#HaavistoLies: Sota Etiopiassa sai aikaan Suomeen ulottuvan vaikutuskampanjan ja teki entisestä suomalaisdiplomaatista Etiopian hallitusta puolustavan aktivistin - Ulkomaat | HS.fi

#HaavistoLies: Sota Etiopiassa sai aikaan Suomeen ulottuvan vaikutus­kampanjan ja teki entisestä suomalais­diplomaatista Etiopian hallitusta puolustavan aktivistin

Tutkija Matti Pohjonen analysoi Etiopian sotaan liittyvää Twitter-viestintää. Siitä piirtyi kuva kahdesta kuplasta, jotka yrittävät vaikuttaa muun maailman käsityksiin pahenevasta sisällissodasta.

Ortodoksikristittyjä kävi sisään Abune Aregawin kirkon portista Tigrayn osavaltion pääkaupungissa Mekelessä Etiopiassa kesäkuussa.

19.11.2021 2:00 | Päivitetty 19.11.2021 8:54

#TigrayGenocide #ShameOnAmnesty #HaavistoLies

Siinä esimerkkejä Twitterissä käytetyistä hashtageista eli aihetunnisteista, jotka ovat tuoneet Etiopian sisällissodan kännyköihin ja tietokoneiden ruuduille kaikkialla maailmassa.

Tai ei sisällissotaa vaan ennemminkin siihen kytkeytyvän informaatiovaikuttamisen, joka ulottuu Suomeen asti.

Kun Etiopian konflikti puhkesi vuosi sitten marraskuussa, hallitus sulki viestintäyhteydet kapinallisten hallitsemalta Tigrayn alueelta. Hallitus on myös rajoittanut voimakkaasti kansainvälisen median pääsyä raportoimaan alueelta.

Konfliktin jatkuessa ihmisoikeus- ja avustusjärjestöt ovat raportoineet julmuuksista ja vakavasta nälänhädän uhkasta Etiopian pohjoisosissa sijaitsevassa Tigrayssa, jossa asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Molempia osapuolia on syytetty joukkomurhista ja raiskauksista.

Koska tiedonsaanti sodan todellisuudesta on ollut puutteellista, olosuhteet ovat kehittyneet otollisiksi erilaisille informaatiovaikuttamiskampanjoille, jopa suoranaiselle propagandalle ja disinformaatiolle.

Ensimmäistä kertaa afrikkalaisen maan sisällissodan rinnalle on kehittynyt globaali digitaalinen taistelutanner. Siinä sodan osapuolet pyrkivät vaikuttamaan kansainvälisen yhteisön käsityksiin tuuttaamalla omaa versiotaan totuudesta.

Helsingin yliopiston tutkija Matti Pohjonen on kerännyt konfliktin puhkeamisesta alkaen noin sadan miljoonan twiitin aineiston Etiopian sisällissodan informaatiovaikuttamiseen liittyen.

Sen perusteella hahmottuu kuva kaksijakoisesta verkostosta. Verkostojen osapuolet pyrkivät vaikuttamaan kansainvälisen yhteisön käsityksiin siitä, mistä sodassa on kyse.

Pohjonen on asunut pitkään Etiopiassa ja tutkinut aiemmin vihapuhetta Etiopiassa, joten hän on hyvin perillä konfliktin taustoista.

Twitter-datan pohjalta voi arvioida, että sotaan kytkeytyvä infovaikuttaminen käynnistyi hyvin nopeasti sen jälkeen kun Etiopian hallitus lähetti sotajoukkonsa Tigrayhin 4. marraskuuta 2020, Pohjonen sanoo. Ensimmäisenä se näyttää alkaneen Yhdysvalloissa asuvien sellaisten etiopialaisten joukossa, jotka tukevat kapinallisia eli TPLF:ää tai muuten osoittavat sympatiaa Tigraylle.

Tämä siis tapahtui tilanteessa, jossa hallitus oli katkaissut viestiyhteydet Tigraysta.

”TPLF:n kannattajat korostivat kansamurhaa ja muita kauheuksia Tigrayssa. Tarkoitus oli vedota ihmisoikeusjärjestöihin. Tämän jälkeen hallituksen kannattajat ryhtyivät rakentamaan omaa strategiaansa”, Pohjonen sanoo.

Infovaikuttamisen tärkeimmäksi alustaksi on muodostunut nimenomaan Twitter, joka on luonnostaan hyvin politisoitunut vaikutuskanava.

Mielenkiintoista on se, että ennen konfliktia Twitter oli 115 miljoonan asukkaan Etiopiassa varsin marginaalisessa roolissa. Konfliktin yllyttyä Twitterin käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja viime keväänä se kattoi jopa 44 prosenttia Etiopian internetliikenteestä.

Pohjosen mukaan kaikki sodan ympärillä pyörivä vaikuttaminen ei suinkaan ole ylhäältä ohjattua toimintaa, vaan moni asia selittyy etiopialaisten aidoilla huolilla ja halulla vaikuttaa asioihin.

”Todennäköisesti osa on orgaanista vaikuttamista, mutta varmasti sodan osapuolilla oli tiedossa keinoja, miten kannattaa toimia konfliktitilanteissa.”

Osapuolten ei ole tarvinnut käynnistää vaikuttamiskampanjoitaan nollasta. Väkiluvultaan Afrikan toiseksi suurimmassa valtiossa on vuosikymmenien ajan ollut erilaisia konflikteja ja poliittista levottomuutta.

Näiden konfliktien aikana valtaryhmittymille on kertynyt osaamista vaikuttamis­kampanjoista. Pohjosen mukaan infovaikuttamisen osaamista on niin TPLF:n piirissä kuin myös hallituksella, jota johtaa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2019 saanut pääministeri Abiy Ahmed.

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kuuluu maan suurimpaan kansanryhmään oromoihin, joita on arviolta noin kuusinkertaisesti verrattuna Tigrayn pääväestöön tigreihin.

Abiy oli muun muassa perustamassa Etiopian signaalitiedustelu- ja kyberturvallisuusvirastoa INSA:ta (Information Network Security Agency) edellisen hallituksen aikana.

Kun TPLF:n tukijat vuosi sitten käynnistivät kampanjansa, hallitus pystytti nopeasti Twitteriin muun muassa ”faktantarkistustilin”, jonka kautta on pyritty kumoamaan tigraylaisten tai kansainvälisen median ja järjestöjen näkemyksiä – ja vahvistamaan hallituksen näkemyksiä konfliktista.

Merkittävä osa Etiopian uutismediasta on valtion kontrollissa, ja niinpä myös perinteistä mediaa on käytetty kumoamaan kansainvälisen median tai ihmisoikeusjärjestöjen raportteja, selviää yhdysvaltalaisen monitieteisen tutkimusryhmän raportista Dueling Information Campaigns: The War over the Narrative in Tigray.

Tigrayn aluetta hallitsevan TPLF-puolueen johtaja Debretsion Gebremichael.

Hallituksen tukijat ovat muun muassa kyseenalaistaneet silminnäkijäkertomuksia tai pyrkineet painostamaan kansainvälisiä uutismedioita ja toimittajia, raportti kertoo.

Esimerkiksi valtion omistama uutissivusto Waltainfo.com kertoi viime viikolla, että osa länsimediasta, kuten CNN, BBC ja France24, ruokkii ”informaatiosotaa” Etiopiassa ja että kyseessä on ”koordinoitu mediakampanja, jonka komentokeskus on Washingtonissa”.

Etiopian hallitus ja sen kannattajat ovat väittäneet, että tigraylaiset ovat palkanneet vallassa ollessaan ”varastamillaan rahoilla” lobbareita, jotka ovat kyenneet kääntämään koko länsimaailman Etiopian hallitusta vastaan.

Lobbareita ja viestintätoimistoja on palkattukin, molemmin puolin. Yhdysvalloissa Etiopian hallitusta tukevat ryhmittymät olivat käyttäneet pr-toimintaan julkisten tietojen mukaan lähes kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin Tigrayn tukijat, elokuuhun mennessä noin 375 000 dollaria, raportti kertoo.

Kun tigraylaiset kampanjoivat sodan alussa ”kansanmurhan” teemalla, Etiopian hallituksen tukijat perustivat joulukuussa Yhdysvalloissa eturyhmän nimeltään Global Ethiopia Advocacy Nexus (GLEAN). Sen tarkoituksena oli haastaa TPLF:n levittämät tulkinnat sisällissodasta.

Verkosto on tuonut yhteen Etiopian hallituksen kantoja tukevia toimijoita tutkijoista journalisteihin ja poliitikkoihin.

Etiopian hallitus on syyttänyt ulkoministeri Pekka Haavistoa "disinformaation levittämisestä” roolissaan EU:n erityisedustajana Afrikan sarvessa.

Sisällissodan jatkuessa vaikuttamiskampanjoiden laineet ovat lyöneet Suomeen asti. Tämä liittyy ennen kaikkea siihen, että Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) nimitettiin keväällä EU:n erityisedustajaksi Afrikan sarvessa.

Niinpä Haaviston teot ja sanomiset ovat olleet suurennuslasin alla.

Haavisto nousi hetkeksi informaatiovaikuttamisen keskiöön kesällä, kun hän sanoi Euroopan parlamentille olevansa huolissaan Etiopian hallituksen edustajien puheista. Haaviston mukaan hallituksen edustajat olivat puhuneet aikeista ”hävittää tigraylaiset sadaksi vuodeksi”.

Etiopian hallitus suuttui puheista ja syytti niitä vastuuttomaksi disinformaatioksi, jolla tähdätään hallituksen kaatamiseen.

Suuttumus Haavistoa kohtaan vain kasvoi, kun Haavisto ei suostunut tarkentamaan puheitaan eikä paljastanut, kenen kanssa hän oli tarkkaan ottaen puhunut, Suomessa asuvat etiopialaiset kertovat HS:lle.

Hieman Haavisto-kohun jälkeen Etiopiassa aiheuttivat närää myös Ylen Afrikan-kirjeenvaihtajan Liselott Lindströmin reportaasit. Toimittaja oli päässyt kesäkuun lopussa haastattelemaan Tigrayn alueella TPLF-puolueen johtohahmoa, yhtä Etiopian etsityintä miestä.

Tämä lisäsi Etiopiassa epäilyjä siitä, että Suomi kytkeytyy jollakin tavalla TPLF:ään.

Suomi-kytkös ei kuitenkaan näyttele kovinkaan suurta roolia informaatiosodan kokonaiskuvassa, tutkija Pohjonen arvioi.

”Haavisto sanoi jotakin, joka puolsi konfliktin toisen osapuolen eli Tigrayn näkemystä asiasta, tai ainakin niin se tulkittiin Etiopian hallituksen kannattajien puolelta. Suomi-kytkös tuli ennen kaikkea Haaviston ja hänen EU-roolinsa kautta.”

Myös Etiopian hallituksen kannattajien piirissä toimii vaikutusvaltainen taho, jolla on Suomi-kytkös. Hän on pitkän uran itäisessä Afrikassa ja Etiopiassa tehnyt entinen diplomaatti Simo Parviainen.

Joulukuussa 2020 ulkoministeriön palveluksesta irtisanoutunut Parviainen on esiintynyt Etiopian valtionmediassa kommentaattorina. Hän on arvostellut kansainvälistä mediaa Etiopian sodan uutisoinnista sekä EU:ta ja Yhdysvaltoja näiden Etiopian-politiikasta.

Parviaisella on Twitterissä yli 30 000 seuraajaa, ja kun hän jakaa Etiopian hallitusta myötäileviä näkemyksiä tai kritisoi mediaa, se saa liikkeelle muita informaatiovaikuttamiseen osallistuvia Etiopian hallituksen tukijoita.

Parviainen kertoo HS:lle puhelimessa tuntevansa alueen hyvin ja pitävän itseään Etiopian hallitusta nykyisessä konfliktissa tukevana ”aktivistina”. Hän kertoo motivaatiokseen sen, että länsivallat ovat hänen mukaansa tehneet konfliktin kuluessa vakavia poliittisia virheitä.

”Länsimaiden politiikka ja media nielivät heti konfliktin alussa liian helposti TPLF:n propagandan. Tämän seurauksena länsimaat ovat tehneet isoja virheitä ja hyljänneet ystävyyspolitiikan, vaikka Etiopia on heille tärkeä kumppani”, Parviainen sanoo.

Hän viittaa YK:n ja EU:n ”painostukseen” Etiopian hallitusta kohtaan. Parviaisen mukaan Yhdysvaltojen ja EU:n valitsema politiikka on käytännössä antanut voimaa TPLF:lle, jonka Etiopian hallitus on luokitellut terroristijärjestöksi.

Parviaisen mukaan länsi toimii alueella omia intressejään vastaan, mikä voi johtaa esimerkiksi Kiinan ja Venäjän vaikutusvallan kasvuun alueella.

Parviainen on kiistänyt olevansa Etiopian hallituksen palveluksessa, mutta hän sanoo pitäneensä yhteyttä Etiopian hallitusta tukeviin toimijoihin kuten Global Ethiopia Advocacy Nexus -ryhmän perustajaan Neamin Zelekeen.

Mitä Etiopian sisällissodan ympärillä myrskyävästä informaatiosodasta sitten pitäisi ajatella? Keneen sillä yritetään vaikuttaa?

Entä ovatko keinot kyseenalaisia?

Informaatiovaikuttamista Twitterissä tutkivan Pohjosen mukaan Etiopian sisällissotaan liittyvä Twitter-aktivismi paljastaa ennen kaikkea sen, että sillä yritetään vaikuttaa kansainvälisen yhteisön korkeimpiin vallanpitäjiin, kuten YK:hon, Yhdysvaltain kongressiin ja EU:hun.

Tämä käy ilmi siitä, että viestien kieli on pääasiassa englanti ja että viestejä kohdistetaan vallankäyttäjiin, kuten YK:n, EU:n ja Yhdysvaltojen korkeimpiin johtajiin.

”Propagandaa on käytetty pitkään sodan jatkeena.”

Pohjonen korostaa sitä, ettei hän ainakaan tässä vaiheessa halua luokitella kummankaan osapuolen toimintaa tietoiseksi tai tarkoitukselliseksi harhaanjohtamiseksi. Siksi hän puhuu ”disinformaation” sijaan nimenomaan informaatiovaikuttamisesta – tai propagandasta.

Tosin hän toteaa, että joukossa on myös ”trollausta”, eräänlaista taktista häiriköintiä, joka on tullut tutuksi esimerkiksi Ukrainan ja Syyrian sotien informaatiovaikutuskampanjoista.

”Propagandaa on käytetty pitkään sodan jatkeena. Iso osa siitä voi olla orgaanista eli ihmisten omista intohimoista kumpuavaa. Kun konflikti syttyy, ihmiset yrittävät vaikuttaa sen kulkuun, sillä kyse on heidän elämästään ja intohimoistaan.”

Etiopiassa on siis meneillään vakava konflikti, jonka panokset ovat kovat: käytännössä koko Etiopian tulevaisuus. Tämä kaikki heijastuu nyt sosiaaliseen mediaan.

Kaiken yllä leijuu sodan sumu. Sillä tarkoitetaan, että tilannekuva on epäselvä syistä, jotka eivät liity sotaan itseensä, ja tämä vaikuttaa päätöksentekoon.

Sodan sumun sakeutta on lisännyt se, että tiedonsaantia on rajoitettu. Sumun keskellä viestittelijät pyrkivät vaikuttamaan konfliktin kulkuun, sillä kyse on heille tärkeästä asiasta.

”Kun konflikti on äärimmäinen, myös siihen liittyvä informaatiovaikuttaminen on äärimmäistä. Etiopian tapahtumat eivät ole mitenkään ainutlaatuisia: näin tapahtuu, kun konflikti syttyy”, Pohjonen sanoo.

Uutta tilanteessa on se, että ensimmäistä kertaa afrikkalaisen maan konfliktin informaatiovaikuttaminen heijastuu tässä laajuudessa myös Suomeen saakka.

”Minä näen sen osana laajempaa sähköisen viestimisenmuutosta, tietynlaisena konfliktin informatisoitumisena”, Pohjonen sanoo.

Etiopian sisällissota laajenee

Vaurioitunut panssariajoneuvo seisoi hylättynä lähellä Humeraa Etiopiassa vuosi sitten.

  • Etiopiassa puhkesi vuosi sitten sisällissota pääministeri Abiy Ahmedin johtaman hallituksen joukkojen ja Tigrayn aluetta hallitsevan TPLF-puolueen ja sen asejoukkojen välillä. TPLF hallitsi aiemmin pitkään Etiopiaa, ja sitä on syytetty korruptiosta ja ihmisoikeusrikoksista.

  • Hallituksen mukaan joukot hyökkäsivät Tigrayhin, koska TPLF oli tätä ennen iskenyt liittovaltion armeijan tukikohtiin.

  • Sodan tapahtumista on ollut vaikea saada tietoja. Tuhansien ihmisten arvioidaan kuolleen. YK pelkää sodan johtavan pahenevaan nälänhätään. Myös joukkomurhista ja raiskauksista on raportoitu.

  • Viime kuukausina sota on levinnyt, ja kapinalliset etenevät kohti pääkaupunkia Addis Abebaa.

  • Sota on kärjistänyt Etiopian hallituksen ja kansainvälisen yhteisön suhteet. Sodan ympärille on kehittynyt myös mittava infovaikuttamiskampanja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat