Puun vientirajoitukset ovat osa Venäjän valtapolitiikkaa, arvioi asiantuntija: ”Vallanpitäjät haluavat, että rahavirrat pysyvät sisäpiirin käytössä” - Ulkomaat | HS.fi

Puun vientirajoitukset ovat osa Venäjän valta­politiikkaa, arvioi asiantuntija: ”Vallanpitäjät haluavat, että rahavirrat pysyvät sisäpiirin käytössä”

Professori Veli-Pekka Tynkkynen muistuttaa, että Venäjän päätöksenteossa lukuisat asiat liittyvät toisiinsa.

Venäjältä tulleita propsivaunuja tarkastettiin Imatralla heinäkuussa 2011 tuontimäärien kohottua uudelleen Venäjän korottamista puutulleista huolimatta.

23.10. 2:00

Venäjän yllättävä ilmoitus puuntuonnin lopettamisesta neljällä raja-asemalla ja Saimaan kanavalla aiheutti tällä viikolla Suomessa hämmennystä.

Venäjän Helsingin-lähetystö kertoi myöhemmin, että kaikki puuntuonti Suomeen aiotaan keskittää Lytän eli suomalaisittain Kuhmossa sijaitsevan Vartiuksen raja-asemalle.

Päätöksen uskottiin liittyvän presidentti Vladimir Putinin vuoden takaiseen ilmoitukseen, jonka mukaan Venäjä yksiselitteisesti kieltää raakapuun viennin ulkomaille ensi vuoden alusta lähtien. Myöhemmin selvisi, että päätös koskee jalostamatonta havupuuta ja ”arvokkaita lehtipuita”.

Suomen Pankin Bofit-tutkimuskeskuksen runsaan vuoden takaisen katsauksen mukaan muotoilu tarkoittaa tammea, pyökkiä ja ehkä hieman yllättäen saarnea. Suomalaisille tärkeä koivu ei siis ole venäläisnäkemyksen mukaan ”arvokas lehtipuu” eikä kuulu vientikiellon piiriin.

Havupuun vientirajoituksia taas on aiemmin kierretty hakettamalla puuta ja viemällä tätä ”jalostetta” muun muassa ulkomaisille sellutehtaille.

Suurimman osan Venäjän vientiin menevästä raakapuusta ostavat eripariset maailmankaupan ahkeroitsijat Suomi ja Kiina. Suomi ostaa suurimman osan koivusta, josta täällä osataan tehdä sellua. Kiinaan taas menee lähinnä havupuuta.

Tilastot saattavat aliarvioida Kiinan merkitystä, sillä suuri osa Venäjän Kaukoidän puukaupasta Kiinaan on osa mustanpörssin kauppaa, ja puut ovat peräisin laittomista hakkuista. Putinin ilmoituksen arveltiin liittyvän nimenomaan tähän salakauppaan.

Ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista näkee asian hieman toisin.

”Vallanpitäjät haluavat pitää luonnonvarojen virrat pienen piirin hyppysissä, jotta rahavirrat pysyvät sisäpiirin käytössä”, Tynkkynen tiivistää.

Hän kertoo, että yli puolet valtion tuloista on peräisin öljystä ja kaasusta, joiden kauppa on pienen piirin ylläpitämää virtaa.

”Puu taas korjataan laajalla alueella, ja tämä hajauttaa vallankäyttöä. Lisäksi puu viedään maasta useita väyliä pitkin ja tämän viennin keskittäminen on vallankäyttäjille tärkeää. Alueellisen luonteen vuoksi puukaupan keskittäminen on kuitenkin monin verroin haasteellisempaa.”

Tynkkynen vertaa nyt ilmoitettuja rajoituksia tilanteeseen vuosina 2008–2009, jolloin Venäjä korotti jalostamattomalle puulle asetettuja vientitulleja merkittävästi.

”Tuolloinkin puhuttiin, että päätöksen tähtäimessä oli Kiina ja että Suomi oli sijaiskärsijä.”

”On ehkä hankala ajatella, että sillä olisi mitään merkitystä, tuleeko puu Venäjältä Suomeen yhden vai viiden vai kymmenen rajanylityspaikan kautta. Mutta vähintäänkin keskittäminen luo kuvan, että Suomi on tälläkin alalla yhden putken varassa.”

Tynkkysen mukaan Euroopassa yleinen ajattelutapa on, että poliittiset päätökset rajoittuvat johonkin tiettyyn toimintaan. ”Ei Venäjällä niin ajatella, vaan erilaisia keinoja käytetään ja mielikuvia synnytetään ratkaisuja haettaessa.”

”EU:n ympäristöpolitiikka ja hiilitullit, Venäjän metsäpolitiikka, arktiset alueet, rajaliikenne, pakolaisvirrat. Kaikki voivat kuulua samaan pakettiin.”

Venäjän vientirajoitusten julki lausuttu tavoite on oman teollisuuden tukeminen. Maan pitäisi siis päästä eroon raaka-ainetoimittajan roolista ja modernisoida omaa tuotantoaan.

Vastapakotteina tunnetut, vuonna 2014 alkaneet elintarvikkeiden tuontikiellot ovat jossain määrin Venäjän maataloutta auttaneetkin.

Sama perustelu kuultiin myös 13 vuotta sitten, kun Venäjä ryhtyi puutullien korottamiseen.

”Metsäpuolella ei ainakaan radikaalisti uutta kapasiteettia rakennettu vuoden 2009 jälkeen, ehkä jotain vanhaa uusittiin”, Tynkkynen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat