Turkin Erdoğan perääntyi suurlähettiläiden karkotuksesta - Ulkomaat | HS.fi

Turkin Erdoğan perääntyi suur­lähettiläiden karkotuksesta

Länsimaat julkaisivat twiittejä, joiden mukaan niiden lähettiläät eivät sekaannu muiden maiden sisäisiin asioihin. Viime viikolla ne arvostelivat Turkkia ihmisoikeusaktivistin pitkästä vangitsemisesta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan johti hallituksen kokousta pääkaupungissa Ankarassa maanantaina.

25.10. 20:38 | Päivitetty 25.10. 23:08

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on perääntynyt aikeistaan karkottaa maasta kymmenen länsimaan, mukaan lukien Suomen, suurlähettiläät, uutistoimisto Reuters kertoo.

Erdoğan totesi tv-puheessaan maanantai-iltana, että Turkkia arvostelleet länsimaat ovat ottaneet opikseen ja ”ovat nyt varovaisempia”.

Jo aiemmin maanantaina saatiin merkkejä, että Erdoğan olisi lieventämässä kantaansa viime viikolla kärjistyneessä diplomaattisessa kiistassa. Turkkilaisen Anadolu-uutistoimiston mukaan Erdoğan oli ollut ”tyytyväinen” lausuntoihin, joiden mukaan länsimaat ovat valmiina pidättymään Turkin sisäisiin asioihin puuttumisesta, uutistoimisto Reuters kertoi.

Erdoğan oli aiemmin suivaantunut länsimaiden vaatimuksesta vapauttaa ihmisoikeusaktivisti Osman Kavala ja vaatinut kymmenen maan lähettiläiden julistamista ”ei-toivotuiksi henkilöiksi” eli käytännössä poistumaan maasta.

Erdoğanin maanantainen suunnanmuutos syntyi, kun Yhdysvaltain suurlähetystö julkaisi Twitter-viestiin, jossa maa ilmoitti sitoutuvansa diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 41. artiklaan. Sen mukaan diplomaattien ”tulee olla puuttumatta vastaanottajavaltion sisäisiin asioihin”.

Suomen suurlähetystö twiittasi uudelleen Yhdysvaltain lähetystön twiitin muiden Erdoğania suututtaneiden maiden lähetystöjen tavoin.

HS pyysi aiemmin maanantaina Suomen Turkin-suurlähettilään Ari Mäen tulkintaa twiiteistä ja Erdoğanin reaktiosta. Ulkoministeriöstä viestittiin tuolloin, ettei asiaa ”tällä hetkellä” kommentoida.

Erdoğan aiheutti laajaa hämmennystä viime lauantaina, kun hän määräsi maansa ulkoministerin julistamaan kymmenen länsimaan lähettiläät persona non grataksi eli ei-toivotuiksi henkilöiksi. Oli epäselvää, oliko Turkki todella ryhtymässä karkottamaan kyseisiä diplomaatteja.

Ranskan ulkoministeriöstä kerrottiin uutistoimisto Reutersille, ettei Ranska ollut saanut maanantaihin mennessä mitään virallista ilmoitusta siitä, että Ranskan suurlähettilään tulisi poistua maasta.

Diplomaattiset suhteet kärjistyivät, kun Suomi ja yhdeksän muuta länsimaata vaativat viime viikon maanantaina lausunnossaan, että Turkin pitäisi vapauttaa ihmisoikeusaktivisti Osman Kavala vankeudesta.

Kavala on ollut vankeudessa vuodesta 2017 lähtien ilman tuomiota. Turkin mukaan mies olisi ollut muun muassa juonimassa Erdoğanin vastaista epäonnistunutta vallankaappausta vuonna 2016.

”Jatkuvat viivästykset hänen oikeudenkäynnissään – – heittävät varjon demokratian, oikeusvaltion ja avoimuuden kunnioittamisen päälle Turkin oikeuslaitoksessa”, länsimaiden yhteisessä kannanotossa sanottiin.

Päivä kannanoton jälkeen suurlähettiläät kutsuttiin Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun puhutteluun. Torstaina Afrikan-matkaltaan palaamassa ollut Erdoğan hyökkäsi voimakkaasti lähettiläitä vastaan.

”Kerroin ulkoministerillemme, ettei meillä ole varaa siihen luksukseen, että voisimme isännöidä tällaista porukkaa maassamme. Onko teidän asianne läksyttää Turkkia? Keitä oikein luulette olevanne?” Erdoğan sanoi mediatilaisuudessa.

Erdoğanin suuttumusta on pidetty näytelmänä, jolla hän pyrkii kiinnittämään huomion pois Turkin talousvaikeuksista. Maan valuutta liira on sukeltanut ennätysalhaiselle tasolle, mutta sen arvo nousi hieman maanantaina Erdoğanin liennyttelevän ensikommentin jälkeen.

Politiikan analyytikko Soner Cagaptay kertoi aiemmin maanantaina Twitterissä lähteisiinsä nojaten, että kompromissin myötä suurlähettiläät saisivat pysyä pääkaupungissa Ankarassa, mutta Erdoğan ei enää ottaisi näitä vastaan palatsissaan näiden lähettiläskauden aikana. Cagaptayn arviosta kertoi Suomessa aiemmin STT.

Yhdysvaltalaisen Illinois’n yliopiston professori Sibel Oktay totesi Twitterissä, että Yhdysvaltain lähetystön maanantaisessa Erdoğania lepytelleessä twiitissä oli turkin kielellä melko alistuvainen sävy, kun taas englanninkielinen sanoma oli suorastaan ”julkea”.

Diplomaattisissa kiistoissa on melko tavallista, että eri kielillä viestitään eri yleisöille eri sävyyn, vaikka kyseessä olisikin näennäisesti sama viesti. Näin voidaan taata, että kaikki osapuolet säilyttävät kasvonsa ainakin omalla maaperällään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat