa jonkin muun asian kuin koronataudin takia, se voi olla haasteellista.”

Tallinnalaisen hotellin vastaanoton kylteissä pyydettiin osoittamaan negatiivinen koronatodistus 5. lokakuuta.

Latviaan julistettiin 11. lokakuuta hätätila koronatilanteen vuoksi. Päivittäisten tartuntojen ennätys, 2 799 tartuntaa, todettiin 16. lokakuuta. Maassa aiotaan aloittaa yli kolme viikkoa kestävä koronasulku torstaina.

Virossa koronaviruksen leviämisen todettiin nousseen maan oman riskiasteikon korkeimmalle tasolle torstaina 14. elokuuta maan yleisradio ERR:n mukaan.

Koronavirukseen liittyvien kuolemien määrä 100 000:ta asukasta kohden on myös Baltian maissa muuta Eurooppaa suurempi. Latviassa raportoitiin maanantaina seitsemän uutta koronakuolemaa. Reilussa kahdessa kuukaudessa koronakuolemien ilmaantuvuus on kasvanut 8. elokuuta merkitystä 0,5:n lukemasta 16. lokakuuta kirjattuun 8:aan.

Liettuassa kuoli maanantaina 14 koronaviruspotilasta ja ilmaantuvuus on kasvanut 7. elokuuta mitatusta 0,5:stä 16. lokakuuta laskettuun 13,4 kuolemaan 100 000 asukasta kohden.

Virossa koronakuolemien ilmaantuvuus ei ole noussut yhtä suureksi. Maassa varmistettiin maanantaina 18. lokakuuta kolme koronaviruspotilaan kuolemaa ja kuolemien ilmaantuvuus on 4,4 kuolemaa 100 000 asukasta kohden.

Kiviranta ei usko, että Suomen epidemiatilanne äityisi yhtä pahaksi kuin Baltiassa.

”Näen epätodennäköisenä tilanteen eskaloitumisen noin pahaksi.”

THL:n tutkimusprofessori toteaa kuitenkin toivovansa, että käsienpesun, suurten väkijoukkojen välttelemisen ja maskien kaltaisia varotoimia jaksetaan noudattaa vielä kotimaassakin eikä hengitystieoireisena lähdetä liikkeelle vaan podetaan tauti kotona.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat