Kenraali puolustelee sotilasvallankaappausta, mutta kadut täyttyvät mielenosoittajista – Tutkija kertoo, mitä Sudanissa tällä hetkellä tapahtuu - Ulkomaat | HS.fi

Kenraali puolustelee sotilas­vallan­­kaappausta, mutta kadut täyttyvät mielen­osoittajista – Tutkija kertoo, mitä Sudanissa tällä hetkellä tapahtuu

Ei ole varmaa, millainen suunnitelma Sudanin viimeaikaisten tapahtumien taustalla on ollut ja ketkä siinä ovat olleet mukana. Tutkija ei kuitenkaan usko, että tämänhetkiset tapahtumat olisivat lähtöisin ulkovalloista, vaan kyse on pikemminkin sisäisistä vaikeuksista.

Tuhannet ihmiset ovat nousseet vastustamaan sotilasjohdon vallankaappausta maanantaista alkaen. Kuva Atbarasta keskiviikolta 27. päivä lokakuuta.

27.10. 18:53 | Päivitetty 27.10. 19:42

Sudanin yritys siirtyä kohti demokratiaa on kriisissä.

Maanantaina Sudanin armeijan kenraali Abdel Fattah al-Burhan hajotti siirtymäajan hallituksen ja julisti maahan poikkeustilan. Ennen tätä sotilaat olivat pidättäneet useita Sudanin siviilijohtajia. Tapahtumasarjaa on kutsuttu sotilasvallankaappaukseksi.

Asiantuntijan mukaan Sudanin viimeaikaiset tapahtumat eivät olleet varsinainen yllätys. Vallankaappausta yritettiin viimeksi syyskuussa.

Mitä Sudanissa tapahtuu juuri nyt?

Sudanissa kadut ovat täyttyneet keskiviikkona kolmatta päivää peräkkäin tuhansista mielenosoittajista, jotka vastustavat sotilasvallankaappausta. Uutistoimisto Reutersin mukaan myös lääkärit ja valtion öljy-yhtiön työntekijät ovat keskiviikkona liittyneet protesteihin.

Lue lisää: Sudanissa vallan­kaappausta vastustavat mielen­osoitukset jatkuvat, lento­kentän liikenne sujuu taas

Mielenosoitusten yhteydessä on kuollut ja loukkaantunut ihmisiä, kun sotilaat ovat ampuneet mielenosoittajia kohti, uutistoimisto AFP kertoi keskiviikkona.

Pidätetyistä siviilijohtajista ainakin pääministeri Abdalla Hamdokin kerrotaan palanneen kotiinsa tiukasti vartioituna.

Al-Burhanin mukaan poikkeustila maassa loppuu, kun uusi hallitus on muodostettu.

Sotilaat vartioivat armeijan sairaalaa ja hallintoa sotilasvallankaappausta vastustavien mielenosoitusten keskellä.

Mitkä tapahtumat ovat johtaneet tilanteen kärjistymiseen?

Sudan eli pitkään yhden johtajan ympärille keskittyneen, autoritaarisen hallinnon alla, eikä reitti demokratiaan ole nopea tai helppo, tutkijatohtori Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista muistuttaa.

Sudania johti 30 vuotta diktaattorin ottein sotilasjohtaja Omar al-Bashir. Vuonna 2018 ja 2019 maassa alkoi toimia väkivallaton liike, joka vastusti diktatuuria ja marssi kaduille osoittamaan mieltään.

Liikkeen erotti aiemmista diktatuuria vastustaneista ryhmistä se, että se oli hyvin organisoitu ja levittäytyi laajasti ympäri Sudania. Keväällä 2019 sotilasjohto kääntyi liikkeen puolelle ja syrjäytti al-Bashirin huhtikuussa 2019. Syntyi väliaikainen sotilashallinto.

”Sudanin viimeaikaisia tapahtumia ajatellen tämä on tärkeää, sillä vastarintaliike ei niellyt sotilasjohtoista syrjäyttämistä vaan jatkoi protestointiaan”, Mustasilta sanoo.

Liikkeen mukaan ihmiset eivät olleet nousseet vastustamaan hallintoa siksi, että sotilasjohto ottaisi vallan, vaan siksi, että kansa haluaa demokratian, vakaan hallinnon ja paremmat elinolot eikä tämä onnistuisi sotilasjohdon alaisuudessa.

Mikä on siirtymäajan hallinto?

ElokuussA 2019 saatiin aikaan vallanjakosopimus sotilasjohdon ja siviilijohtajien välille. Syntyi siirtymäajan hallinto, jota johti siirtymäajan neuvosto. Neuvosto koostui sekä siviilijohtajista että armeijan edustajista. Armeijaa edusti esimerkiksi kenraali al-Burhan ja siviilipuolta pääministeri Hamdok.

Suunnitelman mukaan siirtymäaika kestäisi vuoteen 2023, jolloin oli tarkoitus järjestää ensimmäiset vaalit. Tavoitteena oli siirtyä kohti demokratiaa.

Miksi maanantain vallankaappaus tapahtui?

Siirtymäajan hallinnon siviili- ja sotilaspuolen välillä on ollut suuria jännitteitä.

Sotilasjohto on syyttänyt siviilijohtajia siitä, ettei muutoksessa ole päästy eteenpäin, ja siitä, ettei Sudanin taloudellinen tilanne ole parantunut. Sotilasjohdon mukaan siviilipoliitikot riitelevät keskenään.

Väitteissä on osittain perää, Mustasilta toteaa, mutta huomauttaa, että sotilasjohtokin on ollut yhtä lailla tekemässä päätöksiä ja edistämässä muutosta siirtymäajan hallinnossa. Sotilasjohdolla oli tässä kuitenkin syyt, joiden perusteella se maanantaina iski.

Viime viikolla useat siviilijohtajat olivat osallistuneet mielenosoituksiin sotilasvaltaa vastaan. Mustasilta huomauttaa, että enemmistö Sudanissa kannattaa demokratiaa ja on sotilasvaltaa vastaan.

Al-Burhanin mukaan viime viikon tapahtumat olisivat kuitenkin voineet johtaa sisällissotaan, ja siksi armeija otti vallan maanantaina.

”Todellisuudessa sotilasvallalla oli paljon itsekkäämpiä syitä siihen, miksi sotilasjohto otti hyvin radikaalin askeleen”, Mustasilta toteaa.

Ensinnäkin sotilasjohto pelkää, että se menettää omia merkittäviä taloudellisia resurssejaan, joita sotilasjohtajat keräsivät itselleen al-Bashirin aikana.

Toiseksi sotilasjohtajat uumoilevat, että he voisivat joutua sekä poliittiseen että rikosoikeudelliseen vastuuseen osallistumisesta kansalaisten väkivaltaiseen sortoon sekä al-Bashirin valtakaudella että sen jälkeen.

Vastarintaliikkeen vaatimus nimittäin oli, että siirtymähallinnon on selvitettävä, ketkä ovat vastuussa muun muassa kesän 2019 tapahtumista. Tuolloin arvioiden mukaan yli 100 ihmistä kuoli, kun armeija hajotti sotilashallinnon kaatamista vaativia mielenosoituksia.

Toukokuussa 2019 mielenosoittajat vastustivat tuolloin vallassa ollutta väliaikaista sotilashallintoa, joka oli astunut valtaan Omar al-Bashirin syrjäyttämisen jälkeen.

Kolmanneksi sotilasjohto pelkää poliittisen vallan menettämistä. Sotilaalliset joukot eivät ole olleet Sudanissa yhtenäisiä, vaan ne koostuvat useista eri joukoista ja niiden eri johtajista. Siirtymäajan hallinnon aikana oli tarkoitus perustaa yhtenäinen turvallisuusjoukko. Tällöin joidenkin sotilasjohtajien valta voisi vähentyä.

Mikä on ulkovaltojen vaikutus tapahtumiin?

Sudanissa ja Afrikan sarvessa monilla ulkovalloilla on tukikohtia ja satamia hallinnassaan. Afrikan sarveen ja Punaisenmeren ympärille kytkeytyy paljon rahaa ja resursseja nyt ja tulevaisuudessa.

Ei ole varmaa, millainen suunnitelma Sudanin viimeaikaisten tapahtumien taustalla on ollut ja ketkä siinä ovat olleet mukana. Mustasilta ei kuitenkaan usko, että tämänhetkiset tapahtumat olisivat lähtöisin ulkovalloista. Pikemminkin kyse on maan sisäisistä asioista.

Kansainvälinen taso on kuitenkin merkittävä. Sudanin tapauksessa Mustasilta kiinnittäisi huomion Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin ja muihin Persianlahden valtioihin.

”Niillä on Afrikan sarvessa enenevissä määrin intressejä, joita ne varmasti pyrkivät edistämään. Varmasti Venäjälläkin on laajempaa geopoliittista mielenkiintoa alueella.”

Mustasilta huomauttaa, ettei Venäjä ole ainakaan kovasanaisesti tuominnut vallankaappausta. Tiistaina Venäjä ilmoitti olevansa huolestunut Sudanin tilanteesta.

Yhdysvallat katkaisi mittavan tukensa maalle maanantain tapahtumien jälkeen, ja myös EU:n uumoillaan toimivan samansuuntaisesti.

Sudanin sotilasjohto on siis melko yksin ja maan taloudellinen tilanne huono. Sotilasjohto saattaa huomata olevansa hyvin riippuvainen esimerkiksi juuri Arabiemiraattien tai Venäjän mahdollisesta tuesta.

”Afrikassa on kirjaimellisesti tulevaisuus: luonnonvaroja, nuoria ihmisiä, geopoliittisia intressejä. On meillekin epäedullista, jos Sudan menee taaksepäin”, Mustasilta toteaa.

Mikä on Omar al-Bashirin tilanne?

Sudanin siirtymähallinto on ilmoittanut olevansa valmis luovuttamaan Omar al-Bashirin Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) eteen. Häntä syytetään kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurin konfliktissa, joka on jatkunut Sudanin länsiosissa vuodesta 2003.

Vaikka Sudanissa nyt kuohuu ja monet sovitut asiat on hajotettu, Mustasilta ei usko, että tapahtuneet muuttavat päätöstä al-Bashirin luovuttamisesta Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Tapahtumien taustalla on kuitenkin se, että tietyt sotilasjohtajat kokivat jo vuonna 2019 syrjäyttäessään al-Bashirin, että ICC-syytteiden takia johtajan onkin aika jo vaihtua.

Khartumissa kesäkuussa 2019 nainen kantoi kylttiä, jossa vaadittiin valtaa siviileille silloisen väliaikaisen sotilashallinnon sijaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat