Keisarin mahdollisia seuraajia on vain kolme ja Japanissa mietitään jopa aristokratian palauttamista - Ulkomaat | HS.fi

Keisarin mahdollisia seuraajia on vain kolme ja Japanissa mietitään jopa aristokratian palauttamista

Japanissa pohditaan, kuinka säilyttää vakaa monarkia. Keisarillinen perhe kutistuu entisestään prinsessa Makon häiden jälkeen.

26.10. 11:59

Japanin keisarillinen perhe kutistui. Kun Mako Komuro, entinen prinsessa Mako, meni tiistaina naimisiin ei-kuninkaallisen puolisonsa Kei Komuron kanssa, jätti hän samalla kuninkaallisen asemansa. Näin ollen keisarilliseen perheeseen kuuluu enää 12 naista ja viisi miestä.

Japanissa laki vaati prinsessa Makon luopumaan asemastaan keisarillisessa perheessä, sillä hän meni naimisiin aatelittoman kanssa. Keisarillisen perheen miehet säilyttävät asemansa, vaikka he menisivät naimisiin ei-kuninkaallisen kanssa.

Keisarilliseen perheeseen kuuluu tiistaista alkaen enää 17 jäsentä, kun vielä toisen maailmansodan jälkeen perheessä oli 67 jäsentä, uutistoimisto Bloomberg kertoo. Ja koska Japanissa vain miehet voivat periä kruunun, on keisarillisessa perheessä enää kolme jäsentä, joista voisi tulla keisari.

Nykyinen keisari Naruhito peri kruunun vuonna 2019 vallasta luopuneelta Akihitolta. Japanin keisari on maailman ainoa vallassa oleva keisari ja keisarillinen perhe on maailman vanhin hallitsijasuku. Naruhito on Japanin 126. keisari. Japanilainen legenda kertoo, että keisarit polveutuvat suoraan alenevassa polvessa auringonjumalasta.

Vaikka perheessä on viisi miesjäsentä, tällä hetkellä Naruhiton mahdollisia seuraajia on vain kolme: Akihiton veli, prinssi Hitachi, 85, keisarin veli, kruununprinssi Akishino, 55, ja keisarin veljenpoika, prinsessa Makon veli prinssi Hisahito, 15. Heidän ja Naruhiton lisäksi perheen miesjäseniin kuuluu myös entinen keisari Akihito.

Akishinosta käytetään myös nimeä Fumihito.

Japanin prinsessa Mako, nykyinen Mako Komuro, osallistui vuonna 2019 seremoniaan, jossa Naruhito kruunattiin Japanin keisariksi.

Prinsessa Makon häiden myötä keskustelu keisari-instituutiosta sai uutta tuulta alleen, muun muassa uutistoimisto Kyodo News kertoo. Japanissa on pohdittu perustuslain muuttamista siten, että valtaistuimelle voisi nousta tarvittaessa myös nainen.

Ennen kuin prinssi Hisahito syntyi vuonna 2006, keskustelu perustuslain muuttamisesta kävi erityisen kuumana. Ennen Hisahiton syntymää keisarilliseen perheeseen ei ollut syntynyt poikalasta sitten vuoden 1965.

Naruhitolla ja keisarinna Masakolla on yksi tytär, prinsessa Aiko. Masako vetäytyi julkisista velvollisuuksistaan sairastuttuaan masennukseen, sillä julkisuudessa häntä syyllistettiin siitä, ettei tämä ollut synnyttänyt kruununperijää.

Lain muuttaminen saa laajaa kannatusta Japanissa, ainakin Kyodo Newsin keväisen kyselyn mukaan. Kyselyyn tuli hieman yli 1 800 vastausta.

Kyselyssä yli 80 prosenttia vastaajista totesi, että he hyväksyisivät hallitsijaksi sekä keisarinnan että keisarin, joka polveutuu keisarillisen perheen naisjäsenestä. Tällä hetkellä Japanissa keisarius periytyy vain isälinjassa.

Lain muuttamisen yritykset ovat tähän mennessä kariutuneet. Vuonna 2006 muutosta ajanut lakiehdotus hylättiin, kun Hisahito syntyi.

Japanin edellinen pääministeri Yoshihide Suga asetti asiantuntijapaneelin tutkimaan lain muuttamisen mahdollisuutta. Japanin tämänhetkinen pääministeri Fumio Kishida ei Bloombergin mukaan kannata hallitsijaksi keisarinnaa.

Heinäkuussa asiantuntijapaneeli esitti kaksi vaihtoehtoa ongelman ratkaisemiseksi.

Ensinnäkin paneelin mukaan keisarillisen perheen naiset voisivat säilyttää asemansa kuninkaallisena, vaikka he menisivät naimisiin ei-kuninkaallisen kanssa. Näin perhe ei pienentyisi avioliittojen myötä. Paneelin mukaan toinen vaihtoehto olisi, että Japanin aristokratia elvytettäisiin, jolloin Japanin entisistä aristokraattiperheistä voisi tarpeen tullen adoptoida poikalapsia osaksi keisarillista perhettä.

Paneelin odotetaan kertovan lisää ehdotuksistaan vakaan monarkian ylläpitämiseksi Japanin parlamenttivaalien jälkeen, mutta erityisesti maan konservatiivit suhtautuvat lain muutokseen vastahankaisesti.

Vaalit järjestetään lokakuun lopussa.

Lue lisää: Japanin prinsessa meni naimisiin ja menetti asemansa keisarillisessa perheessä – Prinsessa Mako on esimerkki kuninkaallisiin naisiin kohdistuvien paineiden seurauksista

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat