Kylmän sodan aikaisen itäblokin naispresidentit ovat vahvoilla Naton seuraavaksi pääsihteeriksi - Ulkomaat | HS.fi

Kylmän sodan aikaisen itäblokin nais­presidentit ovat vahvoilla Naton seuraavaksi pää­sihteeriksi

Seuraajaehdokkaisiin kuuluu muun muassa Viron presidentintehtävät jättänyt Kersti Kaljulaid. Suuri osa hänen veikatuista haastajistaan on naisia.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (vas.) ja presidentti Sauli Niinistö pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden maanantaina.

25.10. 18:16

Läntinen puolustusliitto Nato etsii suuntaansa, jälleen kerran. Afganistanin-operaation päättyminen nopeaan vetäytymiseen sai järjestön korostamaan perinteistä rooliaan eli jäsenmaiden kollektiivista puolustusta.

Tämä tarkoittaa Venäjän edustamien uhkakuvien korostumista ja esimerkiksi Itämeren alueen keskeistä roolia puolustussuunnitelmissa.

Samaan aikaan Nato ja sen pääsihteeri Jens Stoltenberg ovat korostaneet Kiinan taloudellisen ja sotilaallisen merkityksen kasvua, joka Naton pitäisi huomioida. Näiden rivien välistä paistaa johtajavaltion eli Yhdysvaltojen näkemys Kiinasta ja maailman menosta.

Presidentti Sauli Niinistön kanssa yhteisen tiedotustilaisuuden maanantaina pitänyt Stoltenberg joutuikin tunnustamaan, ettei tiedä, mihin Naton matka jatkuu.

”Uudesta strategisesta konseptista päätetään Madridin huippukokouksessa ensi vuonna”, Stoltenberg sanoi.

”Emmekä tiedä tarkalleen, mitä siellä hyväksytään.”

Madridin Nato-kokous järjestetään ensi vuoden kesäkuun lopussa, ja se merkitsee 62-vuotiaan norjalaisen Stoltenbergin tuolloin lähes kahdeksanvuotisen pääsihteerikauden päättymistä. Tulevista strategioista huolehtii siis joku muu.

Brysselin juorumyllyssä vallitsee yksimielisyys siitä, että tehtävään pitäisi viimeinkin valita nainen. Toisin sanoen, jos kuitenkin valitaan mies, hänen täytyisi olla jollain tapaa ylivoimainen. Tällaista supermiestä ei ole näkyvissä.

Yhdysvaltalainen politiikan verkkolehti Politico julkaisi heinäkuussa laajan katsauksen mahdollisiin Stoltenbergin seuraajiin. Päällimmäisiksi ehdokkaiksi nousi kolme naista, joista kaikki ovat entisiä presidenttejä kylmän sodan aikaisesta itäblokista.

Brysselin juorumyllyssä vallitsee yksimielisyys siitä, että tehtävään pitäisi viimeinkin valita nainen.

Ansioluettelon perusteella ylivoimainen ykkönen on Kroatian ex-presidentti Kolinda Grabar-Kitarović, joka on työskennellyt paitsi maansa presidenttinä, ulkoministerinä ja Eurooppa-ministerinä myös Naton apulaispääsihteerinä.

Kolinda Grabar-Kitarović

Grabar-Kitarovićilla on kuitenkin kaksi ongelmaa: turhan oikeistolaiset mielipiteet ja turhan hyvät välit Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Liettuan entisen presidentin Dalia Grybauskaitėn ongelma taas on päinvastainen: Nato-piireissä hänen valintaansa epäillään turhaksi Putinin ärsyttämiseksi. Tämä taas antaa tilaa virolaiselle vaihtoehdolle eli vastikään presidentin tehtävät jättäneelle Kersti Kaljulaidille, joka tosin on enemmän talous- kuin asenaisia.

Dalia Grybauskaitė

Itäisen Euroopan ehdokkaat ovat vahvoilla, sillä sotilasliitto haluaa pitää tiukkaa linjaa Venäjän suuntaan. Venäjän ajoittain ”lähiulkomaihin” tai vähintään jonkinlaiseen entiseen etupiiriin lukemat maat ovat hyvä valinta Moskovan ärsytykseen.

Natossa on 30 jäsenmaata, mutta päätöksenteon ytimessä ovat Yhdysvaltain lisäksi Britannia, Ranska ja Saksa. Britit haluaisivat pääsihteerin viran korostaakseen rooliaan Euroopan turvallisuusjärjestelyissä.

Samasta syystä Ranska ja Saksa eivät brittien ehdotuksille lämpene. Sitä paitsi jos ehdokas on ex-pääministeri Theresa May, voi moni brittikin vastustaa omaa ehdotustaan.

Italia voisi tarjota EU:n entistä ulkopoliittista edustajaa Federica Mogherinia, mutta Washingtonissa tuskin hänestä innostutaan.

Kersti Kaljulaid

Kysymykseen, puolustaisiko Nato liittoutumatonta Suomea, Stoltenberg vastasi maanantaina suoraan oppikirjasta: Naton viides artikla eli yhteinen puolustus koskee jäsenmaita, ja muita se ei koske.

Se on tosiasia, mutta pääsihteerin puheen sävy oli hieman toinen kolme viikkoa sitten, kun hän puhui Yhdysvaltain vierailullaan Brookings-instituutin tilaisuudessa.

”Jäsenyyden ja ulkopuolelle jäämisen välissä on tonttia”, Stoltenberg määritteli viitaten puolustusliiton erilaisiin kumppanuuksiin.

Itäisen Euroopan ehdokkaat ovat vahvoilla, sillä sotilasliitto haluaa pitää tiukkaa linjaa Venäjän suuntaan.

Suomen tontti on ollut vuoden 2014 Walesin-huippukokouksesta lähtien hieman outo: ”vahvistettujen mahdollisuuksien kumppanit” eli EOP-ryhmä. Siihen kuuluivat alun perin Suomen ja Ruotsin lisäksi Georgia, Australia ja Jordania. Ukraina liittyi ryhmään viime vuonna.

Stoltenberg korosti, että Naton ovet ovat Suomelle pysyvästi auki ja niin ne ovat varmaan Ruotsillekin. Muiden EOP-maiden kanssa taitaa olla niin ja näin.

Suomen Nato-ovi pysyy varmaankin auki, olipa pääsihteeri kuka tahansa. Jos pääsihteeri on Kaljulaid, voisi entistä useampi suomalainen kurkata avoimesta ovesta pirtin puolelle.

Kansan Nato-vastaisen enemmistön mielipide tuskin kuitenkaan muuttuu: eihän se juuri ole muuttunut tanskalaisen eikä norjalaisenkaan pääsihteerin kausilla.

Turkin haaveet turkkilaisesta pääsihteeristä taisivat mennä lopullisesti viime viikolla, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi karkottaa kymmenen maan lähettiläät ihmisoikeuskommentoinnin vuoksi. Suomen, Ruotsin ja Uuden-Seelannin lähettiläitä lukuun ottamatta häätöuhan saaneet ovat Nato-maiden diplomaatteja.

Sekä Niinistö että Stoltenberg jättivät Erdoğanin uhkaukset kommentoimatta, koska olivat omien sanojensa mukaan asiassa mediatietojen varassa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat