Ruotsin seuraavaksi pääministeriksi on nousemassa henkilö, jolla on yllättävä kyky: hän kestää huonoa tunnelmaa - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsin seuraavaksi pääministeriksi on nousemassa henkilö, jolla on yllättävä kyky: hän kestää huonoa tunnelmaa

Magdalena Anderssonin poliittisen linjan kuvaillaan muistuttavan Stefan Löfvenin linjaa. Andersson tunnetaan kovasta talouskurista, mutta koronaepidemian aikana Ruotsi on elvyttänyt voimakkaasti.

Magdalena Andersson on toiminut Ruotsin valtiovarainministerinä vuodesta 2014.

4.11.2021 2:00 | Päivitetty 4.11.2021 7:39

Göteborg

Ruotsin seuraavaksi pääministeriksi saattaa nousta hyvin harvinaislaatuinen yksilö, kertovat silminnäkijähavainnot.

Toki hän olisi maan historian ensimmäinen naispääministeri, mutta hänessä on muutakin historiallista.

Magdalena Andersson ei kuulemma pelkää huonoa tunnelmaa.

Dålig stämning on ruotsalaisen kulttuurin ilmiö, joka voi syntyä vaikkapa silloin, kun joku esittää keskustelussa näkemyksiä, jotka ovat kiusallisia, ahdistavia tai jopa muita keskustelijoita syyllistäviä.

Ruotsalaiset lehdet ovat julkaisseet viime kuukausina Anderssonista kertovia profiilijuttuja, joissa politiikan sisäpiiriläiset kuvailevat häntä.

Kuvailujen mukaan Andersson onkin suorapuheinen ja peloton poliitikko, joka osaa myös suuttua. Tyylillään hän eroaa nykyisestä pääministeristä Stefan Löfvenistä, vaikka heidän poliittisten linjojensa kerrotaan muistuttavan hyvin paljon toisiaan.

Magdalena Andersson ja budjettiesitys syyskuussa 2021.

Torstaina kello 17 Suomen aikaa Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue äänestää kokouksessaan uudesta puheenjohtajasta. Tammikuusta 2012 saakka puoluetta johtanut Stefan Löfven väistyy ja tekee tilaa Magdalena Anderssonille, joka on puolueen jokaisen piirin ehdotus uudeksi puheenjohtajaksi.

Magdalena Andersson on toiminut Löfvenin hallituksissa valtiovarainministerinä vuodesta 2014. Hän on valmistunut Tukholman kauppakorkeakoulusta ekonomiksi ja oli nuorena huipputason uimari. Tavoitteellisen kilpaurheilun hän lopetti sen jälkeen, kun lakkasi voittamasta.

Urallaan hän on myös työskennellyt muun muassa Ruotsin verohallinnossa johtotehtävissä.

Politiikkaan hän hakeutui heti lukion jälkeen demarien nuorisojärjestö SSU:ssa, ja opintojensa jälkeen vuonna 1996 hän aloitti työt poliittisena asiantuntijana valtioneuvoston valmistelukansliassa.

Pääministerinä toimi tuolloin sosiaalidemokraatti Göran Persson, jonka alaisuudessa Andersson sai vastuuta.

Andersson on profiloitunut tarkan taloudenpidon poliitikkona, joka kehuskeli demareiden EU-vaalikampanjassa vuonna 2019 olevansa unionin säästäväisin poliitikko. Andersson esiintyikin näkyvästi EU:ssa, kun Ruotsi neuvotteli osana ”nuukaa nelikkoa” Itävallan, Tanskan ja Alankomaiden kanssa itselleen tuntuvat EU-jäsenmaksualennukset.

Koronapandemian on kuitenkin sanottu tietyllä tavalla muuttaneen Anderssonia, sillä korona-aikana hän on esitellyt Ruotsin historian kaksi suurinta budjettia. Budjeteissa panostettiin koronakriisin hoitoon ja tähdättiin työpaikkojen pelastamiseen. Syyskuussa esitellyssä budjetissa oli panostuksia 74 miljardin kruunun (7,4 miljardia euroa) edestä ja vuotta aiemmin 105 miljardin kruunun edestä.

Anderssonin mukaan yksi finanssikriisin tärkeimmistä opeista oli, että valtion elvytystoimenpiteitä ei saa lopettaa liian aikaisin. Siksi koronaelvytyskin on ollut Ruotsissa suurta. Syksyllä Andersson myös esitteli noin miljardin euron veronkevennykset, joiden tavoitteena oli tuoda lisää rahaa kansalaisten lompakoihin ja siten lisätä kulutusta kotimaisiin palveluihin. Samalla Andersson on vaatinut pääomaverotuksen kiristämistä.

Tärkeimmät oppivuodet Magdalena Anderssonilla oli 1990-luvulla, kun Ruotsi teki nousua lamasta.

Näin kuvailevat muun muassa Dagens Nyheterin haastattelemat sisäpiiriläiset.

Ruotsin talous oli ongelmissa ja työttömyys korkealla, ja maan päättäjien piti käydä lainaneuvotteluja ulkomaalaisten talousinstituutioiden kanssa. Andersson oli osa hallituksen ryhmää, joka teki säästösuunnitelmia ja esitteli budjetteja lainanantajille.

”Kaikki me, jotka olimme mukana budjettisaneerauksissa tuolloin, kannamme arpia tuosta ajasta”, sanoi Anderssonin tuolloinen työtoveri valtioneuvoston valmistelukansliasta, nykyinen opetusministeri Anna Ekström Dagens Nyheterin haastattelussa.

Tärkeimmät oppivuodet Magdalena Anderssonilla oli 1990-luvulla, kun Ruotsi teki nousua lamasta.

Kovia paikkoja on Anderssonilla myös edessään, mikäli Ruotsin valtiopäivät valitsee hänet pääministeriksi myöhemmin tänä vuonna. Hänen on saatava budjetilleen tuki keskustapuolueelta ja vasemmistopuolueelta, jotka eivät ole aiemmin suostuneet yhteistyöhön.

Löfven selvisi useista hallituskriiseistä, ja jos Andersson ne välttää, hänen on vallassa pysyäkseen vietävä sosiaalidemokraatit vaalivoittoon ensi syksyn vaaleissa.

Työsarkaa riittää myös jengirikollisuudessa, joka noussee suureksi vaalikysymykseksi.

Löfvenin aikana pahentunut jengirikollisuus on etenkin suurkaupunkien maahanmuuttajaenemmistöisten lähiöiden ongelma.

HS:n haastattelemat Suomen entiset pääministerit kuvasivat Löfvenin ajan pahimman kriisin olleen vuoden 2015 pakolaiskriisi, jolloin Ruotsi otti yli 160 000 turvapaikanhakijaa. Myöhemmin Ruotsissa on arvioitu määrän olleen liian iso.

Lue lisää: Ruotsin pääministeri on Antti Rinteen puhelimessa pelkkä Stefan: Suomen pääministerit kertovat yhteistyöstä ja väistyvän Löfvenin kovimmista paikoista

Ruotsin radion aamuohjelman haastattelussa Anderssonilta kysyttiin, onko Ruotsi ottanut vastaan liian paljon turvapaikanhakijoita, mihin hän vastasi näin:

”Jos turvapaikanhakijoita on todella paljon, integraatiosta tulee vaikeampaa. Sitten ihmiset voivat joutua pitkäaikaiseen työttömyyteen, mistä seuraa sosiaalisia ongelmia.”

Anderssonin mukaan yksi jengirikollisuuden kasvun syistä on rikollisten hallussa oleva huumekauppa. Andersson haluaakin, että huumeiden ostamiseen puututaan ankarammin. Ruotsin radion haastattelussa Andersson myönsi kokeilleensa kannabista asuessaan nuorena ulkomailla mutta ei ole kannabiksen dekriminalisoinnin kannalla.

Työtä Andersson ei kollegoiden kuvailujen mukaan pelkää.

Jaksaakseen hän on tarkka rutiineistaan. Hän pyrkii kävelemään joka päivä 10 000 askelta, minkä lisäksi hänellä on aina laukussaan mukana keitetty muna, jonka voi napsia suuhunsa nopeasti kesken tiukkojen päivien.

Niitä on kosolti edessä. Ja ehkä tavallista enemmän huonoa tunnelmaa.

Lähteet: Dagens Nyheter, Svenska Dagbladet, Expressen

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat