Afganistanin terveysjärjestelmä on romahtamassa, kertovat HS:n haastattelemat paikalliset kätilöt – ”Sairaaloiden tilanne on katastrofaalinen” - Ulkomaat | HS.fi

Äiti vastasyntyneen lapsensa kanssa Khostin synnytys­sairaalassa vuonna 2016.

Kätilön pahin pelko

Afganistanin terveysjärjestelmä on romahtamispisteessä, ja suuri osa maasta kärsii nälänhädästä. Jos talvi saapuu ennen apua, ovat seuraukset tuhoisat etenkin maan äideille ja lapsille.


24.10. 2:00 | Päivitetty 24.10. 12:47

Kun Raihana aloittaa työpäivän, hänen suurin pelkonsa on, että joku äideistä tai lapsista kuolee. 22-vuotias Raihana on kätilö Punaisen Puolikuun liikkuvassa tiimissä Heratissa Länsi-Afganistanissa.

Hän avustaa naisia kotisynnytyksissä. Työolosuhteet ovat vaikeat. Kodeissa kätilöllä ei ole käytössään samoja välineitä kuin sairaalassa, eikä monesti edes sähköä tai juoksevaa vettä.

Alue, jolla Raihana kiertää, on köyhää, ja talven tullen tilanne pahenee. Viime kuukausina peruselin­tarvikkeiden hinnat ovat nousseet Afganistanissa, ja nälänhädästä kärsii jo 27 maan 34 maakunnasta.

”Nyt suurin ongelma on, että äidit ovat erittäin heikossa kunnossa ja entistä suuremmalla osalla on anemia. Mutta yritän parhaani mukaan ennakoida, tuleeko synnytyksestä vaikea, jolloin kirjoitan lähetteen.”

Lähetteelläkään hoitoon pääsy ei ole itsestäänselvyys. Yksityiset sairaalat eivät enää hyväksy Punaisen Puolikuun lähetteitä. Julkiset sairaalat ottavat synnyttäjän vastaan, jos tilaa on.

Ja yhä harvemmin on.

Julkisissa sairaaloissa on pulaa lääkkeistä. Henkilöstöä on yhä jonkun verran, vaikka palkkaa heille ei työstään makseta.

”Sairaaloiden tilanne on katastrofaalinen!” Raihana tiivistää tilanteen. Tässä jutussa Raihanasta puhutaan etunimellä turvallisuus­syistä.

Afganistanin julkinen sektori rakentui viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ulkomailta tulevien lahjoitusten varaan. Tänä aikana terveyden­huollon ammattilaisten määrä kasvoi ja äitiys- ja lapsikuolleisuus laskivat.

Länsimaissa tuloksiin oltiin tyytyväisiä: Maailmanpankki julisti, että Afganistanin terveys­järjestelmän kehitys oli vuosina 2002–2017 ”vaikuttavaa”.

Nyt sama terveysjärjestelmä on romahtamis­pisteessä. Maailmanpankki on jäädyttänyt Afganistanin varat ja kansainväliset lahjoitukset maahan on keskeytetty. Afganistanin noin yhdeksän miljardin dollarin (7,7 miljardia euroa) omaisuus on jumissa Yhdysvalloissa.

Vararikon vuoksi terveysjärjestelmä on pulassa. Syyskuussa WHO arvioi, että alle viidennes terveyden­huollon yksiköistä jatkoi toimintaansa. Nyt yli 25 000 terveysalan ammattilaista on vailla työtä – tai vähintään vailla palkkaa.

Palkanmaksuongelmat alkoivat jo ennen Talebanin valtaan­nousua. Syksyn aikana terveyden­huollon ammattilaiset ovat osoittaneet mieltään jopa yli vuoden myöhässä olevien palkkojen vuoksi.

Moni jatkaa silti työntekoa. Raihanan mukaan ihmiset eivät uskalla lakkoilla, sillä Taleban on määrännyt aiemmin lakkoilleet työntekijät palaamaan töihin.

Raihana jatkaa itsekin kätilönä, vaikkei ole saanut palkkaa seitsemään kuukauteen.

”Olen köyhästä perheestä, ja unelmani on ollut opiskella lääkäriksi ja palvella ihmisiä. Olen kerännyt rahaa, jotta pääsisin opiskelemaan, mutta valitettavasti tämä kamala asia tapahtui.”

Tutkintoon varatut säästöt ovat kuluneet perheen elättämiseen, sillä Raihanan isä on sairas, eikä voi työskennellä.

”Tuon leivän perheeseemme.”

Haave lääkärin ammatista elää yhä, vaikka unelman saavuttaminen on vaikeutunut. Ensin kahden kuukauden päästä ultraääni­tutkijaksi valmistuva Raihana aikoo kuitenkin perustaa oman ultraääni­klinikan.

”Nykyinen tilanne pakottaa minun kaltaiseni ihmiset tekemään töitä myös öisin ja avaamaan oman vastaanoton, jossa voi kerätä rahaa maksu­kykyisiltä asiakkailta.”

Khostin synnytyssairaalan sairaanhoitaja yrittää pelastaa vastasyntynyttä vaikean synnytyksen jälkeen.

Raihana on tiiminsä ainut nainen. Kun hän vierailee synnyttäjien kodeissa, ottaa hän aina mukaansa yhden järjestön miehistä. Mies odottaa ulko-ovella, kun Raihana auttaa uuden lapsen maailmaan.

”Tilanne on sellainen, että minä en luota yhteenkään mieheen. Mutta välillä tunnen olevani perheen luona turvassa ja lähetän minua saattaneen kollegan takaisin klinikan avuksi.”

Talebanin valtaannousu ei ole Raihanan mukaan vaikuttanut merkittävästi hänen työhönsä kätilönä. Naisille on tullut käsky käyttää hijabia, mutta terveysalan ammattilaisia ei ole pyydetty lopettamaan työntekoa.

Itse asiassa kätilöiden työskentely ei keskeytynyt Heratissa edes kesken kiivaimpien taistelujen. Sodan vaikeimmassa vaiheessa Raihanan toimipiste joutui siirtymään sisemmälle kaupunkiin, sillä se jäi silloisen kansan­armeijan ja Talebanin taistelijoiden joukkojen väliin.

”Se oli todella pelottavaa. Huomasimme Talebanin taistelijoiden saapuvan moottoripyörillä toimipisteemme lähelle lippunsa kanssa. Pian alkoi kova taistelu.”

Kätilöiden työ on jatkunut Afganistanin ongelmista huolimatta kellon ympäri myös maan toisella laidalla Khostin maakunnassa. Idässä, lähellä Pakistanin rajaa, sijaitsee Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön synnytys­sairaala, joka on yksi Afganistanin vilkkaimmista. Päivittäin sairaalassa syntyy enemmän lapsia kuin kaikissa neljässä Husin synnytys­sairaalassa yhteensä.

Tavallisesti Khostin sairaala hoitaa riskisynnytyksiä, mutta nyt ovet on avattu kaikille synnyttäjille. Elokuun puolivälin jälkeen sairaalassa on syntynyt joinain päivinä jopa 70 lasta, kun tavallisesti luku on keskimäärin 55.

“Suurin ongelmamme on, että muut terveyskeskukset ovat sulkeneet ovensa tai ne eivät toimi kunnolla. Siksi olemme alkaneet hoitaa myös tavallisia synnytyksiä. Meillä on nyt vähemmän aikaa potilaille, jotka tarvitsevat erityistä hoitoa, sillä olemme kiireisiä muiden potilaiden kanssa”, sanoo paikallinen kätilö. Hän esiintyy jutussa nimettömänä turvallisuussyistä.

Itsekin kiireinen kätilö kertoo lyhyen puhelun aikana, että raskaana olevien naisten turvallisuus on Afganistanissa vaarassa.

”Afganistanin terveysjärjestelmä on ennestään alirahoitettu. Jos kansainvälisen rahoituksen keskeytys jatkuu, terveys­järjestelmä romahtaa. Silloin etenkin raskaana olevat naiset kärsivät seurauksista.”

Naisia Khostin synnytyssairaalan sisällä vuonna 2019.

Vuosikymmeniä jatkunut konflikti on aina varjostanut terveysalan toimintaa Afganistanissa. Esimerkiksi viime vuonna terroristijärjestö Isis-K hyökkäsi synnytys­sairaalaan Kabulissa.

Väkivaltaisuudet ja köyhyys ovat rajoittaneet myös syrjäseutujen asukkaiden mahdollisuuksia päästä sairaalahoitoon.

”Nyt sairaalaan pääsy voi olla välillä jopa aiempaa helpompaa, sillä maakunta on aiempaa rauhallisempi”, Khostin synnytys­sairaalan alue­koordinaattori Lou Cormack kertoo puhelimessa.

Australialainen Cormack saapui Khostiin vain pari viikkoa sitten ja kuvailee tunnelmaa rauhalliseksi.

”Khost on konservatiivista aluetta. Siksi muutos ei ole tässä osassa maata kovin suuri. Naiset eivät liikkuneet kovin vapaasti yksin ennenkään.”

Cormack ei ole itse kokenut olevansa vaarassa sukupuolensa vuoksi. Sairaalan noin 450 työntekijästä yli puolet on naisia. Synnytyksissä on aina paikalla nainen, sillä synnyttäjille halutaan luoda turvallinen tila.

Lääkärit Ilman Rajoja on pyytänyt Talebanilta turvatakuita toiminnalleen.

”Pääviesti jonka olemme kuulleet on, että meidän halutaan jatkavan työtä.”

”Kaikille on hyvin selvää, että naistyöntekijät ovat erityisen päteviä tekemään tätä työtä. Kaikki haluavat, että naiset saavat kokea turvallisen synnytyksen.”

Vastasyntyneitä Khostin synnytyssairaalassa.

Viime viikolla G20-maat kokoontuivat keskustelemaan Afganistanin tilanteesta. Viesti oli, ettei Afganistanin talouden ja terveys­järjestelmän anneta kaatua.

“Olemme nähneet paljon lupauksia”, sanoo World Visionin Afganistanin maajohtaja Asuntha Charles HS:lle Heratista. “Kaikki ovat tietoisia Afganistanin humanitaarisesta kriisistä ja kärsimyksestä. Mutta tuen on saavutettava todellisuus Afganistanissa.”

Charles on huolissaan sekä nälänhädästä että koronaviruksesta, jonka hillitsemiseen kukaan ei ole ehtinyt kiinnittää huomiota viime aikojen kuohunnan keskellä.

Myös perustaudit ovat lisääntyneet, ja avuntarve järjestön liikkuvilla terveysklinikoilla on elokuun puolivälin jälkeen kaksin­kertaistunut. Afganistanin seitsemästä miljoonasta alle viisivuotiaasta lapsesta yli kolme miljoonaa tarvitsisi hengen­pelastavaa hoitoa välittömään nälänhätään.

Nälästä kärsivä lapsi sairaalassa Kandaharissa 27. syyskuuta 2021.

Charlesin mukaan maa tarvitsee rahaa, ja rajat on avattava ruoka- ja lääkelähetyksille. Aikaa vitkasteluun ei ole, sillä talvi lähestyy.

Ennen lumisateita syrjäseutujen asukkaille on saatava ruokaa, lääkkeitä ja kaasua kotien lämmitykseen. Talvella tehtävä muuttuu mahdottomaksi, ja osa kylistä jää saarroksiin lumen keskelle.

”Olemme jo myöhässä aikataulusta, mutta jos viivyttelemme lisää, tulemme kohtaamaan paljon kuolemaa tässä maassa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat