Japanin prinsessa meni naimisiin ja menetti asemansa keisarillisessa perheessä – Prinsessa Mako on esimerkki kuninkaallisiin naisiin kohdistuvien paineiden seurauksista - Ulkomaat | HS.fi

Japanin prinsessa meni naimisiin ja menetti asemansa keisarillisessa perheessä – Prinsessa Mako on esimerkki kuninkaallisiin naisiin kohdistuvien paineiden seurauksista

Japanin keisarillisen perheen naisiin kohdistetaan valtavasti armottomia odotuksia sekä mediasta, yleisöstä että hovista, muun muassa The New York Times kirjoittaa.

25.10. 19:13 | Päivitetty 26.10. 12:16

Japanin prinsessa Makon, 30, ja hänen opiskeluaikaisensa, ei-kuninkaallisen sulhasensa Kei Komuron, 30, häitä on vietetty tiistaina. Onnea varjostaa kuitenkin vuosia kestänyt kritiikki suhteesta.

Tiistaina ja maanantaina matalan profiilin häät nousivat Japanissa median ykkösaiheeksi. Häissä ei noudatettu kuninkaallisia hääperinteitä.

Makon, joka häiden jälkeen on uudelta nimeltään Mako Komuro, nähtiin astelevan paperitöiden viimeistelyn jälkeen hillityissä juhlavaatteissa autoon, jolla pari suuntasi pitämään lehdistötilaisuutta Tokiossa.

Prinsessa Mako, häiden jälkeen nimeltään Mako Komuro, hyvästeli keisarillisen perheensä matalan profiilin häiden jälkeen.

Vielä maanantai-iltana vastavihityn parin lehdistötilaisuuteen tuli käänne, jossa voidaan nähdä seurauksia pariin kohdistuneesta kritiikistä. Maanantai-iltana keisarillinen kanslia nimittäin ilmoitti, että pari antaa lehdistötilaisuudessa vain suullisen lausunnon. Median kysymyksistä oli valittu viisi etukäteen, ja pari vastaa niihin kirjallisesti.

Tämä oli prinsessan toive, sillä hänestä vastaaminen median kysymyksiin suullisesti tuntui ajatuksena hyvin ahdistavalta, uutistoimisto Kyodo News kertoo. Aiemmin tänä vuonna kerrottiin, että prinsessa Mako kärsii traumaperäisestä stressihäiriöstä, sillä prinsessan puolisovalintaa on kritisoitu laajasti julkisuudessa.

Lehdistötilaisuus oli epätavallisen avoin, uutistoimisto Reuters kuvaili.

Tilaisuudessa Mako Komuro sanoi, että virheelliset uutiset Kei Komurosta olivat aiheuttaneet hänelle surua, stressiä ja pelkoa.

”Olen tietoinen siitä, että avioliitostamme on erilaisia näkemyksiä. Olen pahoillani niiden puolesta, joille olemme aiheuttaneet ongelmia. Meille avioliitto on välttämätön valinta, jotta voimme elää sydämiämme vaalien”, Mako Komuro totesi.

Kei Komuro puolestaan sanoi lehdistötilaisuudessa rakastavansa Makoa ja tukevansa ja suojelevansa häntä, mikä on Reutersin mukaan epätavallisen avointa puhetta kenelle tahansa, jolla on yhteyksiä Japanin keisarilliseen perheeseen.

Yleisradioyhtiö NHK kertoo, että keisarillisen kanslian viranomainen täytti parin vihkitodistuksen, ja sen myötä Mako Komuro menetti kuninkaallisen asemansa perheessä, kuten keisarillisen perheen naisille tapahtuu, jos he menevät naimisiin ei-kuninkaallisen kanssa.

Kyodo News kertoo, että ennen lähtöään hotelliin ja lehdistötilaisuuteen Mako Komuro tervehti perhettään kumartamalla. Vain sisarensa prinsessa Kakon kanssa Mako Komuro halasi pikaisesti.

Mako Komuro hyvästelee siskonsa prinsessa Kakon ja vanhempansa ennen kuin hän siirtyy häiden jälkeiseen lehdistötilaisuuteen.

Japanin keisarillisessa perheessä on raskasta olla nainen, yhdysvaltalaislehti The New York Times tiivistää.

Prinsessa Mako on Japanin keisari Naruhiton veljentytär. Kruunua hän ei olisi koskaan perinyt, sillä kruununperimys etenee Japanissa vain miehiltä miehille.

Häiden jälkeen hän muuttaa New Yorkiin ja jatkaa elämäänsä aatelittomana, kuten tapana on. Vaikka keisarilliseen perheeseen kuuluva mies menisi naimisiin aatelittoman kanssa, säilyy hänen asemansa perheessä.

Olivatpa Japanin keisarillisen perheen naiset sitten syntymästään kuninkaallisia tai liittyneet perheeseen avioliiton kautta, heihin kohdistetaan valtavasti armottomia odotuksia sekä mediasta, yleisöstä että hovista, The New York Times kirjoittaa.

Lähes kolme vuosikymmentä sitten keisarinna Michiko menetti hetkellisesti puhekykynsä sen jälkeen, kun yleisö syynäsi hänen puutteitaan keisari Akihiton vaimona. Kymmenen vuotta myöhemmin Michikon miniä, nykyinen keisarinna Masako vetäytyi julkisista velvollisuuksistaan masennuttuaan sen jälkeen, kun julkisuudessa häntä syyllistettiin siitä, ettei hän ollut synnyttänyt poikaa – siis kruununperijää.

Japanilainen The Japan Times raportoi kuvailee tapauksia pahansuoviksi hyökkäyksiksi.

Kuninkaallisten naisten suoriutumista äitinä, vaimona ja miniänä pidetään tiukasti silmällä.

Eikä prinsessa Mako ole päässyt helpommalla ja kärsii nyt traumaperäisestä stressihäiriöstä.

The Guardianin mukaan Japani riemuitsi, kun häiden suunnittelusta ilmoitettiin, mutta sittemmin Komuron äiti joutui taloudelliseen kiistaan, mitä ei katsottu hyvällä.

The Japan Times kritisoi myös keisarillisen kanslian mediastrategiaa todeten, että sen toiminta on voinut pahentaa liiton vastaista kritiikkiä. Lehden mukaan vastikään television uutisohjelmassa oli kiistelty Komuron taloudellisesta tilanteesta. Samantapainen käsittely on pahentanut tilannetta, jopa johtanut siihen, että ihmiset ovat kokoontuneet kaduille vastustamaan liittoa, lehti kertoo.

”Hänestä [prinsessa Makosta] tuntui, että hänen arvonsa ihmisenä on poljettu alas. Hän ajattelee itseään arvottomana ihmisenä”, prinsessan psykiatri sanoi aiemmin tiedotustilaisuudessa The New York Timesin mukaan.

Kuninkaallisten naisten suoriutumista äitinä, vaimona ja miniänä pidetään tiukasti silmällä. Makon puolisovalintaa on ennen kaikkea kyseenalaistettu yleisössä, vaikka The Guardianin mukaan myös hänen perheensä on ollut epäileväinen ja erimielinen liiton suhteen.

Human Rights Now -järjestön, jonka päämaja on Japanissa, pääsihteeri Kazuko Ito on todennut The Guardianin mukaan President-lehdessä, että naimisiin meneminen haluamansa henkilön kanssa on tärkeä ihmisoikeus.

Vuonna 2017 Kei Komuro ja prinsessa Mako ilmoittivat kihlauksestaan. Ensin Japanissa riemuittiin, mutta hieman myöhemmin tuuli kääntyi. Pari on kohdannut runsaasti kritiikkiä.

Japanin kuninkaallisten naisten asemaa syynäyksen kohteena voidaan pitää symbolina laajemmasta sukupuolten epätasa-arvosta, vaikka maassa on otettu hitaasti askelia kohti tasa-arvoa.

Esimerkkejä epätasa-arvosta löytyy edelleen useita: naiset ovat esimerkiksi aliedustettuina johtavissa asemissa, parlamentissa ja maan arvostetuimmissa yliopistoissa. Vuonna 2019 naiset protestoivat työpaikkojen korkokenkäpakkoa vastaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat