Väitetty CIA:n juoni toi uuden mausteen nyt jatkuvaan Julian Assangen oikeudenkäyntiin: ”Voiko Britannia luovuttaa ihmisen maahan, joka suunnitteli hänen murhaansa?” - Ulkomaat | HS.fi

Väitetty CIA:n juoni toi uuden mausteen nyt jatkuvaan Julian Assangen oikeuden­käyntiin: ”Voiko Britannia luovuttaa ihmisen maahan, joka suunnitteli hänen murhaansa?”

Pahamaineisessa vankilassa istuva Wikileaksin perustaja on laiha ja huonossa kunnossa, hänen puolisonsa Stella Moris kertoi toimittajille Lontoossa.

Juristi-aktivisti Stella Moris kampanjoi Lontoossa miehensä eli Wikileaksin perustajan Julian Assangen puolesta. Pariskunnalla on kaksi pientä lasta.

27.10. 2:00 | Päivitetty 27.10. 8:47

Lontoo

Wikileaksin australialaisen perustajan Julian Assangen luovutusoikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona ylioikeudessa Lontoossa.

Alempi oikeusaste päätti tammikuussa, että Assangea ei pidä luovuttaa Britanniasta Yhdysvaltoihin. Perusteena oli Assangen heikko mielenterveys ja itsemurhariski.

Yhdysvaltalaisviranomaiset eivät kuitenkaan tyytyneet ratkaisuun vaan valittivat siitä. Nyt edessä on uusi kaksipäiväinen käsittely.

Julian Assange kurkistaa Ecuadorin Lontoon-suurlähetystön ikkunasta helmikuussa 2016.

Yhdysvallat on halunnut Assangen oikeuden eteen siitä asti, kun Wikileaks julkaisi vuonna 2010 tuhansia salaisia asiakirjoja sekä tietoja muun muassa Irakin ja Afganistanin sodista.

Jos Britannia luovuttaa Assangen Yhdysvaltoihin, uhkaa häntä jopa 175 vuoden vankeustuomio.

Syyskuussa Yahoo News raportoi, että Yhdysvaltain keskustelutiedustelupalvelu CIA olisi suunnitellut yhdessä vaiheessa Assangen sieppaamista ja jopa surmaamista. CIA:n pääjohtajana toimi tuolloin Mike Pompeo, jonka oli nimittänyt presidentti Donald Trump.

Väitetyistä suunnitelmista myrkyttää Assange uutisoitiin alun perin jo vuosi sitten.

Assangen tukijoukkojen mielestä Yahoon uutisraportit todistavat nyt, että Wikileaksin perustaja ei olisi turvassa Yhdysvalloissa.

Assangen puolison Stella Morisin mukaan CIA-paljastukset muuttavat myös perusteellisesti koko oikeustaistelun luonteen.

”Ne paljastavat sen, kuinka rikollisia Yhdysvaltain hankkeet Juliania vastaa ovat”, Moris sanoi toimittajille tiedotustilaisuudessa Lontoossa maanantaina.

Wikileaksin islantilainen päätoimittaja Kristinn Hrafnsson sekä Assangen puoliso, juristi-aktivisti Stella Moris lehdistötilaisuudessa Lontoossa maanantaina.

Ainakin tällä haavaa on brittituomarien käsissä, luovutetaanko Assange Yhdysvaltoihin. Oikeuskamppailu voi kuitenkin kestää vielä vuosia.

”Iso kysymys on se, voiko Britannia luovuttaa ihmisen maahan, joka suunnitteli hänen murhaansa”, Moris sanoi.

Assange on joutunut odottamaan luovutusvaateen jatkokäsittelyä pahamaineisessa Belmarshin vankilassa Kaakkois-Lontoossa. Assangea ei haluttu päästää vapauteen, koska uhkana oli, että hän ei enää ilmestyisi uuteen oikeudenkäyntiin.

”Minulta on kysytty, saammeko lopulta oikeutta – – se ei ole enää ikinä mahdollista, tämä kaikki on ollut niin uuvuttavaa”, Moris sanoi toimittajille.

Morisin mukaan Assange on laiha ja huonossa kunnossa. Hän näki miestään viimeksi lauantaina.

”Julian on joutunut olemaan Belmarshissa hirveissä olosuhteissa jo kaksi ja puoli vuotta. Onneksi hän on saanut tavata minua ja lapsia säännöllisesti.”

Etelä-Afrikasta kotoisin oleva Moris, 38, on juristi, joka on kuulunut pitkään Assangen tukijoukkoihin. Viime vuonna hän tuli julkisuuteen myös Assangen, 50, puolisona.

Paljastus tuli suurena yllätyksenä.

Pariskunnan kaksi pientä poikaa – Gabriel, 4, ja Max, 2, – saivat alkunsa Assangen piilotellessa Ecuadorin Lontoon-suurlähetystössä seitsemän vuoden ajan. Suhteen salassapito vaati erityistä taitoa ja kärsivällisyyttä, sillä suurlähetystössä Assange oli jatkuvan kameravalvonnan alla.

Moris kertoi maanantaina, kuinka hän on joutunut pelkäämään myös oman turvallisuutensa puolesta. Väitetyt suunnitelmat Assangen myrkyttämiseksi liippasivat – ainakin teoriassa – läheltä myös Morisia.

”Söin samasta [lähetystön] jääkaapista sinä aikana, kun olin kahdesti raskaana.”

Stella Moris ja Kristinn Hrafnsson (oik.) kampanjoimassa Julian Assangen vapauttamisen puolesta Lontoossa viime lauantaina.

Presidentti Barack Obaman hallinto ei yrittänyt saada Assangea aktiivisesti Yhdysvaltoihin tuomiolle. Asenne muuttui Trumpin noustua valtaan.

Moni ehti jo toivoa, että Joe Bidenin tultua presidentiksi Yhdysvallat luopuisi luovutusvaateestaan. Toisin kävi.

”Biden hukkasi tilaisuutensa. Hän olisi voinut päättää, että [brittituomioistuimen tammikuisesta] päätöksestä ei valiteta”, Assangen tukijoukkoihin kuuluva Rebecca Vincent Reporters Without Borders -järjestöstä sanoi toimittajille Lontoossa.

Järjestö kampanjoi lehdistönvapauden puolesta.

Assangen tukijoiden mielestä oikeusprosessi onkin vahvasti politisoitunut.

Vincentin mukaan iso huoli on nyt se, että mitä ikinä tuomioistuin tällä viikolla päättääkään, Assangen pitää jäädä yhä vankilaan.

”Haluamme, että hän pääsee kotiin mahdollisimman pian.”

Wikileaksin islantilainen päätoimittajan Kristinn Hrafnsson sanoi maanantaina, että oikeusjärjestelmä ”tahraantuu”, jos Assange ei pääse vapaaksi.

”Bidenin hallinnon pitäisi hyväksyä se, että he ovat hävinneet tämän tapauksen, ja luopua vaateistaan.”

Tukijoukot haluavat Assangen kotiin, mutta missä koti on, jos vapaus joskus koittaa?

”Minun ja lasten kanssa, turvassa”, Moris sanoi.

Morisin mukaan Assange haluaa kotimaahansa Australiaan. Assange ei ole nähnyt äitiään vuosiin, sillä äiti ei pysty matkustamaan. Assangen isä sen sijaan on vieraillut poikansa tukena Lontoossa.

Morris arvostelee kuitenkin Australiaa kovin sanoin siitä, että maa ei ole ollut paremmin kansalaisensa tukena: ”Australia ei ole edes pyytänyt Bideniä luopumaan syytteistä.”

Luottamusta ei nauti Morisin silmissä myöskään Britannia: ”Miten voisin tuntea oloni täällä turvalliseksi?”

Wikileaksin Kristinn Hrafnsson sen sijaan kiittää eri maiden poikkiparlamentaarisia ryhmiä, jotka ovat ilmaisseet tukensa Assangelle ja lehdistönvapaudelle.

Sotapaljastus johti tutkimuksiin

Julian Assange saapumassa oikeudenistuntoon Lontoossa vappuna 2019.

  • Oikeuskäsittely australialaisen Julian Assangen mahdollisesta luovutuksesta Britanniasta Yhdysvaltoihin jatkuu keskiviikkona.

  • Vuonna 2006 perustettu Wikileaks julkisti 2010 tietoja Irakin ja Afganistanin sodasta, mikä käynnisti Yhdysvalloissa rikosprosessin Assangea vastaan.

  • Assange vietti seitsemän vuotta Ecuadorin Lontoon-suurlähetystössä välttääkseen luovutuksen Ruotsiin väitetyn raiskauksen takia. Uppsalan käräjäoikeus päätti kesällä 2019, ettei Assangen luovuttamista Ruotsiin enää vaadita.

  • Keväällä 2019 Ecuadorin lähetystö heitti Assangen ulos, ja brittituomioistuin langetti Assangelle 50 viikon vankeustuomion oikeuden pakoilusta vuonna 2012.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat